Tarvehuone

Eli, uuden uutukainen Tähtiportti -jatkis, Jossa Sinä Olet Mukana Mikäli Haluat Mutta Ei Todellakaan Ole Pakko Jos Et Halua Tähän Saa Kirjoittaa Myös Muuten Vain )

Eli jos nyt ei halua omaa hahmoaan tehdä ainakaan ihan heti, tai jos nyt vain ei täysin tajua missä mennään niin voi luoda jotain Random -tyyppejä hyppelehtimään tänne ja ohjailla vaikka niitä jos huvittaa. Toivon todella, että tähän osallistuvat muutkin kuin minä ja Gust, ei se Tähtiportti -tietämys nyt niin tarkkaa ole, ja voi luoda kaikkea omaa kivaa mikäli haluaa, koska me oltais oltu jotenki kaavoihin kangistuneita täällä? Ja jos nyt haluaa jotain tietoa saada, niin KVG tai KVZ tai KVG (Suosittelen viimeistä KVG:tä joka tarkoittaa Kysypäs Vesseli Gustaffsonilta.)
Ja koska olen laiska, niin lainasin tämän Tähtiportti -informaatio paketin vanhasta Tähtiportti -jatkiksen alusta, joka oli Gustaffsonin käsialaa:

Tähtiportti on noin 4 metriä halkaisijaltaan suuri naquadah-kvartsiaineesta tehty sormuksen muotoinen laite. Kun se avautuu sen keskellä olevaan reikään muodostuu pystysuralta vesiseinältä näyttävä madonreikä, joka kuljettaa sen läpi lähetetyt tavarat tai ihmiset valitulle tähtiporttiosoitteelle. Tähtiporttia kontrolloidaan DHDlla (Dial-Home Device, osoitteenvalitsemislaite), ja maan tähtiporttia tietokoneilla.

SGC (Stargate Command) on maan tähtiporttikomentokeskus Californiassa Cheyenne-vuorella, US Air Forcen (Yhdysvaltain Ilmavoimien) ja militaristisen järjestön NORADin komennossa. Sitä johtaa majurikenraali George Hammond. SGC tutkii planeettoja lähettämällä sinne ensin MALP-luotaimen ja mikäli planeetan olosuhteet ovat hyvät se lähettää 3-5-henkisen aseistetun SG-ryhmän tutkimusmatkalle luomaan diplomaattisia suhteita.

Goa'uld on vihamielinen muukalaisrotu. Goa'uldit ovat käärmemäisiä otuksia, jotka pystyvät niskan tai suun kautta tunkeutumalla ottamaan ihmisen valtaansa. Goa'uldien vallan ydin on Järjestelmäherrat. Goa'uldit ovat kehittyneitä, ja he komentavat suuria avaruuslaivastoja.

Jaffat on ihmismäinen, goa'uldeja palvelemaan omistettu rotu. Jaffat kantavat nuorta goa'uld-matoa mahassaan sen aikuisikään asti vastineeksi terveydestä ja pitkästä iästä. Jos jaffan goa'uld, symbiootti, poistetaan, jaffa kuolee muutaman tunnin sisällä. Goa'uldit käyttävät jaffoja sotureina ja orjina.
---

Eipä lisättävää tuohon, tästä tämä lähtee :

"Koodi seitsemän, lukitus."
Nuoren naisen suu jäi auki, kun hän näki Tähtiportin täydessä toiminnassa. Sitä ei voinut sanoin kuvata, se piti nähdä itse. Sen verran siitä saattoi sanoa, että se oli iso, pyöreä ja sen keskellä näytti olevan pystysuora vesiseinä.
Nainen kääntyi katsomaan Tähtiportti -operaation johtajaa, Kenraali Hammondia, joka juuri toivotti hyvää matkaa TP-1 tiimille, johon kuuluivat ilmavoimissa hyvin tunnetut eversti Jack O'Neill ja majuri Samantha Carter, sekä vähemmän tunnetut tohtori Daniel Jackson ja jaffa Teal'c. Kenraali Hammond kääntyi naiseen päin ja nainen otti heti vaistomaisesti asennon.
"Kapteeni Svetlana Zenzibar ilmoittautuu, sir."
Hammond nyökkäsi. "Lepo vain, kapteeni. Tervetuloa Cheynne vuorelle. Oliko mukava matka?"
Zenzibar nyökkäsi. "Moskovasta on pitkä matka, sir, mutta määränpään tuntien matka ei tuntunut miltään."
"Hyvä kuulla kapteeni. Joko olet tavannut uuden ryhmäsi?" Hammond kysyi ja lähti johdattamaan Zenzibaria kohti neuvotteluhuonetta.
"En ole tavannut heitä, sir."
Kenraali hymyili. "Tapaat heidät pian. Sinähän olet jo matkustanut Tähtiportin läpi?"
Zenzibarin kasvot kirkastuivat. "Kerran, sir. Kun meillä oli vielä oma Tähtiporttimme venäjällä. Se oli elämäni mahtavin kokemus."
Hammond hymyili. "Tiedän mitä tarkoitat."
Yhtäkkiä ovelta kuului koputus...

"Sisään" Hammond sanoi.
"Luutnantti Jonathan Gustaffsson ilmoittautuu, sir" nuori mies ilmavoimien univormussa sanoi ovensuusta.
"Luutnantti, tässä on kapteeni Zenzibar, tuleva komentava upseerinne. Kapteeni, tässä on luutnantti Gustaffsson Yhdysvaltain Ilmavoimista" Hammond sanoi.
"Komentava upseeri?" Zenzibar ja Gustaffsson kysyivät molemmat.
"Kapteeninarvoinen?" Zenzibar kysyi perään,
"Venäläinen?" Gustaffsson kysyi samaan aikaan.
"Me sovimme ottavamme venäläisiä mukaan SG-ryhmiin, luutnantti. Kapteeni Zenzibar on täysin kykenevä ihminen, läpäissyt kaikki fyysiset ja psyykkiset testimme ja osoittanut olevansa sopiva jäsen SG-17:aan" Hammond sanoi jyrkästi.
"Mutta, sir, eikö johtotehtävään vaadittaisi ylempi arvo kuin kapteeni?" Zenzibar kysyi.
"Niin, ja joku ei-venäläinen" Gustaffsson huomautti.
"Luutnantti" Hammond sanoi varoittavasti.
"Puhutko edes kunnon englantia?" luutnantti kysyi.
"Da" Zenzibar vastasi piikikkäästi.
"Hyvät ihmiset, olemme tainneet vähän luisua aiheesta. Olen täällä selostaakseni ensimmäisen toimeksiantonne, kunhan vaan saamme ryhmän kasaan" Hammond sanoi tomerasti.
"Ennakoimaton yhteys ulkomaailmasta!" teknikon ääni huusi kaiuttimista. Selostushuoneen ikkunasta näki kuinka tähtiportti aukeni pyörteen leimahtaessa avautuvasta portista ja kuinka iiris sulkeutui portin eteen. Hammond, Gustaffsson ja Zenzibar laskeutuivat kierreportaita komentohuoneeseen.
"Mitä nyt, Walter?" Hammond kysyi silmälasipäiseltä teknikolta.

"En tiedä, sir. Tp-1:n pitäisi ilmoittautua vasta neljän tunnin kuluttua, eikä meillä ole muita ryhmiä muissa maailmoissa juuri nyt."
"Sulkekaa iris."
"Kyllä, sir. Hetkinen... me saamme singnaalin! Se on heikko, mutta minun pitäisi saada se kuulumaan..." Walter mutisi jotain itsekseen ja väänsi yhtä nappuloista, joita koko pöytä oli täynnä. Heikko rätinä kuului signaalin läpi, muttei mitään muuta ja sitten se hiljeni ja Tähtiportti sammui.
"Mitä se oli?" Hammond kysyi.
Walter pudisti päätään. "Minä... en tiedä sir. Voin yrittää saada selvennettyä sitä, mutta-"
"Tee se."
Walter naputteli tietokonettaan kauan ja yritti saada signaalia kuulumaan paremmin, mutta taajuus oli liian heikko, eikä siitä saanut selvää.
"Olen pahoillani, sir. Mitä se olikin, taajuus ei riittänyt kuuluakseen."
Hammond nyökkäsi ja katsahti sitten Gustaffsoniin ja Zenzibariin. "Kapteeni, luutnantti tulkaa mukaani."
Zenzibar ja Gustaffson lähtivät kenraalin perässä alemmalle tasolle ja sieltä hissiin. Hissin ovet olivat juuri sulkeutumassa, kun yhtäkkiä koko laitoksesta katkesivat sähköt.
"Mitä ihm-?" Zenzibar mutisi.
"Älkää huoliko kapteeni, vara generaattoreiden pitäisi mennä päälle ihan kohta", Gustaffson sanoi.
Zenzibar olisi mulkaissut miestä, ellei olisi ollut täysin pilkkopimeää. He odottivat hetken, mutta valot eivät syttyneet. Zenzibar otti vyöstään pienen taskulampun ja lähti edellä ulos hissistä ja suoraan porttihuoneeseen, josta loisti sininen valo. Tähtiportti oli jälleen auki.
Gustaffsonin ja Zenzibarin suut aukesivat hämmästyksestä, kun Tähtiportin läpi asteli pieni, harmaa olio. Avaruusolio. Tarkemmin sanottuna Asgårdilainen. Vielä tarkemmin sanottuna Asgårdilainen komentaja nimeltä Thor.
"Thor." Hammond totesi ja katsahti sitten aseistettuihin miehiin, jotka ympäröivät porttihuonetta. "Lepo, miehet."
Miehet laskivat aseensa ja kun Tähtiportti sammui, valot syttyivät laitokseen hiljalleen.
"Tervehdys, kenraali Hammond. Minulla on huonoja uutisia, koskien eversti O'Neilliä ja hänen ryhmäänsä."
Hammond näytti hämmentyneeltä. "Mikä hätänä?"
Thor kallisti päätään ja sanoi hiljaisella äänellään: "He ovat joutuneet goa'uldien vangeiksi. He yrittivät lähettää teille viestiä juuri ennen kuin heidät napattiin. Alukseni oli lähistöllä ja onnistuimme sieppaamaan viestin ja saavuin heti kun pystyin. En voi jäädä pidemmäksi aikaa, olin juuri palaamassa kotigalaksiimme antamaan raporttia, mutta halusin tuoda tiedon teille itse."
"Kiitos Thor, me arvostamme sitä. Tiedätkö kuka TP-1 vangitsi?" Hammond kysyi.
Thor näytti taas nyökkävään. "Järjestelmäherra, nimeltä Ba'al."
Zenzibar henkäisi. Hän oli lukenut Ba'alista. Kapeeni ei kuitenkaan ehtinyt sanoa mitään, kun yhtäkkiä...

[Tiedot sarjasta lähes nolla.]

Luodinkestävän läpi korvia hivelevää vinkunaa, kun siivooja vahasi pienellä koneella lasia. Zenzibar kohautti kulmiaan tämän dramaattisen käänteen edessä.
"Kuka himskatissa hän on?"
"Hän on O´Neillin pikkuserkku. Hän toimii meillä sekatöissä... Itse asiassa kukaan ei tunne häntä, mutta eversti on vastuussa hänestä", Hammond totesi nyökäten pahoittelevasti irvistelevään Thoriin päin.
"Ai everstin serkku? Onko hän kuitenkin merkityksetön?"
"Hänen arvokseen on arvioitu 150 miljoonaa puhtaana valuuttana. Henkivakuutuksen perusteella siis", Hammond vastasi, "O´Neill laittoi jopa tähän lähettimen jotta voisi valvoa häntä."
"Selvä..."
"Pitäisikö hänelle kertoa uutiset?" Gustaffsson kommentoi.
"Tämä uutinen on hieman herkkä levitäkseen viellä."
"Sitten hän joutuisi sisäpiiriimme..." Zenzibar tuhahti, "Voiko hän tietää mitään?"

[xDD "nyökäten pahotteilevasti irvistävään Thoriin päin" Noh, ei siiliä voi tosta syyttää, mut sanottaankoon nyt yleisesti, että Asgårdilaiset ei pahemmin irvistele. Ne vaan kääntelee päätä ja sulkee silmiään. :''D Mut nii joo. VARAUS Ja joo, O'Neill on vielä ainaki toistaiseksi eversti, mikäli Siili tarkoitti häntä tuolla kenraalilla josta Hammond puhui. =)]

"Ai TP-1:n kidnappauksesta? Todella epätodennäköistä", Hammond sanoi. "En ainakaan toistaiseksi huolehtisi hänestä, meidän on nyt keskityttävä TP-1:n pelastamiseen."
Zenzibar nyökkäsi ja siirsi pitkiä hiuksiaan pois silmiltä. Hän huomasi Gustaffsonin tuijottavan ja mulkaisi tätä haastavasti. "Mitä?"
Gustaffson nyökkäsi hänen mustiin hiuksiinsa päin. "Eikö noista ole haittaa kentällä?"
"Sinuna en huolehtisi hiuksistani, luutnantti."
"Ihmiset! Meillä on vakava tilanne täällä meneillään juuri nyt", Hammond sanoi ankarasti. "Luutnantin on parempi tottua ajatukseen, että kapteeni Zenzibar on teidän komentava upseerinne. Meillä on tällä hetkellä ainoastaan yksi tiimi tukikohdassa, joten te kaksi saatte lähteä heille vahvistukseksi etsimään TP-1:tä."
"Selvä, kenraali." Zenzibar ja Gustaffson sanoivat yhtäaikaa.
Hammond kääntyi Thorin puoleen. "Kiitos, Thor."
Thor kumarsi päätään. "Minun on nyt palattava Tähtiportin kautta alukselleni. Onnea."
Hammond kääntyi taas Zenzibariin ja Gustaffsoniin päin. "Te lähdette täsmälleen kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Voitte poistua."
Zenzibar lähti suoraa tietä asevarastoon ja huomasi Gustaffsonin seuraavan häntä.
Hän nappasi varastosta käteensä yhden zatin ja yhden P-90 ja näki Gustaffsonin tekevän samoin. "Luutnantti, mitä te teette?"
"Samaa kuin tekin, kapteeni."
Zenzibar pyöräytti silmiään ja kääntyi kannoillaan. "Toivottavasti ette aio seurata minua pukuhuoneisiin asti, luutnantti."
Gustaffson irvisti hänelle ja kääntyi käytävällä toiseen suuntaan.

[Plah. Jäipäs tyhmään kohtaan, mutta en jaksa kirjottaa enempää.]

Kahdenkymmenen minuutin kuluttua Gustaffsson, Zenzibar ja SG-15 seisoivat porttihuoneessa ja kalisuttivat aseitaan melkein kuin kilpaillen kuka saisi niistä mahdollisimman paljon metallisia ääniä.
"No niin, pojat ja tytöt. Tämä on pelastustehtävä. Tehtävämme on pelastaa SG-1 vihollisen paikasta. Odottakaa vastarintaa. Liikumme parittain. Minä ja Baker, Smith ja Jones, ja Gustaffsson ja Zenzibar" SG-15:n komentaja, majuri Pierce sanoi. Zenzibar ja Gustaffsson katsahtivat toisiinsa ärtyneinä.
"SG-15, SG-17, Jumalan siunausta. Muistakaa, että emme jätä väkeä taaksemme" kenraali Hammond sanoi komentohuoneesta. Majuri Pierce heitti kaksi käsikranaattia portin läpi ja odotti kymmenisen sekuntia ennenkuin meni itse Bakerin kanssa ensimmäisenä. Smith ja Jones seurasivat heitä, ja vastahakoisesti taistelupariksi joutuneet Gustaffsson ja Zenzibar heidän jälkeensä. Muutaman sekunnin madonreiän läpi pyörimisen jälkeen he tupsahtivat galaksin toisella laidalla olevalle planeetalle.
Portti oli aukiolla. Kotiinpalulaitteen vieressä makasi kaksi kuollutta ja aseistettua jaffaa, joista toinen oli jäljistä päätellen kuollut käsikranaattiin. Aukion toisessa päässä näkyi polku, joka näytti johtavan pyramidille.
"Kaksi jaffaa?" Gustaffsson ihmetteli potkaisten toista.
"Vaikuttaa ansalta. SG-17, vartioikaa porttia. Raportoikaa puolen tunnin välein. Me muut menemme pyramidille" Pierce sanoi.

SG-15:n lähdettyä Gustaffsson ja Zenzibar partioivat portin lähistöllä ja kuuntelivat .
"Liian hiljaista" Zenzibar mutisi.
"Kerrankin olemme samaa mieltä jostakin" Gustaffsson tokaisi.
"Nyt on kulunut puoli tuntia... Majuri Pierce, tässä Zenzibar. Porttialue on rauhallinen." kapteeni sanoi radiopuhelimeen. Vastausta ei kuulunut.
"Majuri Pierce. SG-15, kuuluuko?" hän kysyi. Vastausta ei edelleenkään kuulunut.
"Tämä voi tietää ongelmia..." Zenzibar mutisi.
"Niinkö luulet?" Gustaffsson tuhahti.

[Niin mieki luulen xP virvonvarvonvaraan ja mie sain muuten ihan sairaan hyvän idean tän tehtävän suhteen, mutta en voi kyl toteuttaa sitä ellen tee vähintään kahden kilsan jatkoa... :'D ]

Gustaffson katsoi Zenzibaria, kuin ohjeita odottaen.
"Mitä?" Zenzibar kysyi.
"No, rouva kapteeni nyt vain sattuu olemaan minun komentava upseerini, että ajattelin vain että pitäisiköhän meidän lähteä tutkimaan asiaa?"
Zenzibar mulkaisi Gustaffsonia. "Neiti kapteeni yrittää miettiä, mutta olen kyllä avoin ehdotuksille mikäli sinulla on jotain mielessäsi."
"On. Lähdetään heidän peräänsä."
Zenzibar pyöräytti silmiään.
"No mitä? Se on ainoa järkevä tapa toim-"
"Shh!"
"Mi-"
"Hiljaa!" Zenzibar kuiskasi todella vihaisesti ja osoitti sormellaan Gustaffsonin taakse, josta kuului kaukaisia taistelunääniä. Zenzibar näytti kädellään että menisi edeltä ja että Gustaffsonin tulisi kiertää vasemman kautta hänen luokseen.
Gustaffson nyökkäsi ja juoksi aukean reunaan, Zenzibarin lähtiessä eteenpäin suoraan Tähtiportilta. Zenzibarin piti mutkitella, ja nousta välillä korkeamman mäen päälle. Vähän aikaa kuljettuaan taistelun äänet lakkasivat ja Zenzibar kyyristyi paksun kuuselta näyttävän puun taakse. Puun takaa näkyi toinen, vielä isompi aukio, jolla näkyi Ba'alin jaffasotureiden leiri ja sen päällä pörräsi useita Alkesh -aluksia. SG-15 oli vangittuna aukion keskellä ja heitä vartio viisi Jaffaa.
"Luutnantti, mikä on sijaintisi?" Zenzibar kuiskasi radioonsa.
"Olen lähellä tuota isointa Jaffapartiota. Luulen nähneeni majuri Carterin, häntä talutettiin päätelttaan ihan hetki sitten, ei näyttänyt hyvältä. Missä sinä olet?"
"Olen suoraan pääteltan takana, tämän mäen päällä", Zenzibar kuiskasi. "Veikkaan että jaffat olivat odotamassa meitä ja sen takia SG-15 jäi väijytykseen. Sitä en tiedä, mikseivät he tulleet heti varmistamaan porttia."
Zenzibar katsoi kiikareillaan aukean keskelle, ja ainakin toistaiseksi SG-15 jäsenet näyttivät olevan kunnossa, eivätkä jaffat koskeet heihin. Vähän aikaa oli hiljaista ja sitten kuului hätäinen ääni. "Kapteeni, suojatukaa! Nopeasti, teitä kohti tulee kuuden jafaan partio!"
Zenzibar käännähti nopeasti, aikeenaan mennä ison kiven taakse piiloon, mutta hän huomasikin tuijottavansa suoraan jaffojen sauva aseen päähän...

Gustaffsson katseli piilopaikastaan kiikareilla kuinka kapteeni Zenzibar riisuttiin aseista ja marssitettiin SG-15:n luokse. Jaffoja oli useita kymmeniä, leirin yläpuolella leijui kolme ja Al'kesh-pommittajaa ja läheiseen pyramiidin mahtuisi ainakin tuhat lisää sotilasta. Tähän tarvittaisiin apujoukkoja, luutnantti tuumi ja lähti hiipimään puiden suojassa kohti porttiaukiota. Portti oli edelleen vartioimaton. Tarkastettuaan lähiympäristön hän lähti juoksemaan kohti osoitteenvalitsinta, ja alkoi painella symboleita. Näppäiltyään maan osoitteen portti aukeni. Ja tapahtui jotain muuta. Portin ja osoitteenvalitsimen välisestä maasta kohosi viisi rengasta, siirtorenkaat, joiden sisään ilmestyi viisi jaffasotilasta.
"No voi taivaan tähden" Gustaffsson mutisi ja lähti juoksemaan ennenkuin renkaat ehtivät laskeutua jaffojen ympäriltä. Sauva-aseiden energiapanokset kiisivät hänen vierestään kun hän loikkasi metsään ja puiden suojiin. Hän kääntyi paksun puun taakse ottamaan suojaa ja väänsi P90:n tulinopeuden automaatille. Jaffat juoksivat kohti ja tulittivat epätarkasti, räiskivät pitkin metsää.
Gustaffsson nosti konepistoolinsa tähtäykseen ja ampui lyhyen sarjan yhtä jaffaa rintaan. Kipinät sinkoilivat tämän panssarista ja hän kaatui maahan huutaen. Loput neljä kokivat pian saman kohtalon, mutta sillä välin jaffoja oli ehtinyt siirtyä portin lähettyville renkailla. Portti oli vielä auki, luutnantti huomasi ja tarttui radiopuhelimeensa. Radiosignaalit pääsivät maahan portin kautta, niinkauan kun se pysyi maahan yhteydessä.
"SGC, tässä luutnantti Gustaffsson SG-17:sta. Kuuluuko?" hän puhui hiljaa.
"Mikä hätänä, luutnantti?" kenraali Hammondin ääni sanoi rätisevänä radiosta.
"SG-15 ja rys... kapteeni Zenzibar jäivät jaffojen vangiksi. Pyydän apujoukkoja"
"Onko porttialue turvallinen?"
"Ei, sir. Sitä vartioi parhaillaan kymmenen... anteeksi, viisitoista jaffaa" Gustaffsson puhui, kun renkaat aktivoitiin jälleen ja viisi lisää jaffaa ilmestyi vartioimaan.
"En voi lähettää miehiä vartioidulle portille, luutnantti. Olen pahoillani, mutta olette omillanne"
"Selvä on. Gustaffsson lopettaa" luutnantti sanoi harmistuneena. Portti sammui ja yhteys meni poikki.
"Taitaa olla pikku ilotulituksen paikka..." hän mutisi hiljaa ja kaivoi repustaan C4-räjähdettä.

Parin tunnin päästä jaffat aloittivat vankiensa kidutuksen. Majuri Pierce sai kunnian aloittaa. Hänet raahattiin keskelle leiriä ja yksi vihollisista pisti häntä niskaan kidutuskepillä. Hän huusi ja hänen silmänsä ja suunsa hehkuivat oranssia valoa. Sen jälkeen jaffat löivät häntä kasvoihin ja mahaan ennenkuin heittivät tämän takaisin muiden vankien joukkoon huohottavana ja kivusta sekaisin olevana.

Laskeutuneen pimeän turvin Gustaffsson hiipi lähemmäksi porttia, joka oli jaffojen vartioima. Hän tunki P90:nsä piippuun vaimentimen, ja veti vyöltään käsikranaatin jonka heitti jaffojen joukkoon, jonka hän näki heidän itsensä sytyttämän nuotion ansiosta. Räjähdys valaisi aukean puoleksi sekunniksi, ja kolme jaffaa kuoli siihen. Loput alkoivat nopeasti pälyilemään ympärilleen, huutamaan toisilleen "Jaffa! Kree!" ja osoittamaan aseillaan tyhjyyteen. Gustaffsson ampui, vaimentimen ansiosta suuliekkiä ei näkynyt eikä ääntä kuulunut pientä, kimeää tussahtelua lukuunottamatta, joka peittyi jaffojen huutoihin. Nopeasti koko portin vartiojoukko oli vainaa. Gustaffsson nappasi yhden jaffan ranteesta siirtorinkaiden aktivointilaitteet ja heitti renkaiden kohdalle kolme C4-panosta. Sitten hän painoi aktivointilaitetta. Renkaat ympäröivät räjähteet ja siirsivät ne - yhdelle yläpuolella parveilevalla Al'keshille.

Leirissä jaffat tarttuivat Zenzibaria käsistä ja raahasivat häntä leirin keskelle.
"Stoj! Stoj!" hän huusi, kiroili venäjäksi ja potki ja riuhtoi. Jaffat joutuivat köyttämään hänet kiinni pystyäkseen kidutustoimiin. Kiduttaja kohotti kipinöitä rätisevän kidutuskepin kohti kapteenin niskaa...

Gustaffsson painoi C4:n kaukolaukaisinta.

Jaffojen huomiot herpaantuivat lähestyvästä kidutuksesta, kun yhden pommittajan perä räjähti ja se syöksyi suoraan kohti pyramidia, räjähtäen sen kylkeen.
"Jaffa! Kree!" kiduttaja huusi ja suurin osa leirin jaffoista lähti juoksemaan kohti putoamispaikkaa.
"Käykää kimppuun, pojat!" majuri Pierce huudahti kidutuksesta hiukan toipuneena, kun vahtien määrä pieneni. Vangit kävivät jaffojen kimppuun nyrkein ja potkuin.

[Just, Al'kesh. Mietinki et tuleekohan siihen tota heittomerkkiä xP Jahah ja ryssäksi se haukkuu... hmh! :p]

Yksi SG-15 kapteeneista ampui ohi juostessaan Zenzibarin siteet auki. Zenzibar ei ehtinyt kuin huokaista helpotuksesta, kun kidutusta ei tullutkaan ja sitten hän potkaisi vielä polvilla ollessaan lähimmältä jaffalta jalat alta ja otti kiinni tämän sauva-aseesta aikeenaan riistää se häneltä kädestä. Kapteenin epäonneksi jaffa oli yks Ba'alin parhaiten koulutetuista sotureista, eikä tämä antautunut helpolla. Zenzibar sai pari iskua sauva aseen toisesta päästä ja horjahti hieman. Sitten räjähti jälleen ja kun jaffan huomio kiinnittyi muualle, Zenzibar potkaisi miestä mahaan, nappasi sauva-aseen ja teki jaffasta lopun. Huohottaen nainen liittyi majuri Piercen ja muiden miesten kanssa taistoon jaffoja vastaan.

Gustaffson juoksi heitä vastaan ja he saivat taltutettua maassa olleet jaffat, mutta toiset Al'keshit alkoivat ryhmittäytyä heidän yläpuolelleen ja siirtorenkaiden avulla niistä alkoi tulla jaffoille apujoukkoja.
"Aika perääntyä luutnantti!" Zenzibar huusi ja ampui yhden jaffan sauva-aseella.
Gustaffson katsoi SG-15 jäseniin, jotka katsoivat majuri Piercea. Majuri nyökkäsi. "Totta, luutnantti, kuinka monta jaffaa portilla?"
"Viisitoista kun viimeksi tarkistin, mutta he ovat aukealla, joten metsän suojista heidät olisi helppo kukistaa", Gustaffson sanoi ja ampui kolme juuri maahan siirtynyttä jaffaa ennen kuin he ehtivät aseitaan nostaa.
"Selvä. Lähdetään!"
Gustaffson meni edeltä ja SG-15 juoksi perästä kohti metsää. Kapteeni Zenzibar jäi paikalleen. "Entä SG-1?!"
"Me emme voi auttaa, olemme pahasti alakynnessä!" Majuri Pierce huusi. "Ala tulla kapteeni."
Zenzibar kirosi venäjäksi ja huusi. "Omia ei jätetä!"
"Kapteeni!" majuri huusi käskevästi, mutta sai vain katsoa kuinka nainen juoksi kohtipäätelttaa.
Gustaffson katsoi kapteenin perään. "Olen pahoillani majuri, mutta hän on oikeassa."
Majuri huokaisi. "Menkää, mutta ellette tule kymmenessä minuutissa, me lähdemme ilman teitä."
"Selvä, sir." Gustaffson juoksi Zenzibarin perään, suojaten tämän selustaa, kun maahan tuli koko ajan enemmän jaffojen joukkoja.

Zenzibar juoksi suoraan päätelttaan, johon Gustaffson oli nähnyt jaffojen vievän majuri Carterin. Teltan ovella ei ollut jaffaa, mutta kun Zenzibar pääsi sisälle, hän kohtasi kolme soturia, kaikkien sauva aseet tähdättynä ovelle. Soturien takana, oli sidottuna majuri Carter, DanielJackson ja Teal'c. Eversti O'Neilliä ei näkynyt.
"Laske aseesi!" Yksi jaffoista komensi. Kun Zenzibar epäröi, yksi jaffoista raahasi Danielin heidän eteensä ja osoitti sauva-aseellaan tämän päätä. "Laske se, tai ystäväsi kuolee."
Zenzibarin teki kovasti mieli sanoa ettei Daniel itseasiassa ollut hänen ystävänsä koska hän ei ollut nähnyt tätä koskaan edes noin läheltä ennen, mutta hän ajatteli ettei se ollut paras paikka kertoa sitä. Hän alkoi laskea hitaasti asettaan, kun hän huomasi majuri Carterin vinkkaavan hänelle silmää. Hän näytti että hän oli saanut toisen kätensä vapaaksi.
Zenzibar oli laskevinaan aseen, mutta heti kun Carter sai toisenkin kätensä vapaaksi, hän ampui Danielia uhanneen jaffan ja Carter sai kaadettua häntä lähinpänä olevan soturin. Kolmas jaffa oli kuitenkin nopeampi ja ampui Zenzibaria. Zenzibarista tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Hän näki sauva-aseen säteen tulevan häntä kohti, mutta hän ei kyennyt liikkumaan. Seuraavaksi hän tunsi kuinka hänet sysättiin kovakouraisesti maahan, ja joku ampui toisen laukauksen sauva-aseella.
"Kapteeni? Oletteko kunnossa?"
Zenzibar veti henkeä ja katsoi pelastaansa. Luutnantti Gustaffson oli viime hetkellä kaatanut hänet maahan ja majuri Carter oli ehtinyt ottaa aseen ampumaltaan jaffalta.
"Da. Tai siis, kyllä. Kiitos."
Gustaffson väläytti hänelle hymyntapaisen. "Hyvä."
"Öö. Luutnantti? Nousisitko pois päältäni?"
Gustaffson punastui. "Aivan, anteeksi kapteeni."
Zenzibar nousi ylös sauva-aseeseen tukeutuen ja hän katsoi kolmea SG-1 jäsentä, joiden pelastamisessa hän oli juuri auttanut. Hän teki majuri Carterille kunniaa. "Kapteeni Svetlana Zenzibar, palveluksessanne, majuri."
Sam ojensi Teal'cille toisen sauva-aseen ja nappasi yhdeltä jaffoista Zatin. "Ehdimme tutustua myöhemminkin! Lähdetään!" Hän meni edeltä ulos teltasta ja ampui ensimmäiset vastaan tulevat jaffat silmää räpäyttämättä, vaikka hän oli varmasti joutunut kokemaan todella kovia päivän aikana.
"Majuri, missä eversti O'Neill on?" Gustaffson kysyi ja katsoi ympärilleen.
"Ettekö te löytäneet häntä?" Daniel kysyi, kuulostaen huolestuneelta, samalla kun hänkin ampui jaffoja.
"Luulimme hänen olevan teidän kanssanne", Zenzibar sanoi ja potkaisi yhdeltä jaffalta Zatin kädestä ja nappasi sen itselleen ampuen jaffan.
Carter ja Teal'c loivat huolestuneen katseen toisiinsa. "Sitten hänen täytyy olla yhä emoaluksessa, johon hänet vietiin heti sen jälkeen kun meidät oli napattu." Teal'c sanoi syvällä äänellään.
Metsän rajassa majuri Carter pysähtyi. "Me emme voi jättää häntä sinne!"
"Kaikella kunnioituksella majuri, me emme pääse emoalukseen mitenkään!" Gustaffson sanoi. "Jos emme nyt mene, emme pääse enää portille."
"Minulla on idea", sanoi...

...Carter sanoi.

"SG-15, tässä majuri Carter. Majuri Pierce, vastatkaa" Samin ääni kuului Piercen radiopuhelimesta. SG-15 oli avannut portin maahan ja puolustivat aluetta nyt jaffoilta.
"Majuri! Hyvä kuulla ääntänne. Mikä on tilanteenne?" Pierce kysyi.
"Palatkaa maahan. Meillä on emoalus hoideltavana" Sam sanoi.
"Eli ei mitään normaalista päivärutiinista poikkeavaa siis? Asia selvä. SG-15, perääntykää!" Pierce huusi ja ryhmä perääntyi tähtiportin läpi.

Majuri Carter, Daniel Jackson ja Zenzibar juoksivat kohti pyramidia, joka oli osittain rauinoina Al'keshin osuman takia. Siellä oli enää vain muutama jaffa vahdissa, ja he hoitelivat ne helposti.
"Meidän on löydettävä siirtorengashuone ja odotettava Teal'cin ja luutantin siirtoa" Carter sanoi Danielin ja Zenzibarin seuratessa häntä.
"Löysin" Daniel huudahti ja osoitti yhden käytävän päähän, jossa näkyi siirtorenkaiden alusta.

Hiukan kauempana leiristä oli jaffojen lentokenttä. Suurin osa aluksista oli ilmassa, ja jaffoja oli maassa enää muutama.
Metsänreunasta lensi yksi tarkka sauva-aseen laukaus suoraan yhtä jaffaa rintaan. Samantien toinen kaatui kipinäsuihkussa luotien lävistäessä panssarin. Teal'c ja Gustaffsson juoksivat metsänreunasta kohti yhtä kuolonliituria, joka oli kuin jaffojen hävittäjä. Teal'c avasi sen kopin ja kiipesi etupenkille ja luutnantti kapusi taakse.
"Joten... en ymmärtänyt majurin höpötyksestä sanaakaan. Mikä on suunnitelma?" Gustaffsson kysyi.
"Lennämme emoalukseen" Teal'c sanoi lyhyesti.
"Aivan... miksemme mekin mene renkailla?" luutnantti kysyi.
"Emoalukseen päästäkseen pyramidin renkailla, ne on aktivoitava aluksesta" Teal'c sanoi nostaessaan liiturin maan pinnalta.
"Pääsemmekö alukseen huomaamatta?" luutnantti kysyi.
"Se on epätodennäköistä" Teal'c tokaisi.
"Okei... entäs?" luutnantti kysyi, mutta Teal'c keskeytti: "Jos haluatte tulla päteväksi SG-ryhmän jäseneksi, luutnantti Gustaffsson, teidän kannattaa keskittää huomiota tehtävänantoon"
"Aivan. Kiitti vinkistä..." luutnantti mutisi ja alkoi vihellellä.
"Luutnantti Gustaffsson. Minä yritän keskittyä" Teal'c sanoi lentäessään liituria avaruuteen, ja kohti kiertoradalla odottavaa emoalusta.

[Nyt kun vihdoin netti suostuu edes jotenki toimiin, niin jatkanpas tätä =)]

Gustaffson ei voinut muuta kuin ihailla Teal'cin lentokykyä, kun tämä väisteli toisia aluksia ja kierteli ilmassa kohti emoalusta, valmiina lentämään liiturihangaariin heti kun Carter, Daniel ja Zenzibar antaisivat merkin.

Zenzibar nyökkäsi kun näki siirtorenkaat. "Hyvä, jokohan he ovat tarpeeksi lähellä emoalusta?"
"Teal'c kuuluuko?" Samantha kysyi radiopuhelimella. "Me olemme valmiit."
"Kuten mekin, majuri Carter."
Zenzibar otti taskustaan laukasimen, aktivoi sen ja painoi nappia. Viisi C-4 räjähdettä räjähti yhtäaikaisesti eri puolilla jaffojen leiriä ja ihan kahden Al'keshin vieressä. Se havahdutti kaikki jaffat, sai ilmassa olevat Al'keshit ampumaan umpimähkää metsään.

Kiertoradalla Teal'c kiihdytti aivan emoaluksen viereen heti kun sitä ympäröivät alukset olivat keskittyneet planeetan tapahtumiin. Hän onnistui ohjaamaan kuolonliiturin emoaluksen hangaariin.
Gustaffson nappasi zatin ja lähti Teal'cin perässä aluksesta. Teal'c näytti tietävän mihin mennä ja pian he jo tulivat renkaiden luokse. Niitä varitioivat kaksi jaffaa eivät edes ehtineet huomata tunkeilijoita, ennen kuin ne kaatuivat tajuttomina lattialle.
Gustaffson meni aktivoimaan renkaat, mutta juuri silloin iso jaffapartio tuli renkaiden luokse...

"Jaffa! Kree!" yksi jaffoista huudahti. Gustaffsson läimäytti rengassiirtimen aktivointinappia ja ampui yhden jaffan zatilla, ennenkuin he aloittivat ampumisen. Yksi sauva-aseen laukauksista osui Gustaffssonia kylkeen, ja hän valui seinää pitkin maahan, kiroten mutta vielä jaffoja zatillaan ampuen. Teal'c raahasi hänet jaffojen katseilta piiloon, kun renkaat laskeutuivat katosta ja toivat Zenzibarin, Carterin ja Danielin heidän luokseen. He onnistuivat ampumaan loput jaffat.
"Oletko kunnossa, Teal'c?" Carter kysyi.
"Olen kunnossa, majuri Carter" Teal'c vastasi.
"Minäkin olen kunnossa. Kiitos huolenpidosta" Gustaffsson tuhahti lattialta pidellen kylkeään, josta vuoti runsaasti verta.
"Laukaus vain raapaisi, luutnantti Gustaffsson" Teal'c sanoi hänen vierestään.
"No sattuu se silti" luutnantti mutisi irvistäen ja sidettä taskustaan kaivaen.
"Varovasti" Zenzibar sanoi ja meni auttamaan.
"Meidän on löydettävä Jack" Daniel sanoi.
"Mikäli Ba'al ei ole teloittanut häntä" Teal'c sanoi tuttuun, suorasukaiseen tapaansa.
"Jos hän on kuollut, minä tapan hänet! En tullut ammutuksi kuolleen miehen pelastamisen takia..." Gustaffsson mutisi hampaitaan kiristellen kun Zenzibar sitoi sauva-aseen aiheuttamaa haavaa.

"Sain verenvudon tyrehdytettyä, mutta tuskinpa sinä siitä mihinkään ihan heti pääset..." Zenzibar sanoi solmittuaan Gustaffsonin haavan.
"Sehän nähd- AUH!" Gustaffson yritti nousta seisomaan, mutta vajosi sitten takaisin lattialle. "Ehkä minä jään vartioimaan renkaita."
Daniel nyökkäsi. "Minä jään myös, etsikää te Jack."
Carter nyökkäsi ja lähti johdattamaan joukkoa käytävään. Aina välillä he joutuivat piiloutumaan kun isot jaffapartiot menivät ohi, mutta muuten he saivat kulkea lähes vapaasti. Kun he tulivat kohtaan, jossa käytävä risteytyi kolmeen eri suuntaan majuri Carter vilkaisi toisia. "Hajaannutaan, muuten meillä menee ikuisuus ennen kuin löydämme everstin täältä."
Teal'c ja kapteeni Zenzibar nyökkäsivät ja lähtivät kukin eri käytäviin.
Zenzibar tavoitti vähän aikaa kuljettuaan yhden jaffan vartioiman oven. Hän ei uskkonut että vain yksi jaffa olisi laitettu vartioimaan eversti O'Neilliä, mutta kannatti yrittää. Hän ampui jaffaa kerran zatilla ja meni avaamaan oven. Ovi oli suojakoodattu, mutta yksi laukaus jaffan sauva aseella aukaisi sen.
Oven takaa löytyi asevarasto.
"Tjaa, enpä taida hyötyä tästä huoneesta kovin paljoa", Zenzibat mutisi ja kääntyi ympäri vain kodatakseen viisi jaffasoturia ja Ba'alin itsensä.
"Etpä niin", goa'uld sanoi ja miehen silmät hehkuivat...

"Tarvitsetko apua?" Daniel kysyi kun Gustaffsson ähkäisi siirtyessään nähdäkseen paremmin käytävään.
"Ei, olen kunnossa" luutnantti sanoi ja veti vyöltään Beretta-pistoolinsa.
"On se vain aika ihmeellistä, eikö? Muukalaispahiksia, avaruushävittäjiä, emoaluksia, energia-aseita..." Gustaffsson sanoi kuulostellen.
"Jeps, meillä on mahtava työ" Daniel sanoi toista käytävää vahtien.
"Ekana työpäivänä ammutaan. Onko se jokin tervetulleeksitoivottamistapa?" Gustaffsson kysyi.
"Ei, kyllä meitä ammutaan aika usein muutenkin kuin ekana päivänä" Daniel tokaisi.
"Ah. Sepäs lohduttavaa" Gustaffsson mutisi, mutta alkoikin samantien kuulla raskaiden jaffasaappaiden töminää käytävästä.
"Me tiedämme että olette siellä" kumea ääni sanoi, "meillä on ystävänne. Antautukaa tai hän kuolee"
"Ba'al" Daniel sanoi. Gustaffsson kurkisti ja huomasi Ba'alin seisovan viiden jaffan ympäröimänä, joista yksi piteli kovasti rimpuilevaa Zenzibaria otteessaan.
"Tuollainen on sitten ilkeää" Daniel mutisi.
"Nyt mitä? Antaudummeko?" Gustaffsson kysyi. Samalla kuitenkin koko alus tärähti. Ba'al katseli ympärilleen vauhkona ja huudahti sitten:
"Te sieltä rengashuoneesta tulette nyt mukaamme tai tapamme vangin!" Gustaffsson ja Daniel kohauttivat olkiaan, laskivat aseensa ja kävelivät Ba'alin luo.
"Kapteeni" Gustaffsson tervehti.
"Luutnantti. Tohtori Jackson" Zenzibar mutisi.
"Hiljaisuus" Ba'al huudahti johdattaessaan seuruetta eteenpäin, kohti pel'takia, joka oli aluksen komentosilta.
"Herrani, meitä vastaan on hyökännyt alus. Alivalomoottorimme, hyperavaruusgeneraattorimme ja suojamme eivät toimi" jaffa komentopöydän äärestä sanoi.
"Mitä hyökännyt alus tekee?" Ba'al kysyi yrittäen kätkeä hermostuneisuutensa.
"He tervehtivät meitä. Kuvaviestinnällä" jaffa sanoi.
"Näytölle" goa'uld käski. Aluksen näytölle ilmestyi kuva harmaahiuksisesta miehestä.
"Tässä eversti Pendergast maan alus Prometheukselta. Olemme haavoittaneet alustanne vakavasti. Luovuttakaa vangit, tai avaamme tulen aseidemme täydellä voimalla. Jos lähetätte lisää aluksia kimppuumme maanpinnalta, avaamme tulen" mies sanoi. Ba'al pyyhkäisi hikeä otsaltaan, mutta yritti silti säilyttää arvokkuutensa sotureidesa silmissä.
"Olisi hölmöä hyökätä jumalaansa vastaan. Lähtekää nyt tai ME avaamme tulen" hän sanoi.
"Meidän suojamme ovat täysin toiminnassa ja kestävät kyllä aseidenne tehon. Teemmekö kaupat?" Pendergast kysyi yhteyden kautta.

[Prometheus Olis pitäny arvata ettet sie osaa pitää sitä poissa x) ]

Ba'al epäröi. "Hyvä on."
Zenzibarin teki mieli nauraa. "Näettekö nyt? Teidän niinsanottu jumalanne on pelkkä pelk-"
"Hiljaa!" Zenzibarista kiinni pitänyt jaffa huudahti ja löi häntä sauva-aseensa perällä. "Herrani?"
Ba'al pudisti päätään. "Älkää huoliko, annetaan heidän vain luulla että antaudumme. Koska aluksemme on vaurioitunut, meidän täytyy pelata planeetan pinnalle liitureilla. Lähdetään."
"Enpä usko", kuului sitten syvä ääni heidän takaansa. Teal'c oli hiipinyt jaffojen taakse ja osoitti nyt Ba'alia sauva-aseellaan. "Päästäkää vangit ja laskekaa aseenne, tai minä tapan tuon tekojumalan."
Jaffat näyttivät epäröivän, joten Teal'c tökkäsi Ba'alia rintaan. "Laskekaa ne!"
Ba'al nauroi. "Minä olen Jumala, ei minua voida tappaa!"
Kuului räsähtävä ääni, kun säde osui Ba'alia rintaan. Jaffat hätkähtivät ja päästivät vangit irti. Zenzibar nappasi häntä lyöneeltä jaffalta aseen ja hieroi leukaansa.
"Paljon parempi."
"Missä Sam on?" Daniel kysyi Teal'cilta.
"Minä en tiedä."
Gustaffson otti radiopuhelimensa. "Majuri Carter, tässä luutnantti Gustaffson, mikä on sijaintisi?"
"Olen eversti O'Neillin sellin kohdalla, mutta seuraava käytävä on täynnä jaffoja, enkä saa selliä auki."
Zenzibar meni aluksen ohjaimiin. "Prometheus, tässä kapteeni Zenzibar, pyydämme apujoukkoja, alus on yhä täynnä jaffoja."
"Hyvä kuulla että olette kunnossa kapteeni, mitä Ba'alille tapahtui?"
Zenzibar vilkaisi taakseen. "Teal'c hoiti asian. Me lähdemme luutnantti Gustaffsonin kanssa varmistamaan siirtorenkaat ja siirrämme teidät alukseen."
"Selvä."
"Lähdetään, luutnantti."

"Kaipaan P90:äni..." Gustaffsson mutisi hänen ja Zenzibarin kävellessä pitkin aluksen käytäviä. Luutnantilla oli zatit molemmissa käsissä.
"Eipähän tarvitse ladata" Zenzibar sanoi.
"Mutta nämä ovat ihan hassut" Gustaffsson mutisi. Hänet keskeytti huuto "Tau'ri! Kree!", jonka huusi jaffa hänen takaansa toinen vieressään. Gustaffsson kääntyi ja ampui molemmat jaffat samaan aikaan.
"Mutta ihan kätevät" hän myönsi kun viholliset rojahtivat lattialle.
"Erittäin. Mennään" Zenzibar tokaisi ja johdatti heidät rengashuoneeseen.

Prometheuksen komentosillalla...
"Valmistakaa iskuryhmät siirtymään alukselle" Pendergast sanoi.
"Sir, havaitsemme kolme Ha'tak-luokan emoalusta saapumassa hyperavaruudesta" yksi teknikoista sanoi. Kolme pyramidialusta ilmestyi tyhjyydestä Ba'alin vahingoittuneen aluksen ympärille.
"Suojat ja aseet täysille. Avatkaa yhteys" Pendergast sanoi.
"Tässä eversti Pendergast maan alus Prometheukselta. Tunnistakaa henkilöllisyytenne" hän sanoi mikkiin. Näytölle ilmestyi kuva jaffasta.
"Tässä on Herak Vapaiden Jaffojen liitosta. Saimme sanan että epäjumala Ba'al on tuolla aluksella, joka on nyt heikoimmillaan. Aiomme tuhota hänet" jaffa sanoi.
"Meidän väkeämme on vielä aluksella. Pyydämme odottamaan" Pendergast sanoi.
"Me odotamme viisi minuuttia" Herak sanoi ja yhteys katkesi.

Zenzibar meni aktivoimaan renkaat ja kohta alukseen siirtyi viisihenkinen iskuryhmä.
"Menkää te luutnantti Gustafssonin kanssa auttamaan majuri Carteria vapauttamaan eversti O'Neill, minä jään tänne suojaamaan renkaita ja odottamaan toisia iskuryhmiä."
"Selvä kapteeni."
Gustaffson nyökkäsi Zenzibarille ja lähti johdattamaan iskujoukkoa kohti alanpaa tasoa, jossa eversti O'Neill oli vankina.
"Kapteeni Zenzibar, tässä eversti Pendergast. Vapaiden Jaffojen liiton alus on juuri tullut näköpiiriimme ja he antoivat viisi minuuttia ennen kuin he tuhoavat Ba'alin aluksen. Teidän on lähdettävä sieltä välittömästi!"
"Tämä selvä eversti." Zenzibar oli juuri aktivoinut renkaat ja toinen iskuryhmä saapui paikalle.
"Suojatkaa rengashuone, me tarvitsemme sitä pian ja meidän pitää pystyä lähtemään täältä heti kun mahdollista", Zenzibar sanoi tulleille miehille ja lähti itse kohti komentosiltaa. "Majuri Carter, kuuletko?"
"..."
"Majuri Carter, tässä kapteeni Zenzibar, vastatkaa!"
Ei mitään.
"!" Zenzibar kirosi ja lähti juoksemaan. Jo kaukaa hän kuuli kuinka jossain edessäpäin käytiin taistelua. Paikalle saapuessaan hän näki Teal'cin taistelevan yksin neljää Jaffaa vastaan. Zenzibar yllätti yhden jaffan takaa päin ja he hoitivat yhdessä Teal'cin kanssa kolme muuta.
"En saanut majuri Carteria kiinni. Ilmeisesti jaffatovereitasi on saapunut ja he aikovat räjäyttää aluksen alle neljässä minuutissa!"
Teal'c nyökkäsi. "Tätä tietä." Hän lähti jodattamaan kapteeni Zenzibaria kohti eversti O'Neillin selliä...

"Kapteeni Zenzibar, me tarvitsemme tulitukea" luutnantti Gustaffsson huusi radiopuhelimeen. Hän ja Prometheuksesta tullut ensimmäinen iskuryhmä olivat lähellä O'Neillin selliä tulitaistelussa sitä suojaavan jaffaryhmän kanssa. Yksi iskuryhmästä makasi maassa sauva-aseen osumasta, ja kaksi jaffaa oli myös ammuttu kuoliaaksi.
"Saakeli" Gustaffsson mutisi, nappasi kaatuneen miehen M16:a ja alkoi ampumaan. Yksi jaffoista kaatui, vielä kuusi jäljellä.
"Luutnantti, tässä eversti Pendergast. Teillä on kaksi minuuttia ennenkuin Vapaiden Jaffojen alukset tuhoavat Ba'alin aluksen" Pendergast sanoi radiopuhelimen kautta.
"Kaksi? Okei. Perääntykää!" Gustaffsson huusi. Iskuryhmä - tai loput siitä - lähti juoksemaan takaisin renkaille. Gustaffsson jäi vielä tukemaan heidän perääntymistään tulella.
"Luutnantti! Suojaudu!" huusi Teal'cin ääni jostain hänen takaansa. Puoli sekuntia mietittyään Gustaffsson kääntyi seinää vasten ja peitti kasvonsa. Hyvin viisasta, sillä kohta hänen vierestään lensi jaffojen tainnutuskranaatti. Sellin edusta täyttyi kirkkaasta valosta, ja sen vartijat pökertyivät maahan. Teal'c ja Zenzibar juoksivat hänen luokseen.
"Missä on majuri Carter?" Teal'c kysyi.
"En tiedä. Lähetin iskuryhmän takaisin Prometheukselle..."
"Olen täällä" majuri Carter sanoi tultuaan eräältä läheiseltä käytävältä P90 kädessään, edellään Ba'alia kävelyttäen.
"Löysin hänet sarkofagin luota" Carter sanoi.
"Teette vakavan virheen" Ba'al uhosi.Teal'c tarttui häntä kurkusta ja nosti seinää vasten.
"Kiitos, Teal'c" Carter sanoi ja meni aukaisemaan sellin oven seinässä olevasta paneelista.
"Puolitoista minuuttia" Zenzibar sanoi.

[Me ollaan taidettu unohtaa Daniel kaikessa tässä rytinässä... hups :'P]

"Me ehdimme kyllä", majuri Carter sanoi ja syöksyi O'Neillin selliin. "Eversti? Eversti kuuletko minua?"
Eversti Jack O'Neill makasi sellinsä lattialla tajuttomana. Häntä oltiin ilmeisesti kidutettu. Mies avasi hitaasti silmänsä. "Carter? Mitä helvettiä sinä täällä teet?"
"Mukava nähdä sinuakin, sir. Meidän täytyy lähteä. Luutnantti?"
Gustaffson meni Carterin avuksi toiselle puolelle tukemaan everstiä.
"Minuutti."
"Mene sinä edeltä kapteeni, Daniel voi pitää perää", Carter sanoi. Zenzibar huomasi vasta silloin, että tohtori Jacksonkin oli siinä. Daniel vilkaisi Teal'ciin. "Pitäisikö tuo ottaa mukaan?"
Teal'c ei hellittäny otettaan Ba'alin kaulasta. "Hänestä voi olla hyötyä."
"Selvä, lähdetään." Zenzibar lähti johdattamaan joukkoa takaisin niin nopeasti kuin pystyi. He törmäsivät matkallaan ainoastaan yhteen jaffapartioon, mutta renkaiden luona tuli ongelmia: ne olivat kokonaan jaffojen piirittämät.
"!" Zenzibar piiloutui kulman taakse ja vilkaisi puolitajuttomaan everstiin. Hänen täytyi pystyä siihen. "Okei, meillä on puoli minuuttia. Minä harhautan jaffoja, menkää te sitten renkaille."
"Kapteeni-"
"Minä tiedän mitä minä teen. Aktivoikaa renkaat kun aika loppuu, minä olen siellä", Zenzibar lähti juoksemaan kohti jaffoja. "!" Zenzibar huusi mennessään ja sai kuin saikin kaikki jaffat yhtä lukuunottamatta peräänsä.
Daniel ampui jäljelle jääneen jaffan ja meni aktivoimaan renkaita, kun Carter ja Gustaffson raahasivat everstin niiden sisälle ja Teal'c toi Ba'alin. Daniel painoi viimeistä nappia ja hyppäsi itsekin renkaiden sisäpuolelle ja sekunnin kuluttua ne aktivoituivat ja siirsivät heidät Prometheukselle.
"Huh! Te selvisitte. Ehdimme jo pelätä pahinta", sanoi miehen ääni kun he saapuivat alukselle.
"Kiitos, eversti. Jack tarvitsee hoitoa", Carter nyökkäsi eversti Pendergastille ja antoi sitten lääkintämiesten nostaa Jackin paareille.
"Toitte näköjään myös vieraita?"
Carter vilkaisi Teal'ciin, joka piti yhä Ba'alia tiukassa otteessaan. "Teal'c ajatteli että hänestä voisi olla hyötyä."
Pendergast nyökkäsi miehilleen jotka veivät Ba'alin yhteen Prometheuksen selleistä.
"Missä kapteeni Zenzibar on?" Pendergast kysyi huolestuneena, kun hän huomasi naisen puuttuvan.
Gustaffson katsoi kelloaan. "Toivottavasti viiden sekunnin päästä täällä."

viisi sekuntia aiemmin...

Kymmenen sekuntia! Zenzibar ajatteli mielessään. Miten helvetissä minä pääsen kymmenessä sekunissa noiden ohi? Hän oli saanut eksytettyä jo osan jaffoista, mutta silti viiden jaffan partio seurasi häntä yhä. Hän oli juuri kiertänyt takaisin lähelle renkaita, kun hänen vierestään suhahti sauva-aseen säde.
Nainen hyppäsi tieltä pois ja piiloutui yhden kulmauksen taakse ja ampui sieltä jaffoja päin. Äänistä päätellen yksikään ei osunut.
Kun aikaa oli enää viisi sekuntia, koko alus tärähti ja Zenzibar lensi selälleen. Näköjään jaffat aloittivat hieman aikasin.
Zenzibarille ei jäänyt aikaa tapella. Hän toivoi ettei porttihuoneessa olisi ketään, kun hän juoksi sinne niin nopeaa kuin pääsi ja hyppäsi renkaiden keskelle suojaten itseään käsillään. Hän kuuli että jaffat olivat ihan hänen takanaan ja sauva-aseiden äänet melkein peittivät heidän askeleidensa kaiun.
Samassa renkaat aktivoituivat ja pari sekuntia sen jälkeen, Ba'alin alus räjähti.

"Kapteeni! Oletteko kunnossa?"
Zenzibar huohotti. "Aika hemmetin loistava ajoitus, luutnantti."
"Se oli todella typerän uhkarohkea teko, kapteeni", majuri Carter sanoi ankarasti.
"Olen pahoillani, ma'am, mutta jos en olisi lähtenyt olisimme kaikki räjähtäneet sen aluksen mukana."
Daniel ohjensi Zenzibarille kätensä. "Me tiedämme sen, kiitos siitä."
Zenzibar ojensi kätensä ja samassa hänen kylkeensä räjähti sietämätön kipu. Hän älähti ja vilkaisi kylkeään. Se oli ihan verinen.
"He... he osuivat minuun..." Zenzibar sanoi heikosti ja pyörtyi.

[Hmm... kuinkahan monesti oon lopettanu jatkiksen siihen kun minä tai joku muu pyörtyy? Oikeen klassikko jatkis klishee ;D]

[Eli oletteko takaisin lähtöaluksella?]

Kaikki kauhistuivat Zenzibarin pyörtymisestä niin, että Ba'al pääsi vartiomiesten otteista potkaisemalla niiden herkkään kohtaan (paljon kierrätetty vitsi joo). Miesten hätään reagoitiin hitaasti ja silloin Ba'al oli jo päässyt aika pitkälle.
"Kuka lähtee hänen perään?", Gustaffsson kysyi.
"Kuka jää Zenzibarin luokse?", Daniel totesi.
"Entäs Jack?", kysyi Carter.
"Hänet pitäisi viedä muutenkin samaan suuntaan", lääkintämies vastasi.
"Liikettä miehet!", Carter antoi käskyn ja pieni yksikkö lähti Ba'alin perään Gustaffsson ja Jack (paareissa pomppien) mukana.

Ba'al saatiin kiini, tosin jo aivan liian lähellä komentokeskusta, kun tällä oli ollut ongelmia tien valinnassa. Siinä juoksesta puolet aluksen sotilaista olivat kerääntynet heidän luokseen.
"Antaudu sovinolla", yksikkön johtajaksi ilmoittautunut käski osoittaen P90:llä Ba'alia, joka irviteli hermostuneena.
"Väistykää, sori, mukkeli makkelis, tehkää tietä, anteeksi, siivojalle tilaa, siivous kesken", väkijoukon takaa työntyi siivooja tarinan alust, eli nimeltään siilinpiikki ja pian hän tulikin vahingossa Ba'alin eteen.
"Haa", Ba'al sihahti ja otti siivoojan tiukkaan käsiotteeseen, "Mikäli yritätte jotain, hän kuoleeh."
"Sovitaan niin."
"Hei! Se on ihmisluontoa vastaan!"
"Ai oletko sinä ihminen?"
"Hänestä saisi kyllä hyvät rahat henkivakuutuksesta", Gustaffsson muisti ja tähtäsi aseellaan yhä Ba'alia päähän, tosin siilinpiikki oli edessä.
"Meidän pitäisi ensin kysyä O'Neililtä, tuohan on hänen pikkuserkku..."
"Hän sattuu olemaan pyörtynyt."

[Ottakaa tai jättäkää. Huomasin että Ba'al oli jo laitettu selliin, mutta tuli kirjoitettua näin.]