Fiilikset sarjan loppumisen jälkeen?

[Sieppeli]

Nyt siitä on jo aikaa, mutta miltä teistä nyt tuntuu kun sarja on ollut lopetettuna jo pitkään näin kirjojen kannalta?

Itselleni tuli hieman haikea olo, ei ole enää sitä mitä odottaa iltamyöhään, enkä ehtinyt jonottamaankaan. Mutta, todella hyvin olen siitä yli päässyt, ei se nyt niinpaljoa enää haittaa kun olen löytänyt paljon uutta odotettavaa. Pettynyt siltikin olen viimeiseen kirjaan, ainoa tästä sarjasta minkä olen jättänyt toisen kerran lukematta. Paitsi viimeinen luku, se on luettu sataan kertaan ja aina yhtä masentava loppu, ei se siitä mihinkään muutu

Vielä on leffat jäljellä, vielä saa mennä jonottaan, tiipidii ^.^

[Omppuli]

Sarjan loppumisella oli minuun varsin suuri vaikutus. En lue enää pottereita, enkä näe enää sitä viehätystä mitä ennen niissä näin. Fanitukseni loppui kuin seinään kahden vuoden jälkeen. Olin suuri Potter-fani ja hetkessä ei voisi vähempää kiinnostaa. Nyt olen hiukan kiinnostunut uusimmasta leffasta ja menen katsomaan sen sitten kesällä, mutta juuri nyt: Ei mitään. Potterit ei kiinnosta, enkä ole lukenut yhtäkään kirjaa viime keväästä, vaikka yleensä luin ne pari kertaa vuodessa. Jokaisen kirjan.

Mutta hei. Onhan vielä leffat! Saa haukkua niitä ja valittaa mikseivät ne noudata kirjaa ja blaa, blaa.

[Sepe]

Jostain syystä ei paljoa hetkauta. Jotenkin se loppu oli toteutettu huonosti enkä pitänyt siitä lainkaan. En ole pitkään aikan Pottereita edes lukenut (ei sillain että olisi huonoja kirjoja, mutta ei vain innosta). Joku niistä kirjoista vain katosi sen viimeisen myötä.

[Siilinpiikki]

Silloin oli niin hankala kuvitella, että sarja päättyisi. Fiilis oli nimenomaa haikea. Toisaalta se suurin innostus Potteriin oli jo hiipunut, joten ei se kova isku ollut. Hieno päätös hienolle sarjalle.