Tarvehuone

Miten fanitat Harry Potter- kirjoja? Annatko sen tulla vahvasti esille, vai onko se henkilökohtaisempaa? Oletko joskus lopettanut fanittamisen, mutta syttynyt uudelleen? Onko sinulla jotain mitä haluaisit kertoa faniudestasi.

Nämä kirjat ovat vaikuttaneet vahvasti lukemiseeni, sillä ennen niitä olin lukenut jotain Vaarin vanhaa polkupyörää. En ollut kovinkaan innostunut lukemisesta. Mutta luettuani Viisasten kiven, tosin että halusin lukea lisää. Aloin lukea kirjasarjaa ja se vei minut mukanani. Vuosien varrella tutustuin muihin kirjoihin ja lukemani kirjat alkoivat monipuolistua. Aluksi toin faniuteni vahvasti esille ja sain jonkinlaiset Harry Potter fani- leiman. Kuten sanoinkin aloin lukea muita kirjoja, mutta ne eivät syrjäyttäneet Pottereita vaan luin niitä uudestaan. Mutta aloin sitten etsimään kirjoista sitä syvällisempää puoltakin ja aluksi en oikein löytänyt sitä Pottereista ja kirjojen tapahtuman olivat jumittuneet mieleeni, niitten lukeminen väheni. Minulla oli jonkin aikaa hiljaiseloa näiden kirjojen kanssa ja niiden lukemisyritkset epäonnistuivat helpommin (pidin kuitenkin niistä yhä), olin lukemispuutteessa. Nojauduin enemmän muihin kirjoihin ja löysin lisää hyviä kirjoja ja niitä lueskelin sitten. Vasta nyt kenties Kuolenman varjelusten suomenkielisen version jälkeen (englanninkielinen ei oikein sytyttänyt kun yksityiskohdat meni aikalailla ohi) muistin miksi pidin tästä kirjasarjasta ja löysin syvällisenkin puolen. Voisin sanoa että nyt fanittamiseni on henkilökohtaisempaa, eikä enään houkuta pukeutua Harry Potter- hahmoksi.

Haluatteko te kertoa jotain?

Jaa, mitenkö fanitan? Vaikea, vaikea kysymys.

Muistaakseni ihan aluksi isosiskoni suositteli minulle, että kävisin katsomassa Viisasten kiven. En tiennyt mitään Potterista, mutta leffa oli aika mahtava. Tahdoin tutustua lisää Porretin maailmaan, joten pyysin äitiäni lukemaan minulle kakkosesta eteenpäin - aikaa jolloin äiti luki iltasatuja - Ykkönen jäi jostain syystä lukematta, kai luin sen ihan itsekseni. Fanitus kumminkin jatkui myös netissä, tutkin kauheasti erilaisia sivustoja ja koneellakin oli moniamonia kuvia Potterista. Siitä sitten elämä jatkui, innostus palasi aina kovenpana uuden elokuvan ilmestyttyä. Varsinkin nelosessa, pyörin ympyrää huoneessani, ja koko automatkan elokuvaan selitin vain Potterista.
Sellanen häselhäsel fani, innostuu aina kun näkee kaupungilla kirjaimet H A R R Y P O T T E R.

Jaaha. Fanitan epämääräisesti. En pidä faniudestani juuri meteliä, vaikka se tuskin muuttaisi mainettani miksikään. Ehkä se jopa vähentäisi yleistä friikkeyttäni. En fanita elokuvia, en tiedä oikein miksi. Kyllähän ne ovat ihan ok, ja näin, mutta ennemmin fanitan kirjoja. Kirjoissa on sitä tunnelmaa, joka on mahdotonta vangita elokuvaan. (Ja tämähän on vain miun mielipiteeni)

Innostukseni ei ole tässä vuosien varrella hiipunut, ehkä se on paremminkin ollut kasvamaan päin, sitä mukaa kun uusia kirjoja on tullut. Eikä se innostus kyllä vieläkään vähene, vaikkei kirjoja enää tule. Kyttään kyllä netistä muun muassa ficcejä ja kaikkea tämmöistä ja kirjoitan kyllä itsekin sellaista. (Tosin, se on erittäin surkea epävirallinen yritelmä.) No, onhan miulla toki viitta (jonka sain muuten ilmatteeksi naapuriltani. :>) ja luihuisen väreissä oleva mahti tupakaulaliina ja lapaset. x) Viittaa en tosin ole esimerkiksi koulussa pitänyt, mutta kylillä kyllä olen joskus. Ja kotona se on ulkotakin asemasta melkein aina päällä. Mhuutta juu... Tuon julkisemmin näkyvää se faniuteni ei ole. En juuri höpötä Pottereista muulloin, kuin erään toisen Potter-faniintuneen kaverini kanssa. x)