Jatkotarina, jossa myös sinä olet mukana Vol 3

[Sepe]

Sieppeli oli asettanut "kynttilä" paikoilleen ja hymisi itsekseen.

Häät alkoivat. Salissa oli paljon roska väkeä. Kuningasta ympäröivät sotilaat (mummoassa Sepe). Kuningas oli iloinen kuin peipponen. Yksi vika salissa oli: Siellä oli sähkö lamput joten kynttilöitä ei käytetty. Sieppeli katseli murheellisena ympärilleen. Suunnitelma oli suoraan sanottuna syvältä. Kira sai kunnian olla ensimmäinen naitu ja pian olikin jo Soodan vuoro. Kaikki olivat onnellisia (lukuun ottamatta VV porukkaa). Kuningas tanssi hitaita vastahakoisen Soodan kanssa, kunnes hän huomasi Natin.
"Slurp. Voisihan tässä ottaa vähän 'boonusta'," Kuningas sanoi kieliään lipoen. Samalla Sepellä naksahti. Hän sanoi:
"Sori nou boonus," ja työnsi miekkanasa läpi kuninkaan vatsan. "Haneeen!" Sepe karjui.
"Sillä on noussut kusi päähän," Sieppeli huokaisi.
"Vastako huomasit," Nat hennkäisi hyvin otettuna Sepen teosta. Porukka juoksi hääväen ohi; ulos. Pitkän matkaa he juoksivat ja juoksivat. Lopulta he piiloutuivat ison puun taakse. Omppuli koputteli puun runkoa.
"Se on ontto," hän sanoi.
"Murretaan se," Sieppeli sanoi heti. Vähän aikaa he hakkasivat sitä Sepen miekalla kunnes se hajosi.
"Meirä taikasuvat," Sepe sanoi iloisena. Äkkiä he ilmiintyivät pois (suojaa ei enää ollut). Tylyahossa Omppuli henkäisi kauhusta kankeana: "Daniel jäi linnaan."

[Pörri]

"Meidän täytyy lähteä hakemaan hänet!" Gustaffsson sanoi.
"Entä jos me jäämme taas kiinni?" Sieppeli kysyi.
"Eikö olisi parempi jos osa lähtisi hakemaan Danielia. Tai siis... ne jakautuisivat kahteen ryhmään ja hakisivat Danielin pois. Koska jos toinen ryhmä jäisi kiinni, toinen voisi pelastaa ne!" Kira ehdotti.
"Mutta entä jos kumpikin ryhmä jää kiinni?" Nimue kysyi.
"Silloin ne jotka jäävät tänne lähtevät pelastamaan muut!"
"Tuo on aika hyvä idea!" Gustaffsson sanoi "No, ketkä jäävät tänne?"
"Minä!" Pörri huusi ja nosti kätensä ylös.
"Minäkin voin jäädä. Ja ehkä Omppulinkin pitäisi!" Nimue sanoi ja vilkaisi Omppulin vatsaa.
"En jää! Minä lähden hakemaan Danielia!" Omppuli huusi.
"Omppuli! Ehkä sinun olisi kuitenkin parempi jäädä tänne!" Gustaffsson sanoi.
"Minäkin voin jäädä!" Ron huudahti.
"Eli Pörri, Nimue, Omppuli ja Ron jäävät tänne!" Sieppeli sanoi.
"Jos ensimmäinen ryhmä on vaikka Minä, Sieppeli, Kira, ja Gertsi niin toiseen jäävät Sepe, Nat, Kirja ja Sooda!" Gustaffsson ehdotti.

[Omppuli]

Zenzibar vilkuili ryhmiä ja sitten Zeriaa.
"Minäkin jään tänne", Zenzibar ilmoitti. Gustaffsson nyökkäsi ja ensimmäinen ryhmä ilmiintyi ja heti perään toinen.
"Sinne menivät", Ron totesi.
"Mennään vaikka kolmanteen luudanvarteen", Nimue ehdotti, sillä hän huomasi että kaikilla oli kylmä. Kaikki suostuivat.

Gustaffssonin ryhmä löysi pian linnalle ja Danielin etsiminen ei kestänyt kauaa, sillä Daniel oli vallihaudan toisella puolella.
"Auttakaa!" Daniel huusi heille. Sotilaat tekivät miekoillaan uhkaavan liikkeen.

Sepen ryhmällä ei ollut niin tuuria. He olivat ilmiintyneet väärään paikkaan ja nyt he vain riitelivät siitä minne suuntaan heidän pitäisi lähteä.

Omppuli oli paennut vessaan muiden katseilta ja tuijotti vain tyhjänä eteenpäin. Hän oli sekavassa tilassa. Toisaalta hän kaipasi Danielia aivan mielettömästi, mutta toisaalta hän ei välittänyt vähääkään mitä Danielille tapahtuisi. Se oli pelottavaa.
"Omppuli?" kuului Omppulin takaa. Omppuli kääntyi ja näki Zenzibarin.
"Niin?" Omppuli kysyi.
"Oletko kunnossa?" Zenzbar kysyi ja tuli lähemmäs. Omppuli katsoi häntä tiukasti silmiin.

[Kuka uskaltaa jatkaa? Ajattelin vähän jo aloittaa ]

[Pörri]

"Mitenköhän Englannin huispausjoukkue pärjää nyt kun Sieppeli on siinä?" Pörri sanoi Ronille jonka kanssa he keskustelivat huspauksesta.
"En tiedä, en ole nähnyt Sieppelin pelaavan! Kai hän on ihan hyvä!"
"Pakkohan hänen on olla kun hän pääsi maajoukkueeseen! Roberto! Mitä sinä täällä teet?" Roberto seisoi Vuotavan noidankattilan ovella.
"Sinä kutsuit minut!" Roberto sanoi.
"En minä ole sinua kutsunut!"
"No kai sinä kuitenkin toivotat minut tervetulleeksi?"
"Tottakai!" Pörri huudahti ja nousi tuoliltaan, hän oli parin askeleen päässä Robertosta kun Robertoon osui vihreä valosuihku. Roberto kaatui maahan. Pörri kiljaisi ja Nimue ja Ron kaivoivat sauvansa esiin ja osoittivat sillä pimeää nurkkaa josta valosuihku tuli. Vuotavassa noidankattilassa ei ollut muita sillä hetkellä, vain matami Rosmerta joka oli takahuoneessa. Nurkasta kuului Dracon ääni "Kosto!" ja vaimea poks.
"Hän kerkesi mennä!" Ron huudahti.
"Ja tappaa Roberton!" Pörri kiljaisi käsi Roberton kaulalla kokeilemassa pulssia.

Zenzibar astui askeleen Omppulia kohti, kumpikin katsoi toisiaan silmiin. Pörrin kiljaisu "herätti" heidät ja he riensivät ulos vessasta. Vuotavassa noidankattilassa Pörri, Nimue, Ron ja paikalle juuri tullut matami Rosmerta katsoivat järkyttyneinä Roberton ruumista.

[Sieppeli]

"Gustaffsson yritä esittää mukana." Sieppeli kuiskasi ja astui sitten lähemmäs vallihautaa.
"Mukava taas nähdä teidät! Nämä - miten tämän nyt sanoisi - Entiset ystäväni, kaappasivat minut mukaan pakosuunnitelmaan. Onneksi sain heidät palaamaan takaisin." Vartijat näyttivät erittäin hämmentyneeltä.
"Sieppeli, oletko tullut hulluksi? Nuohan tässä kaappasivat meidät?" Gustaffsson jatkoi Sieppelin esitystä, ilman tietoa siitä, mihin hän sillä pyrki.
"No jos asia on näin, sinun kannattaisi tuoda heidät tänne." Yksi vartijoista huusi. Sieppeli nyökkäsi.
"Menkää, minä tiedän mitä teen." Sieppeli kuiskasi ja veti miekkansa esiin. Heidän ryhmänsä lähti kävelemään sillalle Sieppeli perässä. Toisella puolella vartijat tulivat heitä vastaan. Pari heistä raahasi Danielia mukana.
"Sieppeli, sinä olet sekaisin." Daniel huudahti ja yritti päästä vartijan kynsistä pois. Sieppelin ilme ei värähtänyt. "Vangit" menivät kohti linnaa, perässään vartijat ja aivan viimeisennä Sieppeli. Juuri ovella takaa kuului Sieppelin ääni.
"Seis!" Kaikki pysähtyivät ja kääntyivät katsomaan sinne. Sieppeli oli ottanut yhden vartijoista kiinni ja piti miekkaa tämän kaulalla."
"Päästäkää meidät, tai komentaja kuolee."

[Takaisin linnalle siis ^^]

[Omppuli]

"Öö kuka tuo on?" Omppuli kysyi.
"Roberto! Voi Roberto", Pörri nyyhkytti.
"Ai hän", Omppuli tajusi ja Zenzibar tirskahti.
"Mitä täällä on tapahtunut?" Zenzibar kysyi.
"Draco ilmestyi tänne ja tappoi Roberton", Nimue selitti. Zenzibar ja Omppuli näyttivät kauhistuneilta.

Sotilaat tottelivat Sieppeliä ja Daniel ja muut pinkoivat pakoon. Sieppeli katkaisi kaikesta huolimatta komentajan kaulan kylmäverisesti.
"Tämä kostoksi siitä että lähentelit", Sieppeli ärisi kuolleelle komentajalle ja meni muiden perään.

[Gustaffsson]

"Ampukaa ne!" joku sotilaista huusi heidän takanaan. Kaikkialta sotilaiden vahtipaikoilta alkoi lentää nuolia, jotka kolisivat kiviseinistä tai upposivat puuparruihin.
"Portille!" Sieppeli huusi.
"Sulkekaa portti, Herran tähden!" sama sotilas huusi. Pataljoona sotilaita juoksi portille ja yksi heistä alkoi kääntää vipua. Puuovet alkoivat sulkeutua natisten.
"Ei jos minulla on sanavaltaa siihen" Gustaffsson sanoi ja veti miekan läheiseltä kuolleelta sotilaalta.
"Elendiil!" hän huusi ja hyökkäsi pataljoonan kimppuun.
"Elendil?" muut sanoivat kuin yhdestä suusta.
"Antakaa nyt apua vain, perhana" Gustaffsson sanoi työntäen miekan kahden sotilaan läpi ja jättäen sen siihen, napaten etummaiselta ketjumoukarin. Sieppeli hyppäsi miekka heiluen hänen avukseen. Muut vetivät taikasauvat esiin ja tainnuttivat viholliset.
"Hm... melkein unohdin että meillä on sauvatkin" Gustaffsson sanoi kohauttaen olkiaan. Sieppeli tirskahti ja työnsi miekan vyölleen.
"O-ou" Daniel sanoi. Kymmenittäin jousimiehiä lähti jahtaamaan heitä.
"Ulos!" Sieppeli huusi ja juoksi avatutuneesta portista. Nuolet viuhahtelivat heidän ohitseen ja kolisivat jalkoihin.
"Paetkaa metsiin! Ilmiintyminen ei taaskaan onnistu!" Kira huusi. Gustaffsson katsoi taakseen, huomaten sopivasti kuinka muurilla yksi jousimiehistä osoitti häntä ladatulla varsijousella.
Sieppeli kuuli takaansa kivunhuudon ja kun hän kääntyi katsomaan, hän näki kuinka Gustaffsson horjahi kaatuen selälleen ja jääden siihen makaamaan.

[sooda]

Sepe, Nat Kirja ja Sooda olivat sillä aikaa tehneet vaikka mitä. Toisin sanoen päätyneet vankityrmään. "Hienoa", sanoi Sepe tuskastuneena kun vartiat lähtivät varmasti lukitulta ovelta pois jättäen jälkeensä pettyneen joukon.
"Miten emme huomanneet sotilaita, jotka olivat koko ajan takanamme?" ihmetteli Nat. "Riitelimme niin kiivasti", sanoi Kirja ja valui tyrmän seinaa pitkin maahan istumaan.
"Jos me olisimme alualkaen lähteneet sinne, minne minä ehdot-", aloitti Sepe, mutta hänet keskeytti Nat.
"Jos siinä vaiheessa kun sotilaat olivat piirittäneet meidät sinä olisit..." Hetken aikaa Nat ja Sepe riitelivät, mutta Sitten he kuulivat hiljaisen nyyhkäyksen. Kirja itki, eikä mikään ihme siinä tilanteessa.
"Hienoa. Lopettakaa tuo, ei tämä ole kenenkään syy", sanoi Sooda ja istuitui Kirjan viereen lattialle.
"Kyllä me pääsemme pois", han sanoi samalla kun kiersi kätensä tärisevän Kirjan ympärille.
"Niin. Täytyy vain keksiä että miten..." sanoi Sepe.

[Sieppeli]

"No miten olisi tämä?" Sooda kysyi ja asteli vankityrmän ovelle.
"Hei, eikö olekkin totta, että vaikka kuningas kuoli, minä olen silti kuningatar?" Hän kysyi vartijoilta. Kumpikin nyökytti innokkaasti.
"Ja silloinhan minulla on valtuudet määrätä teitä?" Lisää nyökytyksiä. Sooda hymyili.
"Pystynkö esimerkiksi käskeä teitä vapauttamaan meidät?" Hetkeen ei tapahtunut mitään.
"Kun kerran kuningas tyyppi on kuollut, Sooda on tämän valtakunnan johtaja. Kiralla sama." Sepe sanoi.
"Osoita kunnioitusta kuningattarelle." Toinen vartija tokaisi Sepelle, joka hiljeni heti.
"No, sitten määrään teidät päästämään meidät vapaaksi. Eikä kukaan saa lähteä peräämme JA ilmiintymis estot pitää ottaa pois." Sooda määräsi ja vartijat tottelivat heti.

[Apua, kohta on TAAS sairaalareissu..]

[Zenzibar]

[Ei muuten ole jos minä voin siihen vaikuttaa! (jos....)]

Samaan aikaan Sieppeli palasi Gustaffsonin avuksi. Hän sinkosi yhden tainnutus taian sotilaaseen ja juoksi Gusin vierelle.
"Gustaffson! Pystytkö ilmiintymään?"
Gus naurahti. "Mitä väliä, täällä on kumminkin ilmiintymise esto."
"Ei muuten ole." Kuului ääni heidän takaansa.
Sooda ja Kira ja muut.
Gustaffson katsoi heitä ihmeissään. "Miten te pääsitte tänne?"
Sooda hymyili. "No, kun kuningas no kuollut, kuningattaret ovat johdossa eikös vain?"
Gustaffson virnisti. "Niin näkyy. Ilmiinnytään hittoon täältä!"

Kolmessa Luudanvarressa Pörri katsoi Roberton ruumista tyhjä ilme kasvoillaan. Kukaan ei tiennyt mitä sanoa.
Omppuli lähti hakemaan Pörrille kermakaljaa, ja Zenzibar meni perässä.
Rosamerta johdatti heidät takahuoneeseen ja lähti sitten itse takaisin ylös.
He jäivät kahdestaan.
Omppuli etsi kermakaljaa samalla kun Zenzibar katsoi tätä tutkivasti.
"Mitä?" Omppuli kysyi huomatessaan toisen tuijotuksen.
Zenzibar hymyili pienesti. "Minä. Minä tykkään sinusta Omppuli."
Omppuli meinasi pudottaa kermakaljapullon. "Mitä?"
"Minä tykkään sinusta omppuli. Sinunkin on täytynyt huomata tämä yhteys välillämme." Zenzibar astui lähemmäs. Niin lähelle, että heidän nenänsä melkein koskettivat toisiaan.
Omppuli nielaisi. "Olen minä huomannut sen."
Siellä, hiljaisessa takahuoneessa, kermakaljojen ja tuliviskien seassa, he suutelivat...

[OLI PAKKO saada jotain tapahtumaan, kun kukaan muu ei näköjään saanut aikaiseksi tuota Omppulin ja minun suhdetta x))]

[Omppuli]

Suudelma kesti aika pitkän ajan ja lopulta Omppulin oli pakko lopettaa ja vetää henkeä.
"Entäs Daniel?" Omppuli kysyi huolestuneena. Zenzibar rypisti otsaansa miettiväisenä.
"Mietitään sitä joskus toiste", Zenzibar ja Omppuli virnisti ja he jatkoivat siitä mihin he olivat jääneet.

Gustaffsson ilmiintyi Sieppelin kanssa Tylyahoon ja he juoksivat suorastaan sairaalasiipeen. Daniel ja muut päättivät mennä kolmanteen luudanvarteen.

"Mikä niillä kestää? Ei kermakaljan haku voi noin kauan kestää", Nimue päivitteli ja päätti mennä katsomaan mikä siellä kesti.
Zenzibar ja Omppuli kuulivat Nimuen askleet ja irrottautuivat nopeasti. Nimue tuli sisään eikä nähnyt mitään epätavallista. Omppuli oli vain punastunut rajusti ja Zenzibar näytti vaivaantuneelta. Omppuli ojensi Nimuelle kermakalja pullon ja he lähtivät takaisin muiden luo. Daniel ja muut olivat tulleen. Omppuli tunsi itsensä ahdistuneeksi Danielin lähellä.

[Pörri]

Oli vähän aikaa hiljaista kunnes Pörri sanoi:
"Roberto pitää haudata!"
"Minne?" Nimue kysyi.
"Jonnekkin Italiaan, sinne hän kuuluu!" Ruumis oli nostettu jo arkkuun ja arkku oli viety kellariin. Omppuli oli hiljaa ja katsoi Zenzibaria ja Danielia, vähän ajan päästä hän rohkaisi mielensä ja sanoi:
"Daniel minun täytyy kertoa sinulle eräs asia!"
"Kerro vain!" Daniel sanoi.
"Öh... se on kahdenkeskeistä!"
"Ai. No mennään sitten tuonne takahuoneeseen!" Omppuli ja Daniel lähtivät.
"Kamalaa!" Kira sanoi.
"Mikä?" Sieppeli kysyi.
"Draco on tappanut Roberton! Hän on yrittänyt tappaa meidät kaikki ja nyt hän tappoi jonkun aivan viattoman!"
"MITÄ?!" Kuului Danieli huuto takahuoneesta.
"Mitäköhän Omppuli kertoi Danielille?" Nimue ihmetteli.
"Onkohan se joatain jännää? Niin kuin vaikka se lapsi olisikin Dracon!" Kirja sanoi. Muut katsoivat Kirjaa vakavina.
"Sinä olet lukenut liika kirjoja Kirja!" Nimue sanoi. Juuri sillä hetkellä Daniel marssi kaikkien ohi, ulos kahvilasta. Omppuli tuli takahuoneesta surullisena.
"Pitäisikö meidän mennä Tylypahkaan?" Zenzibar ehdotti.

[Gustaffsson]

Hiljaisuudessa he kävelivät Tylypahkaan. Muut menivät nukkumaan, paitsi Daniel meni istumaan tähtiornin huipulle nojaamaan kaiteeseen ja miettimään katkeria ajatuksia tuliviskipullo kädessään. Lopulta hän sai ajatuksensa tiivistettyä kahteen sanaan, joka kaikui Tylypahkan yössä.
"VOI JUMALAUTA!" ja sen jälkeen kuului mutinaa johon sisältyi useita voimakkaita kohtauksia, jotka saattavat olla haitallisia lapsille. Hetken nojattuaan kaiteeseen hän päissään kiipesi muurin harjalle ja katsoi alaspäin.
"Miksikäs ei?" hän mumisi huojuen. Matkaa alas olisi kymmeniä metrejä.
"Sinäkö se täällä kiroilit kuin- DANIEL, MITÄ HITTOA KUVITTELET TEKEVÄSI? HETI ALAS SIITÄ!" huusi Kira, joka oli kivunnut ylös katsomaan äänen lähdettä.
"Mutta niinhän minä juuri aioinkin..." Daniel sanoi huojuen yhä pahemmin.
"Tulejo Daniel!" Kira sanoi kauhuissaan. Daniel lennähit suoraan hänen syliinsä ja kaatoi hänet selälleen.
"Itsariako sinä täällä haudot, senkin hullu viskisieppo!" Kira huusi tuohtuneena mutta helpottuneena että oli ehtinyt ajoissa.

[Zenzibar]

Daniel katsoi sumein silmin Kiraan.
"Sitäphä hyvinkin muru. Päästä minhut nyh irthi!" Daniel sammalsi.
"NO en varmana päästä! Minä vien sinut nyt makuusaliin, missä saat nukkua pääsi selväksi", Kira ilmoitti topakasti.
Daniel ei pannut vastaan.

Zenzibar istui omppulin kanssa sohvalla. "Sinä taisit kertoa Danielille?" Hän kuiskasi. Oleskeluhuoneessa oli vielä muitakin.
Omppuli nyökkäsi. "Minun oli pakko. Eikö sinunkin olisi jo aika irroittaa Dracosta?" Hän katsoi merkitsevästi sormusta Zenibarin nimettömässä.
Zenzibar päästi huuliensa välistä pienen huokauksen. "Olet oikeassa."
Omppuli katsoi hiljaa, kuinka Zenzibar veti kultaisen sormuksen irti nimettömästään ja heitti sen takkaan.
Somruksen pinta hehkui tulen kajossa ja timantti sen keskellä loisti kirkasta valoa.

[kaunista.... ]

[Omppuli]

Kira tuli siinä samassa oleskeluhuoneeseen raahaten Danielia. Omppuli syöksyi Danielin luo, joka vältteli Omppulin katsetta.
"Tämä jätkä yritti itsemurhaa", Kira huusi kaikille. Omppuli katsoi Kiraa silmät kauhusta ammollaan.
"Itsemurhaa? Mitä olenkaan tehnyt...", Omppuli mutisi kauhuissaan ja syöksyi oleskeluhuoneesta. Zenzibar ryntäsi perään.
"Ihan varmuuden vuoksi ettei hän yritä itsemurhaa", Zenzibar huusi muille selitykseksi. Zenzibar sai Omppulin kiinni tähtitornissa.
"Minä olen hirveä ihminen", Omppuli sanoi.
"Etkä ole." Zenzibar sanoi.
"Daniel ei ansaitse tälläistä", Omppuli sanoi ja vajosi lattialle. "Olen aivan hirveä!"
Zenzibar istui myös lattialle ja halasi Omppulia.

Daniel ei uostunut puhumaan mitään ja muut olivat aivan ihmeissään.
"Mitä on tapahtunut?"

[Ehkei vielä Daniel kerro kenellekään.]

[Gustaffsson]

Daniel itki tyynyään vasten lohduttomana.
"Miksi sinä teit sen?" Kira kysyi.
"Mitä minä olen tehnyt väärin? Miksi?" Daniel mutisi itsekseen.
"Mitä syytä sinulla olisi tehdä itsemurhaa? Sinulla on kihlattu ja sinusta tuee isä" Kira lohdutti. Daniel niiskaisi.
"K-kihlattu joka ei rakasta minua" hän sanoi ääni katkeillen.
"Miten niin?" Kira kysyi pehmeästi.


"On täysikuu" Sieppeli kuiskasi.
"Onneksi en ole ihmissusi" Gustaffsson sanoi ja kietoi kätensä hänen olalleen.
"Kukahan se oli joka kiroili tähtitornissa? Pitäisikö meidän mennä katsomaan ovatko muut kunnossa?" Sieppeli huolehti.
"Parempi niin" Gustaffsson sanoi ja he lähtivät kävelemään kohti tupahuonetta.

[Pörri]

Kira istui Danielin sängyn vierellä ja sanoi:
"Tietysti Omppuli rakastaa sinua! Teillehän on lapsikin tulossa, miksi ei rakastaisi?"
"Lapsi!" Daniel huudahti ja nosti päänsä ylös. Hän nappasi tuliviski pullon yöpöydältä ja juoksi ulos huoneesta ennen kuin Kira kerkesi estää. Daniel juoksi Tarvehuoneeseen ja löysi sieltä Winkyn.
"Hei Winky!" Daniel sanoi, istui Winkyn viereen ja otti tuliviskiä.
"Isäntä ei pidä Winkystä! Winky on pettänyt isännän!" Winky mutisi.

"Minä olen kauhea ihminen!" Omppuli mutisi hiljaa.
"Etkä ole!" Zenzibar sanoi ja suuteli Omppulia. Juuri silloin Pörri tuli tuomaan itkevän Zerian Zenzibarille. Pörri kiljaisi ja antoi nopeasti Zerian Zenzibarille ja juoksi takaisin.
"Tuliviskiä!" Pörri huusi.
"Ööh... Daniel vei kaikki kaksi pulloa!" Kira sanoi.
"Mihin hän meni?"
"En minä tiedä!"
"Tarvehuoneessa on aina tuliviskiä!" Pörri huudahti ja juoksi tarvehuoneeseen, hän nappasi tuliviski pullon, istui Winkyn toiselle puolelle ja alkoi juoda.

Parin tunnin päästä Pörri tuli umpikännissä ja nauraen takaisin oleskeluhuoneeseen ja huusi:
"DANIEL SUUTELI WINKYÄ!"

[Zenzibar]

Omppulin ja Zenzibarin kasvot loistivat punaisina, kun he tulivat takaisin oleskeluhuoneeseen. Molemmat toivoivat, ettei Pörri ollut ehtinyt levittämään juorua eteenpäin.
Juuri silloin Pörri huusi. "Ja sitten ne suuteli!" Naurunremakka täytti huoneen.
Omppuli painoi päänäs, mutta Zenzibar astui keskelle joukkoa.
"Entä sitten vaikke me Omppulin kanssa pussattiin? Oletteko te jotain helvetin rasisteja vai? Onko teistä lesbous joku naurun aihe?!"
Toiset hiljenivät siinä samassa, ja katsoivat Zenzibaria kuin vähäjärkistä.
Pörri alkoi taas hihittää. "Lepakkoja lepakkoja LEPAKKOOJAA..."
Zenzibar mulkaisi tätä vihaisesti.
Gustaffson, joka näytti täysin hämmentyneeltä puhui: "Tuota, oletkohan sinä käsittänyt jotain väärin Zenz? Pörri nimittäin kertoi äsken, kuinka Daniel oli suudellut Winkyä tarvehuoneessa. Humalassa tietysti, mutta silti..."
Nyt Omppuli nosti päänsä ja Zenzibar laski, heloittaen kasvoiltaan pahemmin kuin koskaan. "Ai." Oli ainoa, mitä hän sai sanonutksi.
Kira katsoi kaksikkoa vakavana. "Senkö takia Daniel yritti itsemurhaa ja ryyppää nyt Winkyn kanssa Tarvehuoneessa? Koska Omppuli suuteli Zenzibaria?"
Omppuli ja Zenzibar nyökkäsivät pienesti.
Kira pudisti päätään. "Ei minulla ole mitään lesboja vastaan, mutta aika ilkeän tempun te teitte Danielille. Ja Zenzibar, etkös sinä ole edelleenkin rouva Malfoy?"
Siinä paha missä mainitaan, nimittäin sisään astui juuri silloin, kukas muukaan kuin...

[Pörri]

...Draco, joka jäi seisomaan ovelle. Kaikki kaivoivat sauvansa esille ja osoittivat niiillä Dracoa.
"Leijuva appelsiini!" Draco huudahti ja lähti hyppimään ympäri oleskeluhuonetta.
"Missä? Missä?" Pörri huudahti.
"Mitä Draco on ottanut?" Zenzibar ihmetteli.
"No ei ainakaan kurpitsamehua!" Omppuli huudahti.
"Ei varmaan myöskään tuliviskiä!" Gustaffsson sanoi.
"Ehkä nyt voisi ottaa tuon kiinni!" Gertsi huusi.
"Ai niin!" Gustaffsson huudahti ja tainnutti Dracon.

Samaan aikaan Tarvehuoneessa Daniel nyyhkytti Winkyn kanssa.
"Omppuli ei rakasta minua!"
"Isäntä on kuollut!"

[jossujb]

Desistä tai parista väkevää viinaa tulee ihan mukavasti känniin, ja voidaan kuvitella kuinka pää sekaisin Daniel oli jo melkei pullon tuliviskiä juoneena. Winky oli itkenyt elämäänsä, mutta koska tontut humaltuvat pienen kokonsa ja huonomman alkoholinsietokykynsä takia jopa kermakaljasta, oli Winky sammunut lähes heti otettuaan huokan tuliviskipullosta. Nyt se sitten makasi suu ammollaan, irvokkaan näköisesti Danielin vierellä. Danielin ajatuksen olivat alkoholihuuruiset, ja niiden pääjuonteena oli toistuva mantra "Omppuli ei rakasta minua, Opmmuli ei rakasta minua.".

Omppuli tunsi syyllisyyttä, joka piinasi häntä kovin. Olihan se Zenzibarin kanssa suuteleminen tuntunuthyvältä mutta... ei ollut tarkoitus loikata danielia niin kovin. Ovathan he kuitenkin ikuisestio lapsen takia sidoksissa toisiinsa, eikä olsii kiva olla riidoissa ja epäymmärryksessä jo ennen lapsen syntymääkään. Nyt Daniel teki Pörrin sanojen mukaan jotain hämärää kotitontun kanssa ja parasta aikaa veti päätänsä täyteen. Omppuli mietti, että ehkä hänen pitäisi jutella Danielin kanssa, niin asiat ehkä voitaisiin selvittää.

Omppuli päätti lähteä etsimään Danielia, vaikka alitajuisesti tiesikin ettei se välttämättä ollut mikään hyvä ajatus. Eikä se ollutkaan, sillä kun hän näki kuinka Jossu ja Dobby vetivät sammunutta Winkyä pitkin käytävää, että Danielkin on todennäköisesti ihan titityy jo. Ehkä hänkin voi kotitonttujen tavoin raahata Danielin sitten tarvehuoneeseen selviämään. Vaan eipä Omppulin tulevan vauvelin isä vielä ollut sammunut...