Animorphs-jatkotarina, jossa myös sinä olet mukana

Vanhojen jatkotarinoiden säilytyspaikka.

ViestiKirjoittaja Omppuli » Su Marras 11, 2007 2:26

"Ihan epäluotettava tyyppi", Omppuli sanoi heti.
"Minä tiesin että sinä sanot noin", Zenzibar sanoi. Omppuli hymähti eikä heittänyt ivallista kommenttia kuin tavallisesti. Se oli muiden mielestä kummallista, mutta he jatkoivat keskustelua.
"Miksi hän on varjostanut meitä ja kuka on hänet lähettänyt?" Gustaffsson mietti.
"Minä olen nähnyt hänet aikaisemminkin", Omppuli ilmoitti yht'äkkiä.
"Mitä?" Gustaffsson huudahti ja Kailey käänsi katseensa heihin.
"Mikset sanonut mitään?" Kira kysyi.
"Muistin ihan äsken. Silloin kun en ollut vielä tavannut teitä ja kiertelin metsässä. Kuulin puhetta. Menin äntä kohti ja piilouduin puskaan. Siellä oli mustiin pukeutunut mies ja hän puhui tiikerille. Se oli todella outoa. Olisin varmaan mennyt heidän luokseen ellei siellä olisi ollut tiikeri ja aseistautunut mies. Mies puhui tiikerille omituisia asioita. Hän sanoi jotain tämän tapaista: - Tuo heidät kaikki minun luokseni kun löydät heidät. Käyttäydy ystävänä. Olen koonnut heidät yhteen. Tiesin että se Gustaffsson tulisi tänne sen Kira ystävänsä kanssa ja se susi asui täällä jo ennestään. Se varjo majailee lähellä ja kaikki muut. Olen tehnyt tähän työtä jo viisi vuotta ja vihdoin olen saanut heidät kokoon. Palkkiosi on suuri jos saat heidät tänne... Niin se mies sanoi. En kuunnellut enempää, sillä minä en silloin ymmärtänyt koko juttua ja unohdin sen nopeasti ja vasta nyt muistin sen", Omppuli sanoi ja joi vettä puhetulvansa päätyttyä.
"No me emme hänet matkaansa lähde", Gustaffsson sanoi heti ja he lopettivat keskustelunsa ja Kailey käänsi päänsä heihin päin.
Three stages of life:

1. Birth
2. WHAT THE FUCK IS THIS
3. Death
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Su Marras 11, 2007 2:32

"Ei, ei, odottakaan vielä hetkinen!" Sieppeli sanoi. Kailey otti paremman asennon ja muut jatkoivat keskusteluaan.
"Miksemme voisi mennä hänen mukaansa?" Sieppeli kysyi.
"Hän selvästi yrittää saada meidät tapetuksi!" Omppuli tiuskaisi.
"Niinniin, mutta jos se mies josta puhuit, haluaa tappaa meidät, eikö Kira voisi vain yksinkertaisesti kärventää häntä?" Sieppeli selitti. "Ja miksi turhaan pakoilisimme tavallisia ihmisiä? En usko, että kukaan teistä pelkää heitä niin paljon." Sieppeli sanoi. Omppuli murisi.
"Ja jos saamme heidät kiinni jostain lairikkomisesta, Gustaffssonhan tekee samalla vain työtään." Gustaffsson oli aivan hiljaa Ompplin mulkoillessa Sieppeliä.
"No, mitäpä minä täällä turhaan olen pelkureitten seurassa." Sieppeli yritti selvästi saada Omppulia suuttumaan. Sieppeli päätti keskustelun siihen.
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Kailey » Su Marras 11, 2007 2:47

"Noh, joko te saitte keskusteltua?" Kailey kysyi edelleen hymyillen. Muut ihmettelivät miten hän jaksoi hymyillä koko ajan. Se alkoi käydä jo rasittavaksi.
"Saimme. Ja teimme päätöksemme", Gustaffsson sanoi. Kailey nyökkäsi.
"Niin minä kuulin."
"Miten niin kuulit?" Omppuli ärähti.
Kailey naurahti. "Teidän kannattaisi puhua vähän hiljempaa. Hahmoni on nimittäin tiikeri ja omakin kuuloni on vähän keskivertoista parempi."
"Vai niin", Zenzibar sanoi ja ihmetteli mihin Kailey pyrki.
"Niin. Ja minä en yritä saada teitä tapetuiksi, en todellakaan. Olen vähän niin kuin peitetehtävissä ja haluan kostaa erään läheiseni murhan", Kailey sanoi ja lopulta hänen hymynsä alkoi hyytyä.
"Me emme ole murhanneet ketään", Omppuli tiuskahti.
"Ette olekaan", Kailey sanoi.
"No kuka sitten murhasi ja kenet?" Sieppeli kysyi ihmeissään.
"Mies, joka tahtoo nyt teidät, murhasi pikkusiskoni. Juttu menee näin...
Yksi hullu kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata.
Avatar
Kailey
Sieni
 
Viestit: 123
Liittynyt: To Marras 08, 2007 4:35
Paikkakunta: Mikkeli

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Su Marras 11, 2007 3:21

...minun suvullani on ollut jo pitkään kykyjä muuttua eläimeksi. No tämä kyseinen mies haluaa tuon kyvyn, haluaa valjastaa sen rikolliseen käyttöön. Ja minun pikkusiskonikin osasi muuttua ja... koska hän ei halunnut auttaa miesta... hänet tapettiin" Kailey kertoi ja nielaisi.
"Seuraavaksi hän lähti minun kimppuuni. Mutta hän sai tietää animaageista ympäri maata ja alkoi kerätä heidät kaikki samaan paikkaan. Tänne" Kailey kertoi.
"Ja mitä se meitä liikuttaa?" Omppuli kysyi.
"Sitä se liikuttaa että hän aikoo napata teidät kaikki. Ja olen nähnyt laitteet ja välineet jolla hän aikoo saada kyvyn muuttua eläimiksi ja voin vannoa ettei se tule olemaan kivutonta" Kailey sanoi.
"Miksi sinä autat häntä?" Gustaffsson kysyi.
"Minä en auta häntä! Enkö jo sanonut että olen peitetehtävissä. Mutta ajattelin että te voisitte auttaa minua" Kailey sanoi toiveikkaasti.
"Hän valehtelee. Hän aikoo ilmiselvästi vain viedä meidät sen miehen luokse" Omppuli sanoi jäisesti.
"Mitä mieltä sinä olet?" Kira kysyi Gustilta ennenkuin Kailey ehti protestoida mitenkään.
"Joiltain osin se kyllä käy järkeen... mutta emme voi luottaa häneen sokkona kuin lepakot" Gustaffsson sanoi.
"Miksi me edes auttaisimme?" Omppuli kysyi.
"Miksi me emme auttaisi? Onko parempaakaan tekemistä?" Sieppeli kysyi.
"Lähteä tästä hiivatin metsästä pois ennenkuin kiväärimiehet löytävät meidät" Omppuli sanoi.
"Hyvä! Lähde!" Gustaffsson sanoi.
"Niin lähdenkin" Omppuli tiuskaisi ja nousi ylös.
"Hei, etkai sinä nyt oikeasti-?" Kira kysyi.
"Minä lähden, olen saanut kyllästynyt teihin... erityisesti sinuun" Omppuli sanoi ja osoitti Gustaffssonia. Hetkessä hän oli sutena ja loikki ulos luolasta. Tuli tyrmästynyt hijaisuus.
"Hei, tuo on se susi!" kuului ääni ulkoa. Ja pauketta.
"Voi ei" Sieppeli vinkaisi. Gustaffsson kaivoi pistoolin esiin.
"Kai minun on autettava häntä..." hän sanoi ja juoksi perään.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Omppuli » Su Marras 11, 2007 5:59

Kun Gustaffsson tuli ulos luolasta hän näki suden, joka oli kiven takana ja uikutti. Omppulia oli ammuttu johonkin. Sen näki suden ilmeestä, joka rukoili apua. Gustaffsson ampui pari kertaa ja susi pääsi liikkumaan hitaasti, mutta varmasti kohti taas luolaa ja silloin Gustaffsson näki suden takajalassa syvän ja verisen haavan. Toisessa jalassa oli myös verta, mutta luoti oli mennyt vierestä, mutta sekin oli aika pahan näköinen susi raahautui luolaan. Gustaffsson ampui vielä pari tyyppiä ja pakeni itsekin luolaan. Omppuli oli muuttunut ihmiseksi ja kivun kyyneleet valuivat hänen poskiaan pitkin.
"Minä kuolen", Omppuli sanoi ja hengitti syvään.
"Etkä kuole", Kira sanoi epävarmasti. Verilammikko oli kertynyt Omppulin jalkojen alle ja imeytyi Omppulin mustiin farkkuihin. Gustaffsson kaivoi taas pihdit ja lämmitti niitä. Omppuli tuijotti pihtejä kauhuissaan ja kun Gustaffsson alkoi ottaa luotia pois Omppuli huusi ja kirkui ja Sieppeli ja Kira pitivät häntä aloilllaan. Pian Gustaffsson kuitenkin piti kädessään veristä luotia. Omppulin silmät alkoivat painua kiinni, mutta Kira läpsi hänet aina hereille.
"Älä nukahda", Kira komensi.
"En minä jaksa pysyä hereillä. No minulla oli hyvä elämä. Ääh. Tämä on vaikeaa, koska en yleensä pyytele anteeksi keneltäkään, mutta nyt voisin pyytää anteeksi teiltä. Anteeksi Gustaffsson kun kohtelin sinua kurjasti ja anteeksi kaikki kun olin ärsyttävä ja hankala teitä kohtaan. Anteeksi että heitin koko ajan ivallisia kommentteja. Huh. Nyt se on tehty. Toivon ettette vihaa minua, vaikka hankala olinkin. Kiitos Gustaffsson kun tulit auttamaan minua", Omppuli sanoi hymyili Gustaffssonille. Gustaffsson sitoi haavaan siteet, jotka värjäytyivät nopeasti punaisiksi. Sitten Gustaffsson kaivoi jotain laukustaan ja pudotti jotain Omppulin jalalle. Omppuli huusi ja alkoi vääntelehtimään, mutta Sieppeli ja Kira pitivät tiukasti kiinni. Mutta sitten Omppuli rentoutui ja verenvuoto tyrehtyi molemmista jaloista. Sitten Gustaffsson laittoi ne uudestaan sideharsoon. Omppuli mumisi jotain.
"En ehkä kuole sittenkään. Olo alkaa parantua. Kiitos Gustaffsson. Olen sinulle henkeni velkaa", Omppuli sanoi ja meni tajuttomuuten, hän kuuli vielä Gustaffssonin sanat:
"Eipä kestä ja saat anteeksi meiltä kaikilta."
Three stages of life:

1. Birth
2. WHAT THE FUCK IS THIS
3. Death
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Su Marras 11, 2007 6:55

Gustaffsson lähti kettuna tähyilemään luolan ulkopuolelle. Satoi suorastaan kaatamalla eikä sateen ropinan ja äkkinäisten ukkosenjyrähdysten takia ei kuulunut mitään ja hädin tuskin näki.
"Heihei kettupoika" sanoi yllättäen ääni hänen takaansa. Hän kääntyi ja näki Zellin, joka oli upottamassa säkin hänen päällensä eikä ollut voinut vastustaa kiusausta mahtailla vähän. Gustaffsson hyppäsi juuri ajoissa pois tieltä ja Zell ei saanut säkkiinsä muuta kun muutaman ruohonkorren.
"Senkin" Zell ärisi ja heitti säkin sivuun käyden vähän alkeellisimmin keinoin kimppuun - hypäten kohti ja tarraten kiinni kettuun.
"Tässä sinulle" hän huusi ja heitti ketun päin kiveä. Kettu ulvahti kovaäänisesti ja Zell kävi uudelleen kimppuun.

"Mihin Gugu meni?" Kira kysyi.
"Mutisi jotain menevänsä tähyilemään ympäristöä" Nat sanoi vuoleskellen pientä puunpalasta. Yllättäen he kuulivat sateen seasta ketun ulvahduksen. Kailey kuunteli lisää.
"Joku ihmisääni... se on se Zell!" hän huudahti.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Kira » Su Marras 11, 2007 7:19

"Zell?" Zenzibar sanoi ja kohotti katseensa Omppulista.
"Voi saakeli" Sieppeli sanoi ja katsoi kauhuissaan Natia.
"Mennään avuksi!" Kailey sanoi nopeasti.
"Joku jää vahtimaan Omppulia, se voisin olla minä. En halua nähdä Zelliä" Zenzibar sanoi ja kääntyi takaisin Omppulin puoleen silmissään kyyneleet.
"Minulla on kana kynittävänä sen raukan kanssa" Kira sanoi kiukkuisesti ja lähti juoksemaan ulos.
"Odota, minä tulen myös!" Kailey sanoi ja lähti juoksemaan Kiran perään.
"Gust osaa pitää huolen itsestään, minä voisin jäädä sinun seuraksesi" Nat sanoi rauhallisesti Zenzibarille ja jatkoi vuoleskeluaan.
"Joo, eiköhän hän selviä. Ainakin nyt kun Kira ja Kailey ovat häntä auttamassa" Sieppeli sanoi ja kohensi Omppulin asentoa.
"Enkä minä oikein jaksaisi taas sännätä tappeluun", Nat myönsi, "ei sillä ettenkö haluaisi auttaa"
"Joo, sama juttu", Sieppeli sanoi ja hengitti syvään, "mukava olla välillä turvassa"
Nelikko ei kuitenkaan kuullut varjoista kuuluvaa kuiskutusta.

"Ei sinun tarvitse tulla, tämä on henkilökohtaista" Kira huusi Kaileylle juostessaan.
"Minusta on mukava auttaa" Kailey huohotti.
"No selvä, kiitos", Kira sanoi ja puuskutti, "mutta minä isken ensin, okei?"
"Okei" Kailey sanoi ja hymyili.

"Gurppaa?" Kira huhuili puuskuttaen.
"Odotas, tuolta päin kuuluu puhetta" Kailey sanoi höristäen korviaan.
"Minä en kuule mitään" Kira sanoi ja katseli ympärilleen.
"Joo, siellä se Zell on", Kailey sanoi ja sulki silmänsä, "ja hänellä on Gustaffsson! Odotas.. Gustaffsson on häkissä!"
"Mtäh?", Kira huudahti, "Missäpäin?"
"Tuolla" Kailey sanoi ja osoitti oikealle. Kira säntäsi juoksuun.
Niin kuin peura kaipaa vettä kaipaan luokses minäkin.
Avatar
Kira
Kärpässieni
 
Viestit: 436
Liittynyt: Su Elo 26, 2007 2:01
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Su Marras 11, 2007 7:40

Kira paineli matalaksi pusikossa ja hiipi häkin viereen. Häkissä Gusti-kettu tosiaan istuskeli apeana.
"Psst" Kira kuiskasi. Kettu käänsi päänsä häntä kohti ja sen silmät laajenivat koomisesti. Kettu katsoi ettei Zell ollut sillä hetkellä lähettyvillä ja loikkasi Kiran viereen.
"Öh.. oletko se sinä Guts?" Kira kysyi. Kettu hymyili hiukan ja nyökkäsi.
"Oletko kunnossa?" Kira kysyi. Kettu kohautti olkiaan mikä näytti hieman oudolta. Kira tirskahti.
"Odota hetki homaan sinut ulos täältä" Kira sanoi ja nappasi veitsen esiin. Kettu huomasi että Zell oli tulossa takaisinpäin. Kira katkoi häkin verkkoa nopeasti, mutta kohta...
"HEI!" Zell huusi kaivaen aseen taskustaan. Kira sai juuri tarpeeksi ison kolon verkkoon ja kettu loikkasi ulos. Zell ampui muutaman laukauksen osumatta ja lähti ketun ja Kiran perään.

Puskassa väijyvä Kailey huomasi Kiran ja Gustaffssonin sekä heidän perässään juoksevan Zellin. Hän muuttui tiikeriksi ja loikkasi takaa-ajajan kumoon. Zell huusi kun tiikeri raastoi aseen hänen kädestään ja päästi menemään. Hän katsoi hetken suu avonaisena tiikerinä ja lähti sitten juoksuun poispäin. Tiikeri hymähti ja murisi kerran miehen perään.

"Joko me eksytettiin se?" Kira kysyi. Kettu pysähtyi ja muuttui Gustaffssoniksi joka kääntyi katsomaan taaksepäin.
"Kyllä kai. Mikset vain muuttunut lohikäärmeeksi ja lentänyt karkuun?" hän kysyi. Kira kohautti olkiaan.
"Ehkä olen kuunnellut varoituksiasi vastuuttomasta lohikäärmeilystä. Tai sitten olen vain typerä" Kira sanoi.
"No viimeinen nyt ei tule kohdallasi kysymykseenkään joten kai sinä kiinnität minuun jotain huomiota" Gustaffsson sanoi naurahtaen.
"Öh... miten kauan me juostiin? Minä en tiedä missä me ollaan? Ja mistä me tultiin?" Kira ihmetteli. Gustaffssonkin katseli ympärilleen.
"Nyt kun mainitsit... metsä on samanlaista joka puolella...." Gustaffsson totesi. Kira huokaisi.
"Hienoa" hän mutisi.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Omppuli » Su Marras 11, 2007 7:41

"Ei kai tässä auta muu kuin mennä takaisinpäin, mutta vähän eri kautta", Kira sanoi ja lähti kulkemaan edellä, sillä hänellä oli parempi suuntavaisto.

Omppuli avasi silmänsä ja tähyili vauhkosti ympärilleen ennen kuin huokaisi helpotuksesta. Nat, Sieppeli ja Zenzibar lopettivat juttelun ja katsoivat Omppulia huolestuneina.
"Miten voit?" Nat kysyi.
"On olo ollut parempikin. Näin painajaista", Omppuli sanoi irvistäen.
"Minkälaista?" Zenzibar kysyi.
"Siinä oli se Zell ja niitä kiväärimiehiä ja sitten sellainen outo iso varjo", Omppuli sanoi. Nat värähti.
"Ei se ollut sinä. Se oli paha ja sinä olet kiva", Omppuli sanoi ja Nat oli hämmästynyt kun Omppuli sanoi tuollaisen ystävällisuuden.
"Mitä jos tänne luolaan hyökätään?" Sieppeli mietti.
"Se on sitten paha juttu", Zenzibar sanoi. Ulkoa kuului yht'äkkiä huutoa ja Kira ja Gustaffsson ryntäsivät sisään. Haavoja kaikkialla käsissä ja poskissa.
"Meidän täytyy lähteä pois täältä", Gustaffsson sanoi ja alkoi kerätä tavaroitaan.
"Miksi?" Sieppeli kysyi.
"Ei ole aikaa selittää. Nostakaa Omppuli ja seuratkaa", Kira sanoi. Ja kaikki tottelivat ja Omppuli nostettiin Kiran, Zenzibarin, Natin ja Sieppelin voimalla. Omppuli puristi hamapitaan yhteen kivun takia. He juoksivat pois luolasta, mutteivat nähneet vaaraa, mutta kun he olivat vähän matkan päässä he näkivät luolan räjähtävän.
"Oho", Omppuli sanoi.
"Meidän täytyy paeta metsän reunaan. Kailey odottaa siellä. Hänen pikkusiskonsa murhaaja on kimpassa niiden kiväärimiesten kanssa, mutta eri jutun kanssa. Ne on salakuljettajia", Gustaffsson selitti samalla kun he pakenivat metsän reunaa kohti.
Three stages of life:

1. Birth
2. WHAT THE FUCK IS THIS
3. Death
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Ma Marras 12, 2007 5:31

Hetken rivakasti kuljettuaan he kuulivat oman huohotuksensa lisäksi myös moottorin ääntä takaansa. Kun he kääntyivät katsomaan he näkivät maastojeepin tulevan kohti, kyydissään kuskin lisäksi rynnäkkökiväärillä tähtäävä mies. Gustaffsson kaivoi pistoolin esiin.
"Juoskaa!" hän huusi. Kiväärimies aloitti ampumisen, osuen Gustaffssonia olkapäähän pahan näköisesti.
"Gnaah!" hän huudahti horjahteaen hieman. Hän siirsi pistoolinsa vasempaan käteen ja alkoi ampua.
"Juoskaa, juoskaa, juoskaa!" hän huusi ampuen. kohti jeeppiä kyykyssä. Muut lähtivät juoksuun.
"Et pääse tästä!" hän huusi ja tähtäsi uudemman kerran. Kuski nauroi ja ampuja latasi uuden lippaan. Gustaffsson laukaisi. Kuskin hymy jähmettyi kasvoille kun hänen päähänsä upposi luotin. Yhä puristaen rattia kuskin ruumis kääntyi sivuttain. Ampuja kiroili kun auto keikahti kyljelleen ja heitti muutaman kärrynpyörän. Gustaffsson nauroi hetken kivun seasta ja sitten huomasi toisen jeepin - ja kolmannen.
"Voi..." hän sanoi ja aikoi ampua, mutta panokset olivat loppu.
"Voi..." hän toisti ja työnsi pistoolin vyöllensä. Hän nappasi pikaisesti jeeppimiehen rynnäkkökiväärin ja lähti juoksuun muiden perään.


Kira, Sieppeli, Nat, Zenzibar sekä paareilla makaava Omppuli tulivat metsän reunaan. Kailey odotti siellä oman jeeppinsä vierellä.
"Mistä sinä tämän sait?" Kira kysyi.
"Ei sillä nyt väliä. Missä Gustaffsson on?" Kailey kysyi.
"Hän tulee kohta..." Sieppeli sanoi. Aseet paukkuivat metsässä.
"...toivottavasti" Nat lopetti Sieppelin lauseen. Omppuli nousi hieman vaivalloisesti omille jaloilleen.
"Takaisinmaksun aika" hän sanoi, muuntautui ketuksi ja juoksi metsään. Pian hän tavoitti juoksevan Gustaffssonin, joka aina välillä kääntyi ampumaan rynnäkkökiväärillä (mikä ei pelkällä vasemmalla kädellä ole kovin tarkkaa). Omppuli ulvoi ja loikkasi valtavan loikan yhden jeepin kyytiin. Hän törkkäsi siellä olleen kuskin pois kyydistä ja käänsi hieman rattia ennenkuin loikkasi itsekin pois. Auto kääntyi ja törmäsi toiseen. Gustaffsson lopetti juoksemisen ja otti aseen molempiin käsiinsä kivusta oikeassa olkapäässä välittämättä. Hän painoi liipaisimen pohjaan osoittaen yhtä Omppulia viimeistä eli Omppulia jahtaavaa jeeppiä. Ensin poksahtivat valot, sitten konepeltiin tuli luodinreikiä, sitten auton nokka leimahti ilmiliekkeihin kuskista puhumattakaan. Omppuli muuttui takaisin ihmiseksi ja käveli Gustaffssonin luokse.
"Taidamme olla tasoissa nyt, kettupoika" Omppuli sanoi. Gustaffsson nyökkäsi vaivalloisesti.
"Onhan se hyvä että asiat ovat hyvin kuollessa" sanoi harmillisen tutuksi käynyt ääni heidän takaansa. Zell osoitti heitä kahdella pistoolilla.
PAM.
Omppuli ja Gustaffsson puristivat silmänsä kiinni. Mutta mitään ei tuntunut, ja he avasivat silmänsä huomaten Zellin makaavaan maassa.
"Oletteko kunnossa?" kuului ääni metsänlaidasta. Kira juoksi heidän luokseen pistooli kourassaan.
"Kyllä" Omppuli ja Gustaffsson sanoivat yhteen ääneen.
"Ethän ole! Olkapääsi..." Kira sanoi auttaen Gustaffssonin seisomaan.
"Pikku haava" Gustaffsson sanoi. Kira lähti auttamaan häntä kohti metsän laitaa ja Omppuli seurasi taas sutena perässä.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Omppuli » Ma Marras 12, 2007 5:51

Pian he olivat muiden luona ja Kira auttoi Gustaffssonin jeeppiin. Susi hyppäsi kyytiin viime tipallla. Luoti meni ohi. Susi asettui tyytyväisenä Sieppeli ja Zenzibarin jalkojen päälle. Kailey käynnisti auton ja he lähtivät hurjaa vauhtia huonolla tiellä. Kiväärimiehet jäivät pian taakse ja Kailey ajoi paremmalle tielle. Susi nukkui tyytyväisenä ja muut olivat ihan hiljaa.
"Minne ajetaan?"
"Lähimpään sairaalaan", Kira sanoi puhdistaessaan Gustaffssonin haavaa.
"Ei tämä mikään paha ole", Gustaffsson yritti väitä vastaan, mutta Kiran tiukka katse hiljensi hänet.
"Omppuli hei, voit jo muuttua ihmiseksi", Sieppeli sanoi tönien suden hereille. Susi pudistu rivakasti päätään ja asetti päänsä taas Zenzibarin kengän päälle ja jatkoi uniaan.

Sairaala oli pieni ja tunkkainen, mutta luoti saatiin pois Gustaffssosin olkapäästä. Omppuli teeskenteli koirasutta, joka totteli kiltisti Sieppeliä ja Zenzibaria, mutta häntänsä Omppuli ei suostunut jahtaamaan. Jokin raja sentään. Ja niin Kira ja muut odottivat odotushuoneessa Gustaffssonin paluuta, jotta he voisivat lähteä. Gustaffsson saapui hieman arasti liikkuen, mutta ihan kunnossa. Kaikki palasivat jeepille ja miettivät minne menisivät seuraavaksi.
"Jonnekin syrjäiseen paikkaan juttelemaan", Kailey sanoi ja muut nyökyttelivät.
"Tässä lähellä on vanha ja autio paperitehdas. Mennään sinne", Gustaffsson sanoi ja Kailey alkoi ajamaan Gustaffssonin ohjeiden mukaisesti. Vanha paperitehdas näytti rapistuneelta ja Gustaffsson ehdotti että joku jää vartioon. Zenzibar ja Omppuli suostuivat ja jäivät ulos. Gustaffsson ja muut menivät sisälle ja alkoivat keskustella.
"Mitä se tyyppi tahtoo meistä? No meidän muodonmuutosvoimat, mutta miksi?" Gustaffsson aloitti keskustelun.
"Kai hän haluaa olla superanimaagi. Osaa muuttua moneksi eläimeksi", Sieppeli sanoi.
"Hän on aina ollut vallanhaluinen", Kailey sanoi ristien kätensä.
"Eli peruspahis tyyppi?" Nat kysyi.
"Ei vaan pahempi. Hän..." Kaileyn puhe keskeytyi kun oven suunnasta kuului haukuntaa ja murinaa ja hirnuntaa.
"Mitä siellä tapahtuu?" Nat kysyi.
Three stages of life:

1. Birth
2. WHAT THE FUCK IS THIS
3. Death
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Ma Marras 12, 2007 6:52

Zenzibar laukkasi sisään ja Omppuli juoksi. Molemmat muuttuivat ihmisiksi.
"Ne ovat täällä!" Omppuli huusi. Kaikki hyppäsivät pystyyn. Gustaffsson kaivoi rynnäkkökiväärin esiin ja Kira otti pistoolin jonka oli löytänyt Kaileyn jeepistä.
"Onko enempää aseita?" Sieppeli kysyi. Kailey pudisti päätään.
"Pysytään yhdessä" Gustaffsson sanoi. Tehtaan ovi aukesi ja sisään tulvi tutun näköisiä kiväärimiehiä.
"Takaovi, menkää takaovesta!" Gustaffsson huusi. Muut pakittivat takaovelle päin kyyryssä kun tehtaan toiselta laidalta alkoi ammuskelu. Gustaffsson kaivoi poliisin radiopuhelimen esiin.
"Komisario Gustaffsson kutsuu päämajaa, komisario Gustaffsson kutsuu päämajaa, aseellista väkivaltaa poliisia ja siviilejä vastaan vanhassa paperitehtaassa Valtatie seiskan varrella. Loppu" hän sanoi ja pisti puhelmien pois.
"Mikset käyttänyt tuota siellä metsässä?" Sieppeli kysyi piiloutuen laatikon taakse. Gustaffsson ampui hiukan hallin toista laitaa kohti, pakottaen viholliset piiloutumaan ja hakemaan taktisia ampumapaikkoja.
"Kantomatka on liian lyhyt" Gustaffsson sanoi.
"Huonoja uutisia, takaovi on täysin lukossa ja se on vahvaa metallia" Nat sanoi. Gustaffsson mietti ja kiipesi tikkaita pitkin ylöspäin.
"Kira, tule!" Gustaffsson sanoi. Kira seurasi häntä ja he juoksivat ylemmällä keroksella olleiden laatikoitten taakse ja ampuivat sen takaa.
"Älä anna heidän päästä muiden luokse, mutta älä ole liian kauaa näkyvillä. Viivytetään vain sen aikaa että poliisit ehtivät paikalle" Gustaffsson sanoi. Kira nyökkäsi. Hetken kuluttua panokset olivat loppumaan päin, mutta sireenien ulvonta täytti rakennuksen.
"Kyttä perkele!" yksi miehistä huusi. Gustaffsson virnisti.
"Teidät on piiritetty! Tulkaa ulos, kädet ylhäällä!" kuului poliisipäällikön ääni. Miehet puhuivat hetken keskenään ja laskivat sitten aseensa. Jonossa he lähtivät ulos tehtaasta.
"Tulkaa" Gustaffsson sanoi ja he lähtivät myös pihalle, missä heidän vihollisiaan laitettiin poliisiautoihin kahleet käsissä.
"Sait sinä melkoisen sopan keitetyksi, Gustaffsson" tukeva poliisipäällikkö sanoi, eikä hänen äänensävynsä suinkaan ollut huvittunut.
"Tapoit kolme rikollista vaikka ei ollut pakko, olet antanut siviilin ampua aseella ilmeisesti ilman aseenkantolupaa, ja mitä te ylipäätäänsä teitte ilman lupaa tyhjässä tehtaassa?" päällikkö sanoi. Gustaffsson änkytti jotain epäselvää.
"Riittää. Tule huomenna toimistolleni niin selvitetään paperiasiat. Saat potkut" päällikkö sanoi tiukasti. Gustaffssonin silmät laajenivat ja suu loksahti auki. Päällikkö ja muut paikalla olleet poliisit lähtivät.
"Potkut?" Gustaffsson sanoi epäuskoisena.

Sen jälkeen he päättivät lähteä Gustaffssonin kerrostaloasunnolle seuraavaksi yöksi.
"Mitä hittoa minä nyt teen" Gustaffsson mumisi kun he pääsivät sisälle.
"Piristy, ei se maailmaa kaada" Kailey sanoi. Gustaffssonia alkoi tosissaan ärsyttämään se että Kailey jaksoi lähes aina hymyillä.
"Työpaikkoja löytyy aina" Kira lohdutti.
"Niinpä niin, kuvittele minut lakaisemaan lattioita päivästä toiseen" Gustaffsson mutisi ja painui huoneeseensa napattuaan kaapista pullon viskiä.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Zenzibar » Ti Marras 13, 2007 7:16

Zenzibar katsoi hänen peräänsä huolestuneena. "Tuolla menolla hänestä tulee vielä alkoholisti..."
Kira katsoi häntä. "No ei nyt yksi viskipullo vielä alkoholistia tee!"
"Niin, mutta odottakaapa vain, kohta hän hakee toisen, sitten kolmannen, sitten neljännen, sitten -"
"Hyvä on Zenzibar! Tajusimme kuvion."
Hetken huoneessa vallitsi hiljaisuus.
Sitten Gustaffson tuli takaisin, nappasi kaapista toisen viskin ja meni taas huoneeseensa.
Zenzibar hihkaisi voitonriemuisena. "Hah! Mitäs minä sanoin!"
Muut eivät viitsineet kommentoida.
Kun Gustaffson tuli hakemaan kolmatta viskiä, toiset oysäyttivät hänet.
"Eiköhän tuo riitä, Gustaffson." Kailey sanoi, mutta leveä hymy ei oikein vakuttanut Gustaffsonia.
"Ei."
"Mutta etkö sinä halua kuulla, mitä minä olin kertomassa siitä miehestä, silloin kun meillä jäi juttu kesken niiden hyypiöiden kanssa?"
Gustaffson erpäröi.
Lopulta hän istui alas, muttei irroittanut otettaan viskipullosta.
Kailey virnisti. "Niin homman nimi on siis tämä..."
For the sake of Revenge!
Avatar
Zenzibar
Vuoden pahis 09
 
Viestit: 1047
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 8:40
Paikkakunta: Jossain tähtien takana ja pimeyden keskellä on paikka, josta minut saattaa löytää...

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Ke Marras 14, 2007 6:59

"Hän on kenties maanlaajuisen rikollisliigan pomo, oikea mafioso. Hänellä on kätyreitä suunnilleen kaikkialla. He kavaltavat rahoja, ryöstävät pankkeja ja tekevät muutakin yhtä mukavaa. En usko että kukaan tietää hänen oikeaa nimeään" Kailey kertoi.
"Mitä teemme?" Zenzibar kysyi.
"Pitäisikö meidän ottaa hänet kiinni?" Sieppeli kysyi innoissaan.
"Ja miten? Hän epäilemättä kulkee aseistettuna aseistetun saattueen kera" Gustaffsson sanoi.
"Mutta..."
"Mitä jos vain lopettaisimme tältä illalta ja menisimme nukkumaan?" Gustaffsson kysyi. Muut mumisivat olevansa samaa mieltä.


Kira yritti nukkua sohvalla, mutta jalkopäässä kerällä nukkuva susi murisi unissaan. Hän huvitteli hetken ajatuksella pudottaa karvakerä maahan mutta sitten ovi kolahti ja hän hätkähti. Hän varovasti pudottautui sohvalta, hiipi ovea kohti, astui lattialla retkottavan vihermamban yli ja tarttui pöydällä olleeseen tyhjään viskipulloon. Hän hiipi eteiseen.
"Ei sinun tarvitse minua lyödä, Kira" Gustaffsson kuiskasi pimeydessä.
"Missä sinä olet ollut? Säikäytit minut aivan kunnolla" Kira sanoi huokaisten. Gustaffsson heitti likomärän takkinsa naulakkoon ja ravisti märkiä hiuksiaan.
"Siellä sataa" hän mutisi.
"Missä sinä olet ollut?" Kira toisti.
"Kunhan... kävin selvittämässä päätäni ja mietin asioita. Mietin, mitä minä nyt tekisin... minulle ei vain sovi muu kuin poliisinhomma" Gust sanoi.
"Sinun pitäisi ensin miettiä nykyisyyttä, sitten tulevaisuutta" Kira sanoi.
"Mitä nykyisyydessä on mietittävää?" Gustaffsson kysyi.
"Esimerkiksi miksi kohtalo toi näin monta animorfaagia yhteen" Kira totesi.
"Ei se ollut kohtalo, se yksi tyyppi vain keräsi meidät kaiki kokoon saadakseen muuttua eläimeksi" Gust sanoi rurhautuneesti.
"Ehkä kohtalokin on pelissä. Ehkä meidän on tarkoitus pysäyttää hänet!" Kira sanoi kuiskailun unohtaneena. Gustaffsson huokaisi.
"Sinä se jaksat höpistä kohtalosta. Mutta minä en ole yhtä positiivinen" Gust sanoi ja meni huoneeseensa.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Ke Marras 14, 2007 7:04

"Kohtalo, tuo niin petollinen ystävä." Kuului ääni. Gustaffsson katseli ympärilleen. Susi, Nat, mutta ei käärmettä.
"Sieppeli, älä vain sano, että sinäkin olet hereillä." Gustaffsson sanoi samalla kun Kira astui myöskin huoneeseen.
"Okei, voin minä nukkuakkin." Sieppelin ääni sanoi ja kohta kuului tekokuorsausta. Oikeasti Sieppeli oli ikkunan ääressä tuijottamassa ulos.
"Älä yritä, kyllä me tiedämme, ettet nuku." Kira sanoi, ja kuorsaus loppui, mutta Sieppelin suunnalta ei kuulunut muuta ääntä.
"Sadehan on tunnetusti hyvin mielenkiintoista." Gustaffsson kuiskasi Kiralle, joka naurahti hieman.
"Niin on myös tuo tyyppi tuolla puskassa, kivääri kädessä." Sieppeli sanoi. Gustaffsson otti pari nopeampaa askelta ja oli kohta ikkunalla.
"Hittolainen, niinhän siellä onkin!" Hän kirosi.
"Niin ja sinä et äsken nähnyt häntä, vaikka kävelitkin hänen ohitseen." Sieppeli sanoi ivallisesti.
"Anteeksi nyt vain, sinä kyllä nukuit!" Kira sanoi. Sieppeli katsoi häntä ja otti pöydältä lelu käärmeen.
"Pitäisi sinun tunnistaa pehmokäärme ja oikea. Sitäpaitsi, en minä ole näin läski!" Sieppeli sanoi.
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Ke Marras 14, 2007 7:49

"Sillä ei nyt ole väliä. Tuo kiväärimies ei ole tuolla sattumalta" Gustaffsson sanoi kurkkien verhon raosta.
"Niin minäkin ajattelin" Sieppeli kuiskasi.
"Maastoutunut aika hyvin. Käy herättämässä muut" Kira sanoi. Sieppeli nyökkäsi ja lähti herättämään muut animorfaagit.
"Katso, tuolla on toinenkin. Ja kolmas. Ja neljäs. Ja veikkaanpa että tuo musta pakettiauto on täynnä lisää samanlaisia" Gustaffsson sanoi.
"Ja tuo kopteri on kiertänyt talon ympäristöä jo aika kauan" Sieppeli sanoi tultuaan takaisin.
"Ei hyvä, ei hyvä. Soitan poliisit" Gustaffsson mutisi kaivaessaan kännykän esiin.
"Ei kenttää" hän mutisi ja tarttui seinäpuhelimeen.
"Yhteydet on katkaistu. Olemme käytännössä ansassa ilman yhteyttä mihinkään" Gustaffsson huokaisi.
"Miten niin ei kenttää kännykässä? Keskikaupungilla?" Kira kysyi. Vastaukseksi Sieppeli osoitti mustan pakun katolla olevaa pientä satelliittiantennia. Häiriköintiantenni.
"Nämä ovat ammattilaisia. Kohta he syöksyvät sisään, nappaavat meidät joko elävänä tai kuolleena, vievät katolle, vievät kopteriin ja lähtevät sillä pois kaupungista" Gustaffsson mutisi.
"Emmekö voi tehdä mitään?" kysyi Zenzibar joka oli tullut muiden kanssa huoneeseen. Gustaffsson mietti.
"Minä menen katolle. Menen kattoja pitkin kohti poliisilaitosta, josta kutsun apuja. Sillävälin voitte kasata huonekaluja ja muuta raskasta oven eteen, tehdä parrikaadeja ja kerätä heitettävää. Mutta... jonkun on parasta tulla mukaani, niin saamme paremmat mahdollisuudet päästä poliisilaitokselle asti" Gustaffsson sanoi katsoen muita kysyvästi.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Omppuli » To Marras 15, 2007 6:32

"Minä tulen", Kira sanoi ja Gustaffsson nyökkäsi ja he lähtivät nopeasti kiipeämään kattoa kohti. Samaan aikaan susi lönkytteli huoneeseen ja muuttui ihmiseksi.
"Taasko niitä kiväärimiehiä?" Omppuli kysyi Zenzibarilta.
"Jep. Meidän täytyy kasata tavaroita oven eteen", Zenzibar sanoi ja alkoi kantaa tuoleja ja pöytiä ulko-oven eteen. Omppuli auttoi häntä kirjahyllyn kanssa ja toi muita tavaroita eri huoneista. Sieppeli, Nat ja Kailey tulivat huoneeseen ja alkoivat myös kerätä tavaroita oven eteen, jota miehet olivat jo alkaneet työntää.
"Toivottavasti Kira ja Gustaffsson pitävät kiirettä", Omppuli sanoi kun tavarat tärisivät.

Onneksi miehet olivat alhaalla keskittyneet pääsemään sisään ja Kira ja Gustaffsson pääsivät huomaamatta pakoon. Katoilla hyppeleminen ei ollutkaan niin helppoa kuin Gustaffsson oli kuvitellut. Heidän piti vähän väliä mennä alas ja ylös ja se oli rasittavaa hommaa. Ja kun poliisiasema näkyi, he huoppuivat sisään ja lysähtivät väsyneinä tuoleille.

"Onko niillä joku tukki siellä vai mitä ne tekee?" Omppuli kysyi kun piti ovea vastaan. Miehet olisivat sisällä koska hyvänsä. Ovi tärähteli paljon. Kaikki pitivät jo ovea vastaan paitsi Sieppeli, joka tuijotti huolestuneena kattoa.
"Ei ovi ole pääasia", Sieppeli sanoi tuijottaessaan yhä kattoa, johon oli syntynyt isoja halkeamia.
"Katto sortuu!" huomasi Kailey.
"Mitä?" Omppuli kysyi ja katsahti kattoon.
"Voi ei", Zenzibar parahti.
"Katolle!" Nat huudahti ja kaikki alkoivat kiireesti mennä samaa reittiä katolle kuin Gustaffsson ja Kira. Katto oli aika palasina ulkoakin päin. He joutuivat hyppimään katolla ees taas kaikkein kestävimmille kohdille, eikä niitä ollut paljoa ja viimein reunalla Zenzibar ja Omppuli olivat viimeisiä, kun muut olivat jo tikapuilla. Zenzibarin jalka solahti äkkiä katon läpi.
"Jalka jäi jumiin!" Zenzibar sanoi yrittäessään vetää jalkaansa irti. Omppuli auttoi häntä. Katto ei enää kestäisi kauaa.
"No niin irtoa nyt!" Omppuli sanoi vetäessään Zenzibarin jalkaa. Muut odottivat alhaalla kauhuissaan mikä heillä kesti. Omppuli potkaisi kattoa ja iso pala putosi ja Zenzibarin jalka lähti irti. Katto petti heidän altaan, mutta he olivat ehtineet hypätä, mutta pudotus ei ollut mikään metri vaan paljon korkeampi. Onneksi he tippuivat kuitenkin pehmeämmälle alustalle, kuin maa. Katto oli sortunut ja rakennus oli pölypilven sisällä.
"Aijai", Omppuli valitti hieroessaan paikkoja.
"Tosiaankin aijai", Zenzibar sanoi ja katsoi jalkaansa, jossa oli syvä haava.
"Onneksi selvisitte hengissä!" Nat huokasi helpotuksesta.
Three stages of life:

1. Birth
2. WHAT THE FUCK IS THIS
3. Death
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » To Marras 15, 2007 6:48

Kun Gustaffsson ja Kira olivat saaneet tarpeeksi henkeä, he katselivat ympärilleen ja huomasivat koko aseman tyhjäksi.
"Missä kaikki ovat?" Kira kysyi.
"En tiedä. Outoa kyllä... aavistan pahaa. Ehkä on parempi että..."
"Parempi olisi jos sinä pidät pääsi kiinni, Guts" sanoi tuttu ääni varjoista. Zell käveli sieltä erittäin pahan näköisenä pistooli kourassaan.
"Minä tapoin sinut!" Kira huudahti.
"Niinhän sinä luulet. Pikku haava vain... ammattimiehet käyttävät luotiliivejä" Zell sanoi muristen.
"Pahus. Ja annakun arvaan, tuolla takahuoneessa on pari viisi aseistettua roistoa lisää?" Kira mutisi.
"Arvasit täysin oikein. Okei pojat, kutsukaa kopteri. Me häivymme täältä" Zell huusi. Takahuoneesta tosiaan asteli viisi roistoa joka yksi kaivoi radiopuhelimen esiin.
"Missä poliisit ovat?" Gustaffsson kysyi.
"Jaa-a. se ei taasen kuulu sinulle Gutsi. No niin, kyyti saapui" Zell sanoi. Poliisiaseman pihaan laskeutui helikopteri. Kaksi roistoista alkoivat retuuttamaan Kiraa ja Gustaffssonia kohti helikopteria.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Kira » To Marras 15, 2007 7:17

"Minua alkaa pikkuhiljaa tympiä tämä, eikö sinua?" Kira kysyi Gustaffssonilta roistojen heittäessä heidät helikopteriin.
"Lievästi sanottuna kyllä" Gustaffsson huokaisi kun hänet paiskattiin sisälle.
"Ei keskustella!" joku roistoista sanoi ja viskasi Kiran Gustaffssonin seuraksi.
"Aih, katsoisit vähän miten paiskoisit meitä!" Kira huusi roistolle irvistäen.
"Odotas vain kun pääsemme perille..." toinen roisto sanoi ja nauroi pahanilkisesti.
"Mitä hän mahtoi tarkoittaa?" Kira kysyi Gustaffssonilta.
"En tiedä, mutta pahoin pelkään ettei mitään hyvää ainakaan" Gustaffsson vastasi kohtalokkaasti.
"Mehän sanoimme ettette keskustele!" Zell sanoi ja heitti kämmenenkokoisen kiven Gustaffsonin otsaan.

"Hengissä ja hengissä" Omppuli sanoi ja hieroi selkäänsä.
"Sinä pelastit minut" Zenzibar sanoi ihmeissään ja hämmästyneenä Omppulille.
"Eivätkös ystävät tee niin?" Omppuli sanoi ja näytti aivan susiäidiltä.
"Olen iloinen, ettet ole enää niin piikittelevä" Zenzibar huokaisi iloisena.
"Minä myös, oletteko varmoja että olette kunnossa?" Sieppeli kysyi ja katsoi naarmuja tyttöjen käsissä.
"Äh, pari pikkunaarmua" Omppuli sanoi urheasti ja pakotti kasvoilleen hymyn.
"Ei tunnu missään" Zenzibar sanoi ja hänessä ei näkynyt melkein mitään haavoja, toisin kuin Omppulissa.
"Minä en olisi niinkään varma siitä" Kailey sanoi eikä hymyillyt lainkaan katsoessaan inhottavan näköisiä veriläiskiä sekä mustelmia.
"Mitä jos hoidettaisiin haavasi kuntoon?" Sieppeli sanoi ja kaivoi taskustaan ensiapupaketin.
"Hy-hyvä idea" Omppuli sanoi ja pyörtyi.
Niin kuin peura kaipaa vettä kaipaan luokses minäkin.
Avatar
Kira
Kärpässieni
 
Viestit: 436
Liittynyt: Su Elo 26, 2007 2:01
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Zenzibar » To Marras 15, 2007 7:26

Kira kirkaisi, kun kivi löi Gustaffsonin tajuttomaksi.
Zell virnisti. "Eipähän keskustele enää."
Kira mulkoili Zelliä niin vihaisesti kuin vain kykeni, eikä pystynyt käsittämään, miten joku noin kamala voi olla Zenzibarin veli.

"Me olemme perillä! Ulos!" Huusi yksi miehistä.
Kira heitettiin ulos helikopterista ja perään yhä edelleen tajuton Gustaffson. He olivat jossain metsässä, luolan suulla.
Kira nielaisi.
Zell tarttui häntä tiukasti kädestä ja lähti retuuttamaan häntä kohti luolaa. "Älä pelkää tyttö. Emme me satuta sinua. Ainkaan paljon", Zell lisäsi virnistäen mielipuolisesti, mikä antoi Kiralle vielä suuremman syyn pelätä.

Zenzibar katsoi huolestuneena pyörtynyttä Omppulia. Tämä oli sentään pelastanut hänen henkensä.
Kun OMppuli hersi, Zenzibar oli ainoa hänen vierellään.
"H-hei..." Omppuli tervehti heikosti.
Zenzibar hymyili. "Hei, ja kiitos kun pelastit minut. Se oli hienosti tehty.."
Omppulikin hymyili, mutta yski sitten. "Mitäs -köh - tuosta.."
Zenzibar hymyili ja katsoi syvälle Omppulin silmiin. Omppuli nosti päätään , heidän huulensa olivat vaarallisen lähellä toisiaan...
"Hei, heräsikö Omppuli?" Kuului Kaileyn ääni.
Omppuli ja Zenzibar erkanivat nopeasti ja Omppuli punastui rajusti. Zenzibar piilotti tunttesa paremmin. "Heräsi."

[Muaha.. En vain malta olla erossa Omppuli/Zenzibarista!! xD Mahtava paritus..]
For the sake of Revenge!
Avatar
Zenzibar
Vuoden pahis 09
 
Viestit: 1047
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 8:40
Paikkakunta: Jossain tähtien takana ja pimeyden keskellä on paikka, josta minut saattaa löytää...

EdellinenSeuraava

Paluu Jatkotarina-arkisto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron