Tarvehuone

Viisasten kivi kuuluu ehdottomasti lempikirjoihini. Tutustuminen taikamaailmaan ja Harryn lapsuusvuodet. Ei liikaa ihmissuhdemurheita eikä onnetonta rakkautta. Tietysti kirjoissa oli joitain klisee ja erittäin epätodellisia (en tarkoita taikamaailmaa, joka tietenkin on epätodellinen) kohtia. Mainitsen nyt vaikka Harryn tutustumisen Roniin. Tämä kohta ei kuuluu lempikohtiini epätodellisuutensa takia.

Miksi pidit kirjasta? Miksi et pitänyt? Mikä oli paras kohtaus? Entä huonoin? Oliko ensimmäinen lukemasi Potter-kirja?

Ensimmäinen lukemani Potter tuo oli, koska se on sarjan ensimmäinen, ja noudatan lähes kaikessa tiettyä järjestelmällisyyttä. Itse en sitä kärkeen arvosta, koska siinä Harry ja muut ovat niin pieniä, jos joku ymmärtää. He eivät tiedä yhtään mitään mistään. Olkoonkin, että juoni on hyvä, koska lopussa he ikäänkuin etenevät paikasta toiseen. Järjestelmällisyys on kunnossa Kohtauksia en nyt muista, joten niitä en voi sanoa tuohon. Kaikki huispausasiat olivat todella hyvin kuvattuja, mainitaakseni.
~kirja

Jahas pitäähän se nyt tulla tännekkin jotain sanomaan.
Hmm.. taitaa tämä vain ollakkin ensimmäinen Potter jonka luin. En ole ihan varma, se oli joko tämä tai Liekehtivät Pikari, muttakun en muista luinko tämän jo ennen kuin avasin Pikarin kannet. No joo...
Pidin kirjasta todella paljon, se oli tosi hyvä aloitus kirja ja siinä tuli esille taikamaailman salat ja noin..
Paras kohtaus oli joko se alku, kun Dumbledore saapui Likusteritielle ja kohtasi McGarmiwan tai sitten se, kun Harry tutuistui Weasleyn kaksosiin. Tulee aina hymy naamalle, kun ajattelenkin sitä
Kirja löytyy itseltäni ja se on itseasiassa PP:n kanssa ainoa, joka minulta löytyy. Harmikseni en muita omista, mutta lukenut olen aika monestikin.Löytyy minulta myös LP, mutta sen olen lainannut (tia no veljeni on lainannut) eräältä kaverilta ja se nyt vaan on sattunut meille unohtumaan sillä on se tuossa jo kaksi - kolme vuotta kököttänyt x)
Semmosta...

-Zenz

Kaiketi luin tämän ensimmäisenä... Itseasiassa pidän siitä vieläkin kovasti, vaikka moneen kertaan sekin on kahlattu läpi. Pitäisi kai lukea se taas kohta, ainakin ennekuin seiska ilmestyy suomeksi. Otanpa sen pulpettikirjaksi Perillisen jälkeen, jos vain muistan.
Niin siis erittäin mukava kirja. Harmi, että loppuosa on tullut luettua niin harvoin, aina kun aloitan, lopetan heti tylypahkassa.
Tämä on muuten yksi ainoista Pottereista mitä en muista ulkoa ^^ Vitosen muistan parhaiten, siksipä olin niin pettynyt elokuvaan. Nähtävästi en saa tähän mitään järkevää selitettyä, niin taitaapa tämäkin viesti loppua lyhyeen.