Tarvehuone

Kirjoittaja **Omppuli** » Su Marras 04, 2007 2:46

"Rakas sisko. Rauhoitu", Omppuli pyysi.
"Rakas pikkusisko. Mitä sinun päässäsi liikkui kun aloit seurustelemaan tuon kanssa?" Matilda kysyi osoittaen Zenzibaria.
"Hän ei ole mikään 'tuo' ja se on minun oma asiani", Omppuli vastasi astetta kylmemmällä äänellä.
"Voldemortin haamu on tullut hulluksi. Me saamme kaikki kimpuumme. Ensin Sieppelin äiti ja nyt te", Zenzibar sanoi. Matildan silmät kapenivat DaZe karjaisi raivoissaan.
"Miten sinä kehtaat puhua pimeyden lordin haamusta noin?" DaZe karjaisi raivoissaan.
"Mennään sisälle. Täällä on yhä vieläkin ihan pirun kylmä", Omppuli sanoi huulet sinisinä. Matilda lähti siskonsa perään linnaan ja viittoi DaZea tulemaan mukaan, mutta DaZe pudisti päätään.
"Kulta!" Matilda sanoi uhkaavasti ja hänen taikasauvastaan lensi mustia kipinöitä.
"Okei, okei", DaZe sanoi ja lähti muiden perään. Zenzibar tuijotti äimistyneenä veljeään, joka ei ikinä antanut muiden pompotella itseään.

Muut olivat oleskeluhuoneessa ja saivat pian sinne merkillisiä vieraita. Hetken kaikki luulivat että Omppuleja oli kaksi, mutta kun heitä katsoi tarkempaan he huomasivat heissä selviä eroja esim. Matilda oli pitempi Omppulia. DaZe näytti muiden mielestä pelottavalta ja Omppuli ja Zenzibar saivat selittää paljon asioita. Matilda ja DaZe eivät ujostelleet vaan valtasivat heti sohvan. Vain Sepe vastusti ja sai kirouksen niskaansa DaZen sauvasta. Nat vei Sepen sairaalasiipeen. Kun Omppuli ja Zenzibar olivat selittäneet syntyi hiljaisuus, jolloin kuului vain tulen rätinä.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Marras 04, 2007 4:08

"Voldemort se jaksaa pottuilla vielä kuoltuaankin" Daniel totesi.
"ÄLÄ PUHU NOIN PIMEYDEN LORDISTA!" DaZe huusi kurkku suorana. Daniel kohotti käsiään rauhan ja hiljaisuuden merkiksi.
"Missä Sieppeli ja Gustaffsson ovat?" Kira kysyi.
"Jossakin...." Omppuli aloitti mutta DaZe huudahti:
"Onko Gustaffsson täällä? Se petturi? Se helvetin petturi? Missä se on? Minä tapan hänet!"
"Jos muotoilet sanasi noin emme missään nimessä kerro!" Zenzibar sanoi.
"Hän on melkoinen fanaattikko kun noin yhdestä pettämisestä hirmustuu..." Omppuli sanoi.
"Me olisimme voineet tappaa teidät! Mutta hän tainnutti minut ja seuraavaksi heräsin jostain kaapista..." DaZe murisi.
"Se olit sinä?" Pörri ihmetteli muistellen noita aikoja, jotka siinä VV:n tupahuoneessa istuessa tuntui tapahtuneen kymmeniä vuosia sitten.
"Pitäisiköhän Gustaffssonia varoittaa tulemasta tänne? Tuo hullu vielä toteuttaa uhakuksensa..." Zenzibar kuiskasi vain että Omppuli kuuli. Omppuli nyökkäsi ja nousi lähteäkseen.
"Minnekäs sinä olet menossa, pikkusisko?" Matilda kysyi.
"Kunhan käyn vessassa" Omppuli sanoi huolettomasti.
"Tule sitten takaisin. Meillä on paljon puhuttavaa..." Matilda sanoi hivenen kylmällä äänellä.

Kirjoittaja **Omppuli** » Su Marras 04, 2007 4:21

Omppuli nyökähti pelon väläys silmissään ja lähti. Omppuli suunnisti heti viidenteen kerrokseen ja alkoi kävellä ees taas. Sitten hän tarttui ees taas ja huomasi tulleensa erittäin mukavan näköiseen huoneeseen. Siellä olivat Gustaffsson ja Sieppeli.
"Gustaffsson! Minun siskoni ja joku BaZe Zenzin veli ovat täällä. Se BaZe vai mikä hänen nimensä nyt olikaan tahtoo tappaa sinut!" Omppuli pamautti.
"DaZe?" Gustaffsson kysyi hiukan peloissaan.
"Niin juuri se! Sinun olisi nyt hyvä piiloutua. He taitavat tulla jäädäkseen tai ainakin minun siskoni, mutta nyt minun pitää lähteä, sillä Matilda ei pidä odottamisesta", Omppuli pulputti ja ampaisi tiehensä.
"Vai niin", Gustaffsson sanoi tavallista kalpeampana.

Kun Omppuli tuli takaisin Matilda vetäisi hänet viereensä istumaan.
"No niin siskoseni. Kerropas miten olet päätynyt tälläiseen roskasakkiin", Matilda pyysi.
"Eivät he ole roskasakkia", Omppuli sanoi heti ja Matildan silmät kapenivat uhkaavasti.
"Tai siis olivat aluksi", Omppuli sanoi.
"Jatka vain", Matilda sanoi.
"Kaikki alkoi sellaisesta tarjottimesta kun minä olin silloin vielä luihuinen. Sooda korpinkynnestä tuli keittiöstä ja minä halusin hänen mukaansa korpinkynsien juhliin, mutta oikeasti halusin ryöstää tarjottimen", Omppuli aloitti ja Matilda hymähti. Hänestä tuntui taas hyvälle nähdä pikkusiskonsa, mutta hänestä oli hirveää nähdä millaiselle tielle hänen pikkusiskonsa oli ajautunut. Hänen oli korjattava tilanne mitä pikemmin.

Kirjoittaja **Zenzibar** » Su Marras 04, 2007 4:42

[Vitsi tää on jännä nyt!

On se hyvä, että mie revin sen kaksoisveljen jostaki hornan tuutista xD]

Kun Omppuli ja Matilda keskustelivat vakavasti DaZe yritti virittää keksustelua kaksoissikonsa kanssa.
Zenzibar ei pitänyt ajatuksesta. "Minulla ei ole sinulle mitään sanottavaa!"
DeZe tarttui häntä kädestä. "Sinun mieleipidettäsi ei kysytä!"
Zenzibar tuhahti, riuhtaisi itsensä irti, mutta jäi paikalleen.
"Ensinnäkin", Daze aloitti, "miten sinä jouduit tälläiseen rupusakkiin? Mehän olimme luihuisessa ja kun minä lopetin koulun, sinä olit siinä tuvassa edelleen. Mitä tapahtui?"
Jollei olisi kuullut DaZen äänensävyä, voisi luulla, että hän oli todella huolissaan siskostaan.
"Ei mitään erityistä, minä vain tulin järkiini! Onneksi tulin", Zenzibar vastasi kylmästi.
"Miten sinä voit sanoa noin pikkusisko?! Sinä palvelit maailman mahtavinta velhoa ja heitit kaiken menemään- tämän takia?" Hän huitoi käsillään oleskeluohuoneen suuntaan.
"Aina sinä jaksat muistuttaa, että olet minua vanhempi - kolme minuuttia piru vie! Ja tämä-" Zenzibar teki samantapaisen eleen, kuin hänen veljensä hetki sitten. "on minun perheeni nyt! Muuta perhettä minulla ei olekaan."
DaZe suuttui. "Enkö minä muka ole perhettäsi?! Entä äiti ja isä sitten?" Zenzibar lensi päistikkaa seinään.
VV:n tupalaiset kohottivat tiakasauvansa.
DaZe vain nauroi. "Ei teistä pennuista ole minulle vastusta. ÄLkää tehkö mitään typerää tämä on minun ja siskoni välinen asia!" DaZe kohotti sauvansa ja kaikkien VV:n tupalaisten taikasauvat lensivät hänen käteensä.
Zenzibar hengitti katkonaisesti, mutta puhui silti. "Isä tappoi - äidin ja minä - minä ta-tapoin - hänet. Sinä taas - et - ole enää - perhettäni." Puhuminen tuotti Zenzibarille kauheasti vaivaa, mutta hän oli sanonut sanottavansa ja pyörtyi. DaZe kohotti kätensä, varmaankin lyödäkseen tajutonta siskoaan, mutta hän ei tiennyt Omppulin voimista, ennenkuin oli liian myöhäiastä.
DaZen suu avautui hämmästyneenä, kun hän puolestaan lensi seinään.
"Uskallapas koskea häneen enää senkin hirviö!" Karjui Omppuli.
Matilda katsoi ihailevasti ja samalla vihaisesti siskoaan. "Mistäs sinä tuollaisia temppuja olet oppinut?"

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Marras 04, 2007 5:25

"Sitä oppii kun taistelee hänenkaltaisiaan vastaan" Omppuli sanoi hymähtäen.

Gustaffsson tuijotti tiiviisti pienestä ikkunasta ulos.
"Kuka tämä DaZe oikein on, muutakuin Zenzin veli?" Sieppeli ihmetteli. Gustaffsson oli vaiti.
"Yhden ihmisen takia sinä nyhjäät täällä" Sieppeli jatkoi. Gustaffsson huokaisi ja kääntyi hänen puoleensa.
"DaZe on kuolonsyöjä. Hän oli usein minun kanssani samassa ryhmässä. En koskaan pitänyt hänestä ja sain kuulla useita tappouhkauksia häneltä. En kuitenkaan ottanut niitä tosissani, sillä hän oli erittäin uskollinen Voldemortille eikä tappaisi muita hänen palvelijoitaan. Mutta nyt hänellä ei ole mitään estettä, vaan yllytyksiä siitä että minä tainnutin hänet ja petin Voldemortin" Gustaffsson kertoi.
"Mutta hän on kuitenkn vain yksi mies" Sieppeli sanoi yhä kummissaan.
"Yksi harvinaisen taitava ja julma mies, Sieppeli. Hän ei koskaan käyttänyt kidutuskirousta koska siitä ei jäänyt pysyvää vammaa ellei kiduttanut tarpeeksi kauan. Hän käyttää sektumsempraa, veitsiä, miekkoja, piikkejä. Hän leikkaa sormia, käsiä ja jalkoja irti, hän puukottaa, tappaa kaikin mahdollisin kivullisin keinoin. Hän nauttii tuskasta, Sieppeli, eikä epäröi käyttää uhrinsa lähimmäisiä saadakseen hänet esiin" Gustaffsson kertoi kääntyen Sieppelin puoleen.
"Voit mennä muiden luokse jos haluat, mutta älä vain puhu mitään minusta tai DaZe tajuaa asian. Hän on myös viisas, viekas ja tarkkaavainen. Tai voit jäädä tänne. Sinun päätöksesi" Gustaffsson sanoi ja kääntyi taas ikkunaan päin.

Kirjoittaja **Sieppeli** » Su Marras 04, 2007 6:20

Sieppeli mietti hetken. Mitä järkeä olisi mennä suoraan suden suuhun, kun vielä olisi mahdollisuuksia.
"Mielummin jään luoksesi kuin menen muualle. Sitäpaitsi, "äiti" haluaa saada minut täältä pois, eipä jää paljon vaihtoehtoja." Sieppeli sanoi. Gustaffsson hymähti ja keskittyi taas ikkunaan.

"Miten sinä.." DaZe raivosi. Muut VV-tupalaiset piiloutuivat sohvien taakse. DaZe lähestyi uhkaavasti Omppuli, vaikkakin hieman huojuen seinän ja hänen törmäyksestä. Omppulin ilme ei värähtänyt.
"Kidutu!" DaZe karjaisi. Matildan silmät laajenivat hämmästyksestä, nähdessään poikaystävänsä käyttävän kidutuskirousta. Osittain myöskin vihasta, sillä vaikka hän ei pitänytkään Omppulista, hän oli silti Matildan sisar.
"DaZe lopeta!" Hän kirkaisi. DaZe lopetti Omppulin kiduttamisen.
"Mistä lähtien sinä olet välittänyt hänestä?" DaZe sanoi ja osoitti silti taikasauvallaan Omppulia.
"Hän on minun sisareni.." Matilda sanoi. Sooda ei jaksanut katsoa nyyhkytarinaa enempää.
"Kiitos ja näkemiin." Hän huudahti ja hyppäsi sohvan eteen, "Tainnutu!" Loistu oli osoitettu DaZeen, mutta se osuikin Matildaan. DaZen jäätävä katse kääntyi Soodaan.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Marras 04, 2007 7:07

DaZe kaivoi taskustaan pitkän veitsen ja hän hyppäsi Soodaa kohti julmasti viuhtoen. Sooda kavahti taaksepäin ja kaatui sohvalle; hänen vasemmassa kämmenselässään oli haavarykäelmä jotka muodostivat kirjaimet D ja Z.
"Tavaramerkkini. Ja nyt" DaZe sanoi ja tarttui Soodaa kädestä. Hän painoi puukon kohti pikkusormea, tarkoituksenaan leikata se irti, mutta Zenzibar tuli hänen takaansa ja iski tuolin hänen selkäänsä. DaZe tömähti maahan kiroillen. Omppuli nappasi taikasauvansa ja tainnutti Zenzin veljen. Tuli hiljaisuus DaZen ja Matildan maatessa lattialla.
"Mitä nyt tehdään?" Pörri kysyi.
"Ainakin sidotaan tämä kuolonsyöjä" Daniel sanoi osoittaen DaZea.
"Kuolonsyöjät kun eivät koskaan muutu" hän sanoi. Sitten hän tajusi mitä sanoi ja lisäsi: "Elleivät he lopettaneet kuolonsyöjähommiaan"
Sooda kietaisi siteen käteensä.
"Käyn näyttämässä tätä huomenna Matami Pomfreylle. Nyt tekisi mieli nukahtaa pystyyn" hän totesi.
"Et ole ainoa, mutta... Zenz, pitäisiköhän DaZe viedä auroreille?" Omppuli kysyi. Zenzibar mietti.
"Sidotaan hänet ja jätetään hänet tänne. Katsotaan huomenna mitä tehdään" hän sanoi.
"Entä Matilda?" Omppuli mietti.
"Hän saattaa kyllä päästää DaZen irti" Zenzi sanoi.
"Eiköhän sidota hänetkin" Omppuli päätti. He menivät nukkumaan ja jättivät kaksi sidottuna makaavaa hahmoa sohvalle.

Parin tunnin päästä Tarvehuoneessa oli pilkkopimeää, heikko sinertävä valonhäivä vain tuli ikkunasta, jonka edessä Gustaffsson yhä istui. Sieppeli nukkui nojatuolissa, mutta Gustaffsson valvoi aivan kuin odottaen jotain. Sitten, yllättäen, kuului paukahdus ja huone tärähti. Gustaffsson hyppäsi pystyyn ja Sieppeli mumisi jotain unissaan. Pian tärähti uudemman kerran. Ääni kuului ovelta päin.
"Me tiedämme että olet siellä, Gust! Ja me tulemme sisään, NYT!" ääni oli tuttu parin vuoden takaa, se oli DaZe. Kuului paukahdus kun ovi kaatui saranoiltaan. Sieppeli hyppäsi täysin hereillä pystyyn.
"Kuinka hyvä nähdä sinut jälleen" DaZe sanoi pölypilven takaa kun se oli laskeutunut.
"Onko tuo... se Datsi vai mikä?" Sieppeli kysyi.
"Se on DaZe, kultaseni. Ja tässä on ystävättäreni, Matilda, joka on ilomielin lupautunut auttamaan minua tappamaan sinut" DaZe sanoi pehmeästi Gustaffssonille.
"Sopii koettaa" Gustaffsson sanoi vetäen taikasauvan esiin. Salamaa nopeammalla liikkellä DaZe heitti veitsen, jonka terä leikkasi sauvan keskeltä halki ja pysähtyi puolen millin päähän Gustaffssonin sormista. Sauvasta oli enää hyötyä korkeintaan takansytykkeinä.
"Missä sauvani on?" Sieppeli kauhistui.
"Etsitkö tätä?" DaZe kysyi osoittaen pöydällä olevaa sauvaa. Hän mursi sen vasemmalla kädellään kolmeksi kappaaleeksi.
"Kosto on suloinen" DaZe kuiskasi. Ensin hän käveli kohti Gustaffssonia veitsi toisessa ja taikasauva toisessa kädessä.
"Mitä olette tehneet ystävillemme?" Gustaffsson kysyi.
"He nukkuvat rauhallisesti" DaZe kuiskasi. Hän kohotti veitseään-
"EI!" Sieppeli kiljaisi.
"Sieppeli, HILJAA!" Gustaffsson huusi.
"Aah, taitaa olla tärkeäkin sinulle tämä pikku naikkonen? Sepä hyvin mukavaa.. ja sinänsä ikävä" DaZe sanoi. Hän tarttui Sieppeliä kauluksesta, laittaen veitsen tämän ranteeseen kiinni.
"Kipu. On fyysistä ja psyykkistä kipua. Minä aiheutan toiselle toista... ja toiselle toista" DaZe sanoi ja viilsi.

Kirjoittaja **Zenzibar** » Su Marras 04, 2007 7:09

Sieppeli kiljaisi tahtomattaan ja puri samassa hampaansa yhteen. Hän ei antaisi tuolle paskiaiselle syytä nauttia tästä.
DaZe virnisti julmasti. "Kilju vain kultaseni, ei sinua kukaan kuule."
Sieppeli päätti itsepintaisesti olla kiljumatta.
DaZe viilsi uudelleen. Sieppelin silmistä valui kyyneleitä.
"Herrantähden lopeta!" Gustaffson karjaisi.
DaZe katsoi häneen. "Miksi? Koska sinä haluat?" Hän teeskenteli mietteliästä. "Katsotaanpa - en!" Nauraen mielipuolisesti hän viilsi uuden syvän haavan Sieppelin käteen. Siinä luki nyt DaZ.
"Ohhoh, yksi kirjain puuttuu, anteeksi kultaseni, korjaan virheen välittömästi." DaZe valmistautui viiltämään, mutta Gustaffson hyppäsi hänen kimppuunsa, vaikka tiesi sen hyödyttömäksi.
DaZe viilsi pienen viillon Gustaffsonin poskeen, paiskaten samalla Sieppelin menemään. Matilda otti tytön kiinni ja virnisti hänkin.

Hiukan aiemmin VV:n tuvassa...

Zenzibar heräsi outoon tunteeseen. Hän aavisteli pahaa. Hiljaa, yrittäen olla herättämättä muita, Zenzibar hiipi alakertaan.
Narut, joilla Matilda ja DaZe oli sidottu, makasivat hyödyttöminä kasoina takan edessä, eikä parivaljakosta näkynyt jälkeäkään.
"Voi ei..."
Zenzibar harkitsi toisten herättämistä, mutta hän ei halunnut sotkea heitä tähän, hän tiesi kuinka vaarallinen DaZe voi olla hän oli itse saanut karvaasti kokea sen nuorempana.
Zenzibar kulki vaistomaisesti Tarvehuoneen suuntaan. Ovi oli räjäytetty ja Zenzibar pelkäsi pahinta.
Ensin kuului kiljuntaa, joka hiljeni nopeasti. Zenzibar kuuli veljensä äänen.
"Kilju vain kultaseni, ei sinua kukaan kuule."
Zenzibar pudisti kätensä nyrkkiin, ja kurkisti varovasti oviaukosta. Sieppelin kädestä vuosi verta, Gustaffson katsoi järkyttyneenä kauempaa ja Matilda seisoi kädet puuskassa taustalla.
Parin uuden viillon jälkeen Gustaffson menetti malttinsa ja hyökkäsi - huonoin tuloksin.
DaZe näytti siltä, että voisi samantien viiltää Gustaffsonin kurkun auki. Zenzibar meni hiljaa sisään huoneeseen.
Yhtäkkiä DaZe puhui, muttei Gustaffsonille, kuten Zenzibar ensin luuli.
"Tule vain tänne siskoseni, älä kuvittele, ettenkö minä tietäisi sinun olevan siellä. Olemmehan kaksoset."

Kirjoittaja **Sieppeli** » Su Marras 04, 2007 7:26

Zenzibar jähmettyi paikoilleen pimeyteen.
"No aivan kuin en olisi arvannut sinun huomaavan minua." Zenzibar sanoi turhautuneesti.
"Matilda kulta, ota nyt rakas sisarenikin kiinni, että pääsen hoitelemaan tämän petturin." DaZe sanoi.
"Ööh.." Matilda oli hämmentynyt jostain.
"No älä siinä seiso vaan toimi!" DaZe karjui ja loitsi karkotaseet Zenzibariin.
"Mutta kun se toinen.." Matilda selitti ja otti Zenzibarin kiinni. Samalla DaZe tunsi jotain kylmää kaulallaan.
"Päästä hänet irti." Sieppelin ääni kuiskasi hänen korvaansa. DaZe ei ollut tottunut tälläiseen ja melkein pudotti puukon. Sieppeli huomasi, ettei DaZe aikonut antautua helposti ja painoi omaa puukkoaan lujemmin DaZen kaulaan, niin että siitä alkoi tulla verta. DaZe pudotti hämmästyneenä puukkonsa.

Kirjoittaja **Zenzibar** » Su Marras 04, 2007 7:36

Sieppeli virnisti. "Käske tyttöystäväsi irroittaa Zenzistä ja anna taikasauva hänelle takaisin."
DaZe murahti. "Ja miksi minä niin tekisin?"
Sieppeli painoi puukkoa kovemmin DaZen kaulalle. "Siksi."
DaZe naurahti. "Minä olen tottunut kipuun tyttöseni, mutten alistettuna olemiseen."
Seuraavat tapahtumat menivät Sieppeliltä vähän ohi, kun kaikki tapahtui niin äkkiä. DaZe nappasi kiinni Sieppelin kädestä ja väänsi sitä niin, että Sippeli joutui irroittamaan otteensa puukosta. Sitten DaZe taikoi Zenzibarin sauvala Sieppelille narut, jotka kiersivät koko hänen kehonsa ympäri.
DaZe kääntyi ottaakseen taas Gustaffsonin kiinni, mutta Gus ei ollutkaan siinä.
"Mitä Helv?" DaZe kääntyi.
Gustaffson osoitti DaZea sauvallaan. "Karkotaseet!" Zenzibarin sauva ja DaZen oma lenisävt ustaffosnille.
DaZe hyppäsi Matildan ja Zenizbarin luokse vetäen Zenzibarin itseään vasten ja puukon tämän kaulalle. Jos et anna niitä sauvaja, sekä omaasi takaisin minulle, minä tapan rakkaan siskoni suoraan silmiesi edessä.!"hän uhkasi.
Zenzibar katsoi Gustaffsonia. "ÄLä tee sitä! Sama se, vaikka DaZe murhaisikin minut! Kunhan tomitat hänet auroril-"
DaZe painoi kätensä Zenzibar suun eteen ja viilsi tätä poskesta. "Shh, siskokulta. Ei ole reillua antaa nauvoja!"
Gustaffson seisoi avuttomana sauvat kädessään keskellä huonetta. Hän ei voisi uhrata Zenzibaria, mutta tämän katse kertoi muuta.
"Päästä Zenzibar vapaaksi, niin annan sauvat sinulle!"
DaZe pudisti päätään. "Kuinka tyhmänä sinä minua oikein pidät? Tai -älä vastaa, mutta älä luule, että teen kuten sinä tahdot! Laske sauvat maahan ja kävele pois, niin saata päästä sisareni irti."

Kirjoittaja **Omppuli** » Su Marras 04, 2007 7:38

"Mitä täällä tapahtuu?" kuului ääni ovelta. Siellä seisoi Omppuli pyjamassa väsynyt ilme kasvoillaan. Tilanne tuntui hassulta kun Omppuli oli tullut sinne.
"Laita se puukko pois BaZe vai mikä lie sinun nimesi olikaan. Tämähän on hassu uni", Omppuli mutisi.
"Hän luulee näkevänsä unta!" Matilda huudahti.
"Huomasin sen kyllä Matilda rakas", DaZe sanoi. "Ikävä keino herättää hänet, mutta tämä on hauskaa", DaZe sanoi ja heitti puukon Omppulia päin. Omppuli väisti muttei riittävästi ja puukko raapaisi kipeän näköisesti hänen kättään. Omppuli räpäytti silmiään ja katsoi kun veri alkoi vuotaa hänen kädestään.
"Mit ihm -?" Omppuli aloitti, mutta katsoi sitten DaZea, joka piti Zenzibarin kaulalla yhä puukkoa. Omppulin ilme muuttui väsyneestä vihaiseksi. Omppuli oli monta kertaa suuttunut, mutta ei koskaan niin. Pää tuntui kiehuvan, kädet tärisivät ja huoneen kynttelikkö räjähti. DaZe tuijotti raivostunutta Omppulia suu auki.
"Päästä Zenzibar irti", Omppuli komensi.
"Luuletko että sinä voit minua käskeä?" DaZe kysyi ivallisesti, mutta höllensi otettaan Zenzibarista. Se riitti Zenzibarille ja hän potkaisi DaZea miehille arkaan paikkaan. DaZe heitti puukon, mutta ei kohti Zenzibaria vaan Omppulia, joka ei raivonsa takia pystynyt liikahtamaankaan. Puukko osui kovalla voimalla Omppulin rintaan.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Marras 04, 2007 8:08

Omppuli veti henkeä yllättyneenä ja vajosi seinää vasten.
"Omppuli!" Zenzibar kiljaisi. Aika (yllätys yllätys) hidastui. Ennen ryntäämistään Omppulin luokse Zenzi napautti veljeään nyrkillä naamaan sellaisella vauhdilla että hän kaatui taaksepäin. Omppuli katsoi hetken yllättynein silmin eteenpäin ennenkuin pyörtyi.
DaZe nousi ylös kiroten ja käveli kohti Sieppeliä, joka katsoi kauhistuneena Omppulia.
"Aivan sama kenet tapan mutta jonkun ainakin!" hän murisi tarttuessaan uuteen veitseen vyöllään. Ennekuin Sieppeli ehti sanoa mitään hän loikkasi viuhtoen villisti teräaseella.
"Auttakaa!" Sieppeli vingahti. Gustaffsson kääntyi nähdäkseen parahisti kuinka DaZe viilsi Sieppelin mahaan haavan.
"SIP!" Gustaffsson huudahti ja tarttui lähimpään asiaan mikä lähellä oli: rytäkässä irronneeseen nojatuolin kädensijaan. Hän paukautti siltä DaZea päähän niin että hän hoiperteli pois Sieppelin päältä. Gustaffsson tarttui omaan puukkoonsa.
"Yritä ole hyvä" DaZe murisi. Gust katsoi vuoroin DaZea, vuoroin pahasti haavoittunutta Sieppeliä joka inisi veren valuessa monista haavoista.

Kirjoittaja **Zenzibar** » Su Marras 04, 2007 8:09

Gustaffson oli jälleen vaikean paikan edessä. Hoitakoo rakastaan, vai hyökätäkö kuolonsyöjän kimppuun. Zenzibar pelasti tämän päätökseltä.
"Gus, hoida Sieppeli ja Omppuli kuntoo, vie heidät mungoon tai sairaalasiipeen tai johonkin. Minun täytyy kohdata veljeni yksin."
Zenzibar silmissä oli niin määrätietoinen katse, että Gus ei väittänyt vastaan vaan lähti auttamaan toisia.
Zenzibar kääntyi veljeensä päin, ja kohtasi tämän kylmät harmaat silmät. DaZe virnisti. "Anna tula pikkusisko, et sinä minulle pärjää!"
Zenzibar ei hymyillyt. "Älä unohda veliseni, että olin kuolonsyöjä monta vuotta, ja että olen tappanut ennekin. Mikä estää minua tappamasta uudellen?"
DaZen ilme ei värähtänytkään. "Minä?" Hän heitti veitsen kohti Zenzibaria.
Zenzibar ei ehtinyt väistää, sillä DaZe oli veitsenheitossa parempi kuin kukaan muu. Veitsi lävisti Zenzibarin oikean kyljen. Zenzibar parkaisi ja veti teräaseen irtsi viskaten sen kohti veljeään.
DaZe hämmästyi tästä, eikä ehtinyt väistää kunnolla, veitsen osuessa tämän käsivarteen.
Zenzibar nappasi taikasauvansa, ja yriti tainnuttaa veljensä, mutta DaZe ehti väistää.
Gustaffsonilla oli edelleen DaZen taikasauva, mutta DaZe pärjäisi veitsen kanssa, ja pian Zenzibar vuosi verta useammasta kohtaa, ja takasauva oli DaZella.
"Olen pahoillani pikkusisko. Minä todella pidin sinusta silloin joskus, mutta minä inhoan takinkääntäjiä."
Zenzibar sylki verta ja yritti puhua- tuloksetta.
"Shh", DaZe kuiskasi melkein lempeästi ja silitti Zenzibarin mustia hiuksia pois kasvoilta. "Kohta se on ohi..."

Kirjoittaja **Sieppeli** » Su Marras 04, 2007 8:18

Gustaffsson oli saanut Sieppelin taikasauvan jäännöksillä Sieppelin ja Omppulin taas kuntoon. Oikeastaan se oli historiallinen tapahtuma, sillä taikasauvalla ei yleensä pystynyt parantamaan. Omppuli ja Sieppeli olivat jälleen taistelukunnossa kun DaZe puhui Zenzille kuiskaten jotain. Sieppelillä oli vieläkin mukana sieltä ihme linnasta mukaan otettu miekka.
"Estous!" Omppuli karjaisi. DaZe lennähti kauemmas sisarestaan. Gustaffsson ei tiennyt mitä tekisi ja otti maasta DaZen tiputtaman puukon.
"Luuletteko te säälittävät pelkurit mahtavanne minulle jotain?" DaZe huudahti vahingoniloisesti.
"Luuletko niin?" Gustaffsson sanoi ja heitti puukon. Se osui kaikkien hämmästykseksi suoraan DaZen vasempaan käteen. DaZe ei ehtinyt reakoida seuraavaksi Omppulin ja Sieppelin yhteishyökkäykseen, toinen magian ja toinen jästityylillä.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Marras 04, 2007 8:46

DaZe hyppäsi ikkunasta pihalle.
"Deezet!" Matilda huudahti ja juoksi ikkunaan. DaZe tippui kätketyn laskuvarjon varassa. Hän huokaisi helpotuksesta.
"Hyppää kultsimussukka! Otan kiinni!" hänen huutonsa kuului tarvehuoneeseen. Matilda katsoi hetken heitä.
"Minä VIHAAN teitä!" hän huudahti. Ennen hyppyään hän nappasi lattialta puukon ja heitti sen Gustaffssonia kohti. Sieppeli sulki silmänsä. Seuraavaksi kun hän avasi sen, Gustaffsson makasi lattialla.
"EI" Sip parahti ja juoksi Gustaffssonin viereen. Puukko oli lattialla.
"Mi... mitä tapahtui?" Sieppeli ihmetteli.
"Kahva taisi kolahtaa päähän. Katso" Zenzibar sanoi ja osoitti kuhmua, jonka keskellä oli pieni nirhauma josta valui verta, Gustaffssonin päässä. Sieppeli huokaisi.
"Minä tahdon elää rauhassa" hän sanoi. Zenzibar huokaisi.
"Niinhän me kaikki. Mutta parasta viedä Gust sairaalasiip-"
"EI! Häntä ei viedä minnekään sairaalasiipeen!" Sieppeli huusi ja nosti Gustaffssonin päätä lattiasta.
"Hän tarvitsee-" Omppuli aloitti.
"-minut" Sieppeli sanoi ja tarttui taikasauvaan.

Kirjoittaja **Zenzibar** » Su Marras 04, 2007 8:54

"Kenen taikasauva tämä on?" Sieppeli kysyi.
"Minun..." Zenzibar sanoi heikosti. Nyt vasta muut käsittivät, kuinka paha tilanne oli. Gus oli tajuton ja Zenzibarilla oli haavoja ylt'ymäri hänen kehoaan.
"Mi-", Zenzibar yritti puhua, mutta ei kyennyt sanomaan enää muuta, kun hän pyörtyi.
"Sieppeli! Hänet täytyy viedä sairaalasiipeen, tai edes mungoon! Hän kuolee verenhukkaan etkö sinä tajua!" Omppulin silmistä valui kyyneleitä, kun hän katsoi veristä Zenzibaria, joka hengitti enää katkonaisesti.
Sieppeli pudisti päätän itsepäisesti. "Ei kyllä viedä!"
Omppuli oli niin järkyttynyt ja vihainen ja peloissaan, että löi Sieppeliä nyrkillä. "SInähän et sitä päätä!" Hän otti Zenzibarin syliinsä ja juoksi ikkunaan ja hyppäsi alas. Sieppelin selvittyä tällistä, hän katsoi ikkunasta, kuin Omppuli juoksi Tylypahkan rajojen ulkopuiolelle ja kaikkoontui.
Sieppeli huokaisi.
"Mitäköhän muut tästä ajattelevat? Pitäisiköhän mennä kertomaan niille?" Sieppeli mietti ääneen.
"Pi-pitäisi.."
Sieppeli kiljaisi ja kääntyi ympäri. "Gus! Älä säikyttele noin! Tajuatko? Sain melkein sydärin!"

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Marras 04, 2007 9:03

Ja sitten hän vasta säikähtikin. Gustaffssonin suusta valui runsaasti verta.
"Apua" Sieppeli henkäisi polvistuessaan Gustaffssonin viereen.
"Voi mitä olen tehnyt? Anna anteeksi Guts..." Sieppeli nyyhki.
"Ei ole mitään mistä pyytää anteeksi Sip" Gustaffsson sanoi oudolla äänellä veren yli. Sieppeli nyyhki ja nosti Gustaffssonin pään syliinsä.
"Minä kuolen, Sip" hän sanoi.
"Et kuole! Se tapahtui jo kerran!" Sieppeli huusi. Gustaffsson hymyili.
"Sitä ei koskaan tapahtunut" hän sanoi. Sieppeli nyyhki.
"Minä tarvitsen jotain millä hoitaa sinut kuntoon" hän sanoi. Samalla hän huomasi pienen pullon hyllyssä.
"Tietenkin. Tämähän on tarvehuone" hän sanoi ja otti pullon esiin. "Feenixin kyyneleitä" sen kyljessä luki. Hän laittoi sitä hieman Gustaffssonin suuhun. Hetken hän köhi ja yski ja vaipui sitten uneen.

Kirjoittaja **Omppuli** » Su Marras 04, 2007 9:06

Omppuli katsoi huolestuneena Zenzibarin kalpeita kasvoja. Hän oli saanut viime tipassa Zenzibarin mungoon tämä makasi nyt rauhallisesti nukkuen vuoteessa. Yllättäen Zenzibar avasi silmänsä.
"Hyvä että heräsit", Omppuli sanoi ja suuteli Zenzibaria hellästi.

"Huh, huh", Sieppeli sanoi uupuneena ja pyörtyi siihen paikkaan.

Muut olivat heränneet ja pelasivat riehakkaasti pullon pyöritystä oleskeluhuoneessa. Pullo osui nyt Kiralle.
"Totuus vai tehtävä?" Sooda kysyi innoissaan.
"Totuus", Kira sanoi hetken mietittyään.
"Kerro kaikki tunteesi mitä tunnet Danielia kohtaan", Sooda keksi. Kira punastui rajusti ja Daniel nosti katseensa.
"No olen ihahstunut häneen todella voimakkaasti", Kir sanoi totuusloitsun voimasta.
"Uuu!" kuului oleskeluhuoneesta. Kira pyöritti ja se osoitti...

Kirjoittaja **Zenzibar** » Su Marras 04, 2007 9:25

Zenzibar huudahti: "Auts! varo, olen edellleen kipeä!"
Omppuli perääntyi säikähtäneenä. "Anteeksi!"
Zenzibar virnisti. "Sainpas säikäytettyä, tule tänne!"
He suutelivat pitkään.

VV:n oleskeluhuoneessa toiset huomasivat, että jotain puuttui. "Hetkinen! Missä ihmeessä ovat DaZe ja Matilda, Zenz ja Omppu, ja Sieppeli ja Gus?!" Järkytys paistoi Kiran äänestä.
Sepe virnisti. "Äläs yritäkään vaihtaa puheenaihetta!"
Sooda tyrkkäsi häntä. "Idiootti! Etkö sinä tajua, että he ovat oikeasti kadonnet!"
Sepe katsoi ympärilleen ja avasi suunsa, mutta sulki sen taas.
"Lähdetään etsimään!" kirja huudahti ja juoksi ulos.
Toiset menivät perässä.

Tarvehuoneesta he löysivät Gustaffosnin ja Sieppelin, sekä paljon rikkoutuneita taikasauvan palasia ja - "VERTA!" Kira kiljaisi.
"Mitä täällä on tapahtunut?"
"Pitäisikö heidät viedä sairaalasiipeen?" Sooda mietti ääneen.
"EI!! EI VARMASTI!" Sieppeli heräsi. "Minä selitän mitä tapahtui-"
Toiset kuuntelivat järkyttyneinä ja henkäisivät aina peloissaan, kun Sieppeli kertoi jonkun saaneen viillon DaZen puukosta.
Kun Sieppeli pääsi loppuun Kira huudahti heti. "LÄhdetään Mungoon!"
"Toivottavasti Zenz on kunnossa!" Nat huolehti.
Sieppeli mumisi jotain.
"Mitä?"
"Minä jään tänne.. ööh.. Gusin kanssa", hän sanoi ja yritti vältellä sitä tosiasiaa, ettei halunnut Mungoon.
"Okei." Kira sanoi ja lähti samantien ulos, päästäkseen ilmiintymään. Muut seurasivat perässä...

Kirjoittaja **Sieppeli** » Su Marras 04, 2007 9:30

Kira meni niin lujaa että ennen porttia hän hengästyi ja joutui katsomaan kun muut kiisivät hänen ohitseen. Vain Daniel oli vielä tulossa linnalta. Yht'äkkiä Kira tunsi käden olkapäällään. Siinä samassa hänet työnnettiin seinää vasten.
"Puhuitko totta pullonpyörityksessä?" Danielin ääni sanoi totisena. Kira oli hetken hämmentyneenä.
"Joo.." Hän sanoi. Daniel näytti miettivän hetken jotain.
"Mitäs sanoisit jos kertoisin minulla olevan sama tunne sinua kohtaan?" Kira ei ehtinyt vastata kun tunsi Danielin huulet huulillaan.

Hetken kuluttua Daniel ja Kirakin saapuivat mungoon. He olivat päättäneet olla kertomatta kenellekkään äsken tapahtuneesta.

Tarvehuone

Jatkotarina, jossa myös sinä olet mukana Vol 3

Paikallaolijat