Zenzibar vilkuili ryhmiä ja sitten Zeriaa.
"Minäkin jään tänne", Zenzibar ilmoitti. Gustaffsson nyökkäsi ja ensimmäinen ryhmä ilmiintyi ja heti perään toinen.
"Sinne menivät", Ron totesi.
"Mennään vaikka kolmanteen luudanvarteen", Nimue ehdotti, sillä hän huomasi että kaikilla oli kylmä. Kaikki suostuivat.
Gustaffssonin ryhmä löysi pian linnalle ja Danielin etsiminen ei kestänyt kauaa, sillä Daniel oli vallihaudan toisella puolella.
"Auttakaa!" Daniel huusi heille. Sotilaat tekivät miekoillaan uhkaavan liikkeen.
Sepen ryhmällä ei ollut niin tuuria. He olivat ilmiintyneet väärään paikkaan ja nyt he vain riitelivät siitä minne suuntaan heidän pitäisi lähteä.
Omppuli oli paennut vessaan muiden katseilta ja tuijotti vain tyhjänä eteenpäin. Hän oli sekavassa tilassa. Toisaalta hän kaipasi Danielia aivan mielettömästi, mutta toisaalta hän ei välittänyt vähääkään mitä Danielille tapahtuisi. Se oli pelottavaa.
"Omppuli?" kuului Omppulin takaa. Omppuli kääntyi ja näki Zenzibarin.
"Niin?" Omppuli kysyi.
"Oletko kunnossa?" Zenzbar kysyi ja tuli lähemmäs. Omppuli katsoi häntä tiukasti silmiin.
[Kuka uskaltaa jatkaa? Ajattelin vähän jo aloittaa

]