Tarvehuone

Kirjoittaja **Gustaffsson** » La Syys 15, 2007 9:36

...Bellatrix.
"SINÄ! Missä Omppuli on?" Daniel parkaisi ja veti taikasauvan esiin. Bellatrix hymyili.
"Sinähän vastaat minulle! KOMENNU!" Daniel huusi raivokkaasti. Muut haukkoivat henkeä kauhistuneina.
"Vastaa minulle; missä Omppuli on?" hän kysyi.
"Hän on varjoministeriössä mikäli on enää elossa. Hän oli huonossa kunnossa kun hänet vietiin sinne" Bellatrix vastasi.
"Missä on varjoministeriö?" Daniel kysyi.
"Se on lähellä Voldemortin lontoon kartanoa, siitä pari kilometriä tietä eteenpäin ja alas viemäriaukosta" Bellatrix kertoi.
"Vangitsuous! Mennään pelastamaan Omppuli!" Daniel sanoi kun Bellatrixin ympärille kietoutui vahvoja naruja. Kukaan ei ollut nähnyt häntä niin raivoisana ennen. Kaikki paitsi Gustaffsson ja Sieppeli lähtivät Danielin mukana.
"Toivottavasti he pärjäävät" Gustaffsson sanoi huolestuneena.
"Kyllä he pärjäävät" Sieppeli totesi, mutta katsoi kuitenkin huolestuneena heidän peräänsä.

"Tämä se varmaan on" Daniel sanoi osoittaen viemärinkantta. Hän avasi sen ja meni heti sisään. Muut seurasivat perässä.
"Pimeää. Valois!" Daniel sanoi. Taikasauvan valossa he näkivät yhden tunnelin, jonka edessä oli rautaovi.
"Se lienee tämä. Pommitus!" Daniel sanoi räjäyttäen oven auki sauvallaan. Hän juoksi heti sisään.

Kirjoittaja **Pörri** » La Syys 15, 2007 11:34

He saapuivat suureen huoneeseen.
"Tämä on varmaan aula" Pörri kuiskasi. Huoneesta lähti portaat ylös ja siellä oli paljon ovia.
"Täällähän on hirveästi huoneita! Omppuli voi olla missä vain!" Daniel huudahti.
"Hiljaa! Kuolonsyöjät kuulevat!" Sooda kuiskasi.
"Meidän täytyy löytää vankityrmä. Voldemortilla on aina sellainen!" Pörri sanoi.
"Tuolta lähtee portaat alas!" Daniel sanoi ja kaikki juoksivat sinne.
"Tämähän on kuin vankila!" Gertsi sanoi. Alhaalla oli paljon sellejä, mutta missään ei näkynyt Omppulia.
"Hajaannutaan!" Daniel sanoi ja lähti kävelemään vasemmalle. Hänen kanssaan lähti Gertsi, Nimue ja Pörri. Muut lähtivät oikealle.

Kirjoittaja **Zenzibar** » La Syys 15, 2007 1:27

OIkea käytävä oli pimeä ja kylmä. Seiniltä erottui hämärästi soihduit, jotka joskus olivat valaisseet nyt niin synkkiä käytäviä.
"Valois", Zenzibar kuiskasi, ja kuuli muiden heidän takanaan tehneen samoin.
Zenzibarin vierellä käveli hänen äitinsä, joka oli välttämättä halunnut lähteä mukaan. Toisella puolen oli Draco.
"Hmm.. tuota, kultaseni?" Zenzibarin äiti kysyi hieman epäröiden.
"Mmhh?"
"Tuota, miksi minulle ei ole kerrottu raskaudestasi?"
Zenzibar vilkaisi äitään. "No kun tässä nyt oon ollut vähän kaikenlaista... Sitäpaitsi luulin että me olimme vieläkin riidoissa, kuten silloin kun me viimeksi tapasimme."
Toiset olivat menneet edeltä, vain Zenzibar, Draco ja Zenzibarin äiti olivat jääneet.
"En minä ollut sinulle vihainen, olin vain hyvin pettynyt, kun valitsit saman tien kuin isäsi." HÄn loi paljonpuhuvan katseen Zenzibarin vasempaan käsivarteen, missä tiesi pimeydenpiirron sijaitsevan.
"no minä olen nyt muuttunut ja-"
"AHAA! Tiesin teidän olevan täällä! Koko sakki jälleen koossa vai mitä? Rakas tyttäreni, vaimoni, mitä sinä muuten edes teet täällä Zerie? Sekä tuo sinun petturi miehesi!" Zebalka hyökkäsi heidän kimppuunsa piemeydestä, missä Zenzibar huomasi monen muunkin kuolonsyöjän vaanivan...

Kirjoittaja **Gustaffsson** » La Syys 15, 2007 2:45

...taikasauvat ojossa, valmiina tappamaan.

"Hän on jossain täällä. Minä tiedän sen" Daniel sanoi tuskaisella äänellä. Gertsi, Nimue ja Pörri seurasivat häntä.
"Seis! Kuulin jotain" Gertsi henkäisi. He pysähtyivät ja kuulivat puhetta jostain hieman kauempaa.
"Ei huolta, he ovat kaukana meistä" Daniel sanoi ja jatkoi matkaa. He saapuivat pitkään käytävään, jonka päässä oli rautainen kalteriovi. He näkivät sen takana hämärästi ihmisen.
"Omppuli?" Daniel kysyi melkein kuiskaten.
"Daniel? Oletko se sinä?" heikko mutta epäilyksettä Omppulin ääni huhuili. Daniel pinkaisi juoksuun ja nosti taikasauvaansa. Omppuli piti kaltereista kiinni ja katsoi huojentuneena porukkaa.
"Voi Omppuli, anna anteeksi" Daniel kuiskasi ja halasi Omppulia kaltereiden välistä. Omppulin kasvoilla oli kuivunutta verta, kaapu oli repeillyt ja hän ei laskenut toista jalkaansa maahan.
"Näytät pahalta" Daniel voivotteli.
"Missä muut ovat?" Omppuli kysyi.
"Me hajaannuimme. Etsitään heidät ja häivytään täältä" Daniel sanoi ja avasi lukon. Omppuli otti tukea Danielista ja he lähtivät hitaasti.

Gustaffsson avasi silmänsä ja haukotteli. Sieppeli istui tuolilla ja näytti olevan ajatuksissaan. Huone oli muuten tyhjä. Liiankin tyhjä.
"Missä Bellatrix on?" Gustaffsson kysyi. Sieppeli hätkähti.
"Minä kävin viemässä hänet taikaministeriöön" hän vastasi.
"Et olisi saanut lähteä yksin" Gustaffsson sanoi.
"Eihän se edes pitkä matka ollut. Ja en minä välitä vaikka joudunkin vaarallisiin tilanteisiin." Sieppeli totesi kohauttaen olkiaan.
"Mutta minä välitän" Gustaffsson sanoi ja tarttui Sieppelin käteen.
"Olen luvannut itselleni etten poistu viereltäsi sen jälkeen kun kuolonsyöjät hyökkäsivät viimeksi Mungoon... Ajattele jos herätessäni huone olisi ollut tyhjä etkä ikinä olisi tullut takaisin..."

Kirjoittaja **Nimue** » La Syys 15, 2007 3:48

Daniel sai selville, ettei Omppulin jalka kestänyt yhtään, joten hänen oli pakko antaa tukea Omppulille, joka nilkutti surkeana eteenpäin. Daniel taikoi siteen Omppulin jalkaan, " Kuka sinu sieppasi?" "Ne pirun kuolonsyöjät" Omppuli kirosi kuolonsyöjiä mutta myös jalkaansa, joka Danielin siteestä huolimatta oli kipeän ja vääntyneen näköinen. He kuulivat pientä ääntä, ja lähtivät ääntä kohti.

Toisaalla Draco ja Zenzibar olivat muutaman kuolonsyöjän edessä. "Mitä me tehdään noille?" " Mitäs isäntä sanoi.." Joku nuori kuolonsyöjä mietti, ja raapi pientä partaansa.

Sepe ja Nat sattuivat juuri harhailemaan Gustaffssonin ja Sieppelin, luokse kun he suutelivat, eikä kaikkien hämästykseksi Sepe sanonut mitään, myhäili vain käsi Natin kädessä. Sieppeli purskahti nauruun, jota Gustaffsson hyssytteli, mutta Sieppeli nauroi kauan, kunnes lopetti, ja neljä ihmistä päättivät lähteä eteenpäin, etsimään muita.

"Missä me ollaan?" Gertsi kysyi, ja katseli ympärilleen. Kun hiljaisuutta jatkui pidempäänkin, hän käännähti ympäri, ja huomasi olevansa yksin. "Voi ei." Ilmeisestikin kysymys pyöri myös Pörrin päässä, sillä hänkin harhaili käytävillä, ja huhuili kaikkia mahdollisia tuttuja.

"Mitä asiaa sinulla oli minulle?" Nimue kysyi Ronilta. "Sano nyt, eihän me olla oltu´tämän saman ksymyksen kimpussa kuin vasta pieni ikuisuus.."

Kirjoittaja **Nat** » La Syys 15, 2007 4:19

"Öö.. mistä aloittaa. Hemmetti kun tämä on vaikenaa. No ensiksi..." Ron sanoi mutta hänet keskeytti jättimäinen räjähdyt joka lennätti Nimeun ja Ronin taaksepäin päin seinää. Molemmat valahtivat vakavasti haavoittuneina lattialle ja samalla sisään astui Dolohov mukanaan tusina kuolonsyöjiä.
"Kas kas, pienet kyyhkyläisethän täältä löytyi", hän sanoi ivaallisesti muiden räkättäessä vieressä hänen nerokkaalle vitsilleen.

Pörri törmäsi käytävässä johonkin kiinteään. Se kiinteä oli Gertsi joka oli tainnutettu. Pörri herpaannutti hänet, muuta ei ehtinyt sanoa mitään kun "Gertsi" hyökkäsi hänen kimppuun. Pörri katosi.

Daniel ja Omppuli liikkuivat hyvin hitaasti ääntä kohti kunnes erottivat uikutusta.
" Mennään lähemmäs, mutta ollaan varovaisia", Daniel varoitti.
"Osaan huolehtia itsestäni". Omppuli sanoi hieman paheksuvasti mutta noudatti Danielin kehotusta.
Kulman takana he näkivät tyrmän jossa makasi Gertsi verinen käsi maassa velttona.
" He veivät yhden sormen ja katkaisivat käteni" Gertsi nyyhkytti voimattomana lattialla.
"Me autamme sinua, mutta tarvitsemme apua" Daniel sanoi.
"Odotas vähän aikaa, minä yritän kääntää okklumeuksen jotenkin nurinpäin tai jotain ja yritän saada Sieppeliin yhteyden", Omppuli puhui vaimeasti.

Samaan aikaan Sieppeli käveli Gustaffssonin, Sepen ja Natin kanssa käytävässä, kunnes pysähtyi.
"Päätäni särkee. Ihan kuin joku yrittäisi sanoa jotain", Sieppeli valitti.
Muut pysähtyivät ja katsoivat Sieppeliä joka mutisi:" Omppuli... Gertsi vakavassa kunnossa... reitti sinne... nopeasti. Okei mennään, luulen että tämä on jokin viesti.
"Mennään varovasti sillä tämä paikka on liian hiljainen", Nat valitti etsien samalla turvaa Sepestä.

Voldemort nauroi. Kuolonsyöjät nauroivat. Nimue, Harry ja Ron nauroivat. He kaikki ovat yhdessä.

[ Jätin tarkoituksella tämän outoon kohtaan jotta joku voisi sen selvittää. Kaikki loukkaantuu vähän väliä. Strange. Viikon aikana on ehtinyt tapahtua vaikka mitä]

Kirjoittaja **sooda** » La Syys 15, 2007 7:49

[Ettete musta niin helpolla pääse, että heivaatte mut jonnekkin ranskaan. Ja jätän tuon ihmejutun jonkun muun niskoille, menen itse helpompaa tietä...]

He lähtivät kulkemaan pitkin käytävää, mutta yhtäkkiä heidän takaansa lensi pöllö, joka laskeutui Gustaffsonin olkapäälle. Hän irrotti kirjeen pöllön jalasta ja repi sen auki hiljaisuuden vallitessa. Hänen katseensa liikui nopeasti kirjeen yläreunasta alareunaan. Kun hän oli valmis, hän sanoi:"Se on Soodalta! Kuunelkaa, hän kirjoittaa näin:

Moi vaan kaikille ja terveisiä Ranskasta!

Olen päättänyt tulla takaisin Englantiin. En oikein viihdy näin kaukana kotoa. Se tarkoittaa eroa minun ja Pierren välille, koska hänkään ei ole valmis muuttamaan pois kotimaastaan. Tulen takaisin huomenna, tavataan puoleltapäivin Vuotiksessa, ok? Odotan teitä siellä, haluan kuulla kaiken, mitä teille on kerennyt tapahtua! On jo ikävä.

Terveisin sooda"

"Toivottavasti ehdimme Vuotikseen ajoissa", sanoi Nat, pitäen edelleen tiukasti kiini sepestä. "Mmm", mutisi Gustaffson. He jatkoivat matkaansa kohti käytävän päätä. Hetken päästä heidän edessään oli ovi. Gustaffson yritti avata sitä, mutta se oli lukossa eikä alohomora toiminut.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Syys 16, 2007 7:37

"Siirtykää kauemmaksi" Gustaffsson neuvoi. Muut tottelivat.
"Pommitus!" hän huusi osoittaen ovea taikasauvallaan. Oveen räjähti kolo, josta alkoi tulvia kylmää vettä.
"Ups" Gustaffsson sanoi.
"Sinä sanot 'ups' kun hukutat meidät kaikki?" Sepe ihmetteli kun yhä lisää vettä tulvi lattialle.
"Älä huoli, tuo kolo on kyllä suhteellisen pieni..." Gustaffsson rauhoitteli. Samalla koko ovi romahti kasaan ja koko oviaukosta tulvi vettä.
"Juoskaa!" Nat huudahti.

Jossain räjähti.
"Mikä tuo oli?" Omppuli ihmetteli kauhuissaan nojaten seinään. Muut kuuntelivat. Kohta alkoi kuulua veden kohinaa. Sitten alkoivat kovaääniset hälyttimet soida.
"Evakuoikaa tukikohta! Vesi tulvii käytäville!" ääni kaikui rakennuksessa.
"Vettä...?" Daniel kauhistui. Kohina kuului lähempää.
"Sieppeli! Ei!" kuului Gustaffssonin ääni kohinan läheltä. Sepe ja Nat saapuivat juosten Danielin, Omppulin ja Gertsin luokse.
"Mitä tapahtui?" Daniel kysyi.
"Vettä tulvii... Sieppeli lähti eri käytävään ja Gustaffsson lähti perään... ei aikaa! Leijutetaan Gertsi ja Omppuli!" Nat höpisi nopeasti. Daniel leijutti Omppulin ja Sepe Gertsin ja he lähtivät juoksemaan juuri kun vesi saapui käytävään heidän takaansa.

"Umpikuja" Sieppeli kauhistui. Vesi kohisi heidän takanaan juuri näköpiirin ulkopuolella.
"Dead end, ja monella tavalla" Gustaffsson totesi tutkien seinää ja kattoa.
"Lennä" Gustaffsson totesi.
"Mitä?" Sieppeli ihmetteli.
"Muutu sieppeliksi ja lennä aallon yli" Gustaffsson sanoi. Aalto saapui heidän näköpiirinsä ja jylisi kohti.
"En" Sieppeli sanoi ja takertui kiinni Gustaffssonin käsivarteen. Aalto oli enää kymmenisen metrin päässä heistä.

"Juoskaa!" Voldemort huusi kuolonsyöjilleen, jotka lähtivät. Nimue, Ron ja Harrykin meinasivat lähteä.
"Te jäätte täsmälleen tähän paikkaan kuolemaan!" hän käski ja he nyökkäsivät istuutuen lattialle.
"Minä rakastan komennuskirousta" Voldemort nauroi ja lähti kuolonsyöjiensä mukana.

Kirjoittaja **Sieppeli** » Su Syys 16, 2007 9:35

"Mitäs myö tässä oikein istutaan?" Harry ihmetteli. Nimue ja Ron vain istuvat paikallaan.

"Kuplapääloitsu!" Sieppeli hihkaisi. Gustaffsson katsoi häntä kysyvästi kun vesi vyöryi kovaa vauhtia heihin päin.
"Siis se loitsu millä pystyy hengittämään veden alla!" Sieppeli huusi. Hänen äänensä ei kuulunut selvästi veden kohinan läpi, mutta Gustaffsson sai poimittua tärkeimmät asiat. Sieppeli irrotti otteensa ja veti taikasauvansa esiin. Sitten hän veti henkeä ja juoksi veteen. Gustaffsson ei jäänyt aikailemaan vaan otti juuri ajoissa sauvan esille, kun vesi saavutti hänet.

"Sepe, tule jo!" Nat huusi.
"No ei ole helppoa leijuttaa henkilöä ja juosta samalla!" Sepe huusi ja juoksi nopeammin. Daniel oli päässyt Omppulin kanssa jo viemärin kohdalle ja Daniel kipusi ylös.

"Hei Ron, haloo!" Harry heilutteli kättään Ronin naaman edessä. Ron ei reakoinut.
"Enkä jää!" Nimue huusi yllättäen ja Harry säpsähti. Nimue huohotti.
"Niin meidän pitäisi lähteä." Harry totesi. Nimue nousi ylös.
"Lähteä mistä?" Hän kysyi ja katseli ympärilleen.
"Mitä tuo humina on?"
"Vettä.." Harry totesi traakisesti. Nimue näytti säikähtäneeltä ja rupesi ravistelemaan Ronia hereille.
"Käski jäädä tänne... Ron - jää - te - mennä." Ron höpötti. Nimue potkaisi häntä kylkeen ja Ron heräsi kuin horroksesta.
"Au, varo vähän!"
"Meidän pitää häipyä! Et kai halua hukkua!" Nimue huusi ja kun Ron älysi mitä hän tarkoitti hänkin hyppäsi ylös ja lähti juoksemaan Harryn perään. Nimue juoksi perässä.

Kirjoittaja **Sepe** » Su Syys 16, 2007 10:38

Harry ja kumppanit saapuivat luolan suuaukolle.
"Terppa Härppä!" Voldemort huudahti nähdessään heidät.
"Mit..." Harry aloitti, mutta Voldemort keskeytti. "Tiesin, että te selviätte joten jäin odottelemaan.
"Tain..." Harry aloitti taas, mutta Voldemort ehti (taas) ensin.
"Avada Kedavra!" Voldemort huusi ja Harry kaatui kuolleena maahan.
"Noooooouuuuuuu!" Ron huusi.
"Hyvää päivän jatkoa," Voldemort sanoi ja kaikkoontui.

"Ei jaksa juosta!" Sepe huusi hädissään. "Pitikin valita se pää."
"Yritä jaksaa kulta!" Nat huohotti katsoen Sepeä.
"Kokoajan."

Zenzibar ja hänen äitinsä sekä Draco olivat umpikujassa.
"Missä isä on?" Zenzibar kysyi.
"Hän varmaan hukkui (toivottavasti)," Zenzibarin äiti vastasi.
"Et saa ajatella noin!" Zenz karjui.
"Anteeksi," Draco puhui. "Mutta meillä on nyt jotain muutakin murehdittavaa, kuin Zelbaka." Kaikki katsoivat taakseen ja näkivät suuren vesimassan lähestyvän ja heidän edessään oli kiinteä kiviseinä.

[No minä nyt, sitten tapoin Harryn. Jos oli mielestänne väärä teko niin tehkää taas (vaihteenvuoksi) sellainen monijuomaliemi temppu. Minä vain ajattelin, että on Harryn aika kuolla. Anteeksi, jos tein väärin]

Kirjoittaja **Nimue** » Su Syys 16, 2007 1:08

"Harry, herää, pliiss...!" Ron vaikersi, ja nyyhkytti Harryn elottoman ruumin vieressä. Nimue katseli tilannetta jähmettyneenä, kunnes tokaisi: "Ron, oletko suutatunut samaan sukupuoleen?" Ron katseli hölmistyneenä. "E-en.." "Todista se, tuo näyttää muuten melko epäilyttävältä." Nimue osoitti Ronia joka oli juuri ottanut Harryn syliinsä. "Kannetaan hänet pois, tietenkin!" Hän sanoi, ja lähti juoksemaan. "MUTTA HALUAN KUULLA MITÄ ASIAA SINULLA OLI MINULLE!" Nimue kirkui, ja juoksi jälleen Ronin perään.

Sepe nosti Natia viemäriä pitkin ylös, ja kipusi sen jälkeen perässä. Ihanan raikas ulkoilma tulvi heidän kasvoihinsa, ja aurinko lämmitti heidän kasvojaan. "Missä me ollaan? Ja missä muut on?" Sepe kysyi. "Ei harmainta aavistustakaan."

"Miten me päästään pois?!?" Draco mylvi, ja hakkasi kiviseinää. "Draco, olet velho. Mistä löysit noin tyhmän miehen?" Zenzibarin äiti kysyi julkeasti Zenziltä, joka katsoi kivikasvoisena kiviseinää. "Pommitus!" Kiviseinä oli poissa, ja he näkivät edessänsä..

Sieppeli ja Gustaffsson pulikoivat vedessä, ja yrittivät löytää jotain, josta olisi päässyt ulos. Sieppeli osoitti ovea, ja he uivat sinne, mutta näkivät vain huoneen, joka oli kauttaaltaan musta, paitsi että yhtä seinämää koristi merenneidon kuva. "Kylpyhuone, oletan.." Gustaffsson yritti snaoa, mutta sanoma kuullosti suurin piirtein "Pulpulblup":lta. Pian he löysivät aukon, ja kipusivat siitä ylös.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Su Syys 16, 2007 1:17

[Hienoa, odottamaton käänne! Katselin juuri synttärilistaa eikä siellä olut ketään meistä joka olisi sopinut ennustukseen Voldemortin tuhoajasta Harryn tilalle... ellei oltais heitetty lukua parilla päivällä]

Sieppeli ja Gustaffsson uivat veden täyttämällä käytävällä kuplapääloitsun suojissa. Yllättäen Sieppeli pysähtyi ja tarttui Gustaffssonia kädestä. Hän osoitti sivummalle, missä kellui jokin. He uivat sinne pikaisesti. Pörri kellui vedessä ja näytti kuolleelta. Hänen jalastaan vuoti verta veteen. Siinä oli kaksi syvää haavaa, jotka näyttivät käärmeen tekemiltä.
"Käärme on puraissut häntä. Mutta hän on vielä elossa" Gustaffsson sanoi.
"Mutta sehän tarkoittaa että se käärme on vielä..." Sieppeli sanoi kauhistuneena, mutta loput hänen sanoistaan hukkuivat kun samainen käärme puri häntä jalkaan ja veti veden alle.

Daniel, Omppuli, Sepe, Nat ja Gertsi huohottivat. Daniel, Omppuli ja Gertsi olivat myös päässeet viemäristä ulos, juuri ennenkuin vesi olisi pyyhkäissyt heidät mennessään.
"Entä muut?" Sepe kysyi.
"Nat, vie Omppuli ja Gertsi takaisin sairaalaan, he ovat liian haavoittuneita. Minä ja Sepe menemme takaisin ja haemme muut" Daniel tokaisi. Ennenkuin kukaan ehti sanoa mitään hän hyppäsi takaisin ja taikoi kuplapääloitsun. Sepe kohautti olkiaan ja hyppäsi perään.

[sorry että kirjoitin viestiisi GUs, mutta minun on nyt pakko offata, koska en ehdi kirjoittamaan jatkista, en viitsi tehdä pelkkää offaus viestiä (ja olen liian laiska puhumaan kesustelu topicissa) Niin että KIITOS KIITOS KIITOS Sepe, kun tapoit Potterin! Ol4en aina ollut istämieltä, että Voldun kuuluu voittaa se poika-joka-on-nyt-kuollut-! Ja jos joku sen herättää henkiin, niin minä kyllä tulen ja apan sen uudestaan! (käkättää) -Zenzi(bar)]

Kirjoittaja **Pörri** » Su Syys 16, 2007 6:38

"Sieppeli!" Gustaffsson huusi ja sukelsi veden alle hakemaan Sieppeliä. Hän lähetteli kirouksia käärmettä päin.
"Pörri!" kuului Danielin ääni ovelta.
"Jos Pörri on täällä, niin eikö Sieppelin ja Gustaffssoninkin pitäisi olla?" kuului Sepen ääni.
"Veden alla!" Daniel huudahti ja sukelsi. Gustaffssonin oli pakko nousta pintaan hengittämään. Hänen oli pakko lopettaa kirousten lähetteleminen etteivät ne osuisi Danieliin. Pian Daniel kuitenkin nousi Sieppelin kanssa pintaan.
"Meidän on lähdettävä nopeasti pois! Tämä talo on vanha eikä kestä enää!" Gustaffsson huusi. He lähtivät uimaan nopeasti aulaa päin, Sieppeliä ja Pörriä he leijuttivat, koska he eivät voineet uida. Aulaan vesi ei ollut vielä kerennyt ja he pystyivät juoksemaan.
"Voi ei! Voldemort on taas asettanut pommin!" Sepe huusi ja kaikki juoksivat niin nopeasti kuin pääsivät. He pääsivät jo ulos kun pommi räjähti, kaikki lensivät suuressa kaaressa ja iskeytyivät maahan.
"Au!" Sepe sanoi.
"Tässä on jonkun varvas!" Pörri kiljaisi ja katsoi varvasta joka oli hänen nenänsä edessä.

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Ma Syys 17, 2007 5:53

"Irtonainen varvas... ja verta" Pörri kauhisteli.
"Me jätimme Gertsin, Natin ja Omppulin tähän" Daniel sanoi ontosti.
"Mennään Pyhään Mungoon" Gustaffsson sanoi.
"Entäs Omppuli? Ja Nat? Ja Gertsi?" Daniel kysyi.
"Jos he ovat loukkaantuneet, kyllä he olisivat varmaankin menneet Pyhään Mungoon. Ja Sieppeli tarvitsee parantajia. Ja Pörri" Gustaffsson totesi. Käärme oli puraissut häntä useasti jalkaan, joka vuoti pahasti verta. Hän soperteli sekavia ja heilutteli päätään. Pörri istui maassa eikä päässyt seisomaan käärmenpureman takia.
"Hyvä on. Mutta jos Omppuli ei ole siellä, lähden heti etsimään häntä" Daniel sanoi.

Kun he palasivat Pyhään Mungoon, Gustaffsson riensi heti ensimmäiseksi viemään Sieppeliä parantajien luokse. Muut huomasivat Omppulin, joka hänkin makasi sängyllä.
"Omppuli!" Daniel huudahti ja juoksi sängyn viereen.
"Daniel! Kuolonsyöjät hyökkäsivät... minulta katkesi varvas" Omppuli totesi ja osoitti kipsissä olevaa jalkaansa.
"Entä Nat?" Sepe kysyi.
"Nat on kunnossa, hän lähti juuri teelle Gertsin kanssa" Omppuli rauhoitteli. Sepe huokaisi helpotuksesta. Samalla Gustaffsson astui huoneeseen.
"Miten Sieppeli voi?" Daniel kysyi.
"Ei oikein hyvin. Hänen jalkansa on pahoin ruhjeentunut ja hän sai aika paljon myrkkyä" Gustaffsson sanoi surullisesti.

Kirjoittaja **Sepe** » Ma Syys 17, 2007 10:10

Nimue juoksi Ronin perässä. He olivat kuulleet tyttöjen kirkunaa, mutta Ron oli vain jatkanut matkaa.
"Minne me menemme?" Nimue kysyi.
"Godricin notkoon," Ron vastasi konemaisesti.
"Ja mitä me siellä?" Nimue jatkoi.
"Hautaamme Harryn," Ron vastasi.
"Äläs nyt mene asioiden edelle!" Nimue huusi.
"Harry täytyy haud..." Ron sanoi, mutta loput hänen sanoistaan peittyivät suureen räjähdykseen.
"Talo... Se räjähti," Nimue kauhisteli. "Ja suurin osa porukasta oli viellä sen sisällä."
"Hällä väliä," Ron tuhahti ja jatkoi matkaa Harry yhä sylissään.
"NYT PERKELE PYSÄHDYT!!!" Nimue huusi minkä kurkustaan jaksoi.
"En!" Ron huusi jatkaen jääräpäisesti matkaansa.

"Missä Nimue, Ron ja Harry ovat?" Gustaffson kysyi huolissaan. Ilta oli jo pitkällä ja tosiasiassa vaihtunut jo yöksi.
"Draco, Zenzibar ja hänen äitinsä olivat saapuneet tunteja sitten. Ulko ovi avautui ja sisään astuivat...

Kirjoittaja **Zenzibar** » Ma Syys 17, 2007 2:54

Nimue ja Ron, syliassään kuollut Harry.
"Ovatko kaikki täällä?" Nimue hätäili. "Talo räjähti, olisin jäänyt etsimään muita, mutta tuo-" tässä välissä Nimue mulkaisia Ronia "ei suostunut tulemaan mukaan. Hän on vain huolissaan harryn hautaamisesta!"
Ron avasi suunsa puolustautuakseen, mutta Gustaffson vaiensi hänet.
"En tiedä, en ole vileä nähnyt kaikkia. Ainakin täällä on Daniel ja Omppuli, Zenz, Draco ja Zenzibarin äiti, Sieppeli, Pörri ja Sepe ovat täällä myös. Muista en tiedä.."
Juuri silloin nat tuli huoneeseen. "Minä ja Gertsi olemme täällä myös. Olimme ensimmäiset paikalle ehtineet, minä Gertsi ja Omppuli. Niin ja, Zenzibar ja hänen äitinsä eivät ole täällä enää."
Gustaffson katsoi Natia häämästyneenä. "miten niin eivät ole täällä enää? MInä näin itse kun he saapuivat. Zenzibar oli sitäpaitsi sen verran haavoittunut, ettei hänestä ole lähtemään mihinkään."
Nat kohautti toivottomana olkapäitään. "Ei heitä kuitenkaan enää näy täällä."
Nimue voihkaisi. "Mitä jos se Zenzibarin isä, se Zebalka on hiippaillut tänne sieppaamaan heidät? ietääkö muuten Draco?"
Nat pudisti päätään. "En ole vielä uskaltanut kertoa hänelle. Teidettehän te Dracon, hän reagoisi asiaan liiankin voimakkaasti..."
"Mihin minä reagoisin voimakkaasti?!"

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Ma Syys 17, 2007 5:18

Draco tuijotti porukkaa tiiviisti.
"Tuota... Katsos kun emme löytäneet Zenziä tai hänen äitiään mistään" Nat sanoi varovaisesti.
"Siis MITÄ?" Draco parahti. Samalla kuitenkin sisään tuli pöllö, joka kantoi nokassaan kirjeen Dracolle, joka avasi sen.
"Hei se on Zenziltä... Draco, olen pahoillani etten ehtinyt kertoa lähdöstäni. Äitini tahtoi näyttää minulle jotain, jossa saattaa kestää hetki. Tulen takaisin ennen yhdeksää -Zenzi(bar)..." hän luki.
"Siinä ratkesi se mysteeri. No, minä taidan lähteä katsomaan Sieppeliä" Gustaffsson sanoi ja lähti.
"Ja minä lähden syömään" Sepe sanoi. Muutkin mumisivat olevansa nälkäisiä ja lähtivät hänen mukaansa.

"Kuinka hän voi?" Gustaffsson kysyi parantajalta.
"Hän alkaa voimaan paremmin" parantaja totesi,
"mutta hän on vielä hetken koomassa ja jalassa on vielä myrkkyä. Hän paranee kyllä" parantaja vakuutti. Gustaffsson nyökkäsi ja istuutui Sieppelin sängyn viereen.

"Nam! Hyvää tämä sairaalan sapuska" Sepe sanoi.
"Pitäisiköhän Gustaffssoninkin kutsua syömään jotain? Hän kuolee nälkään valvoessaan Sieppelin vieressä..." Daniel tuumasi.
"Minä käyn" Gertsi sanoi heti. Omppuli katsoi häntä kulmat koholla.
"Mitä? Epäiletkö sinä minua taas jostakin? Etkö muista että olet tehnyt niin ennekin etkä silloinkaan ollut oikeassa ja sitä paitsi.." Gertsi papatti.
"Hyvä on. Mene. Mene jo herran tähden" Omppuli sanoi.

"Mitä sinä halusit näyttää minulle?" Zenzibar kysyi. Hän ja hänen äitinsä olivat perheen vanhassa talossa.
"Muistoja, joita sinun on parempi nähdä" Zerie sanoi ja kutsui tulejo-taialla pienen kivisen altaan, ajatusseulan. Hän otti taikasauvallaan muistoja päästään ja tiputti ne hopeisena rihmana ajatusseulaan. Hän viittoi Zenzin luokseen ja he molemmat katsoivat altaaseen.

Kirjoittaja **Sieppeli** » Ma Syys 17, 2007 6:21

Zenzibar tunsi tippuvansa ajatuseulaan. Lopulta hän mätkähti maahan. Hän oli jollain hautausmaalla. Zenzibar etsi katseellaan äitiään. Sitten hän näki hahmoja jotka olivat hänelle liiankin tuttuja: Kuolonsyöjiä ringissä. Juuri silloin Voldemort käveli paikalle. Hän näytti erilaiselta kuin se Voldu minkä Zenzibar ja muut tunsivat. Voldemort katseli kuolonsyöjiään.
"Zebalka astu esiin!" Hän käski. Eräs kuolonsyöjä säpsähti ja astui esiin muiden joukosta. Voldemort katsoi häntä kuin syylää jalassaan.
"Muut, voitte mennä." Hän sanoi ja muut kuolonsyöjät kaikkoontuivat pois. Zebalka katseli kauhuissaan ympärilleen. Voldemort astui lähemmäs ja repäisi Zebalkan naamarin pois. Zebalka kaatui polvilleen.
"Et ole tehnyt sitä mitä käskin viimeksi." Voldemort totesi kylmästi.
"En voinut... Vaimoni.."
"Hiljaisuus!" Voldemort karjaisi ja muisti sitten, että he olivat kahdestaan.
"Tai siis ole hiljaa." Hän korjasi. "Minusta tuntuu, että vaikka et tehnytkään tehtävääsi, voin uskoutua sinulle. Aijon nyt kertoa, kuinka minut pystyy tuhoamaan, vaikka kukaan ei siihen ikinä pystykkään." Zebalka nosti katseensa. Samalla Zerie astui Zenzibar vierelle.
"Minä olen tuolla." Hän sanoi ja osoitti ison hautapaalin taakse. Todellakin, Zenzibar huomasi nuoremman äidinsä kuuntelemassa tarkkaavaisena Zebalkan ja Voldemortin keskustelua. Zenzibar huomasi, että Voldemort käski Zebalkaa nousemaan ylös. Voldemort alkoi kertomaan synkintä salaisuuttaan ja Zenzibar pisti joka sanan muistiin. Hetken kuluttua Zerie tarttui tytärtään olkapäästä.
"Meidän on aika mennä seuraavaan muistoon." Zenzibar nyökkäsi.

Kirjoittaja **Sepe** » Ma Syys 17, 2007 8:31

[Ei, ei, ei. Aaah! Voldemotrt rules! Älkää murhatko sitä. Siitä on vain tullut hieman seinähullu. Muut ei näköjään ole välittänyt siitä, että Harry kuoli.]

"Harmi, että menetimme Harryn," Nimue päivitteli ruokalassa.
"Menetimme Harryn?" Gustaffson kysyi. "Miten niin me menetimme Harryn?"
"Hän kuoli, etkö muista?" Nimue kysyi hämmästyneenä.
"Onko minulta mennyt jotain ohi?" Gustaffson kysäisi hyvin, hyvin vakavana.
"On, Voldemort tappoi Harryn," Nimue vastasi raskaasti huokaisten.
"Ei, ei, ei... Tämä ei voi olla totta. Kaikki on pilalla," Gustaffson voivotteli.
"Se on totta," Nimue sanoi ja purskahti itkuun.

Loput muistoista olivat Zenzibarin menneisyydestä.
"Se oli siinä," Zerie (olikos se Zerie?) sanoi.
"Bravo, bravo, fantastico!" Kuului ovensuusta.
"Ei... Voi... Olla... Totta..." Zerie sanoi hitaasti.
"Kyllä vaan," Zelbaka jatkoi.
"Poistujo!" Tämä huusi ja ajatus seula tuhoutui. Muistot lentelivät ympäri taloa kadoten ikuisiksi ajoiksi.
"Unhoituta!" Oli Zenzibarin ensimmäinen loitsu jonka hän keksi.
"Varjelium!" Zelbaka huusi ja hymyili ilkeästi. Zenzibar yritti väistää, mutta taika osui jänen vasempaan jalkaansa... Ja se riitti pyyhkimään hänen muistiaan 2-tunnin verran.

[Okei olen paskiainen, kun teen tämän, mutta loitsu ei ollut enää takaisinkimpoamisen seurauksena välttämättän niin tehokas...]

Kirjoittaja **Gustaffsson** » Ti Syys 18, 2007 5:54

Zenzibar hoiperteli hieman ja pudotti taikasauvansa.
"Tilaisuuteni on tullut," Zebalka sanoi,
"Avada kedavra!" mutta Zerie loikkasi tyttärensä eteen, ottaen osuman tappokirouksesta.

"Voiko se olla mahdollista?" Gustaffsson ihmetteli.
"Voi. Hän on kuollut" Nimue sanoi.
"Jos kerran ei ole valittua... kuka voi tuhota Voldemortin?" Gustaffsson kysyi. Syntyi paljonpuhuva hiljaisuus.
"Minä taidan jättää ruoan väliin" Gustaffsson sanoi ja lähti. Daniel nosti kätensä Omppulin harteille.
"Mutta mitä me nyt teemme?" Omppuli kysyi.
"Etsimme loput hirnyrkit ja yritämme tappaa Voldemortin. Eikö se ole selvää?" Daniel totesi.

Tarvehuone

Jatkotarina, jossa myös sinä olet mukana Vol 2

Paikallaolijat