2. numero! Joulukuu 2007

Foorumin oma lehti.

2. numero! Joulukuu 2007

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:08

Tarvis

Tarvehuone-foorumin oma lehti, 2. numero, joulukuu 2007, 0

Kuva


~kirja
Viimeksi muokannut kirja päivämäärä Ke Maalis 05, 2008 12:29, muokattu yhteensä 2 kertaa
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:09

Kirjan nurkkaus

Suomella loistava urheiluvuosi!
Kimi Räikkönen voitti F1:n maailmanmestaruuden 2007!
Seliö yllätti positiivisesti mestaruudellaan
Tennisässät pettymyksiä
Tero Pitkämäki vuoden urheilija
Grönholm lopetti uransa toisena

Suomalainen urheiluvuosi 2007 on ollut jymymenestys. Mitaleita, varsinkin kultaa, on ropissut, mutta pettymyksiäkin on ollut. Päällimmäisenä pettymyksenä ovat Suomen tennisässät Jarkko Nieminen ja Emma Laine.

Vuoden urheilijana palkittiin Tero Pitkämäki. "Pitkis" peittosi äänestyksessä muun muassa Kimi Räikkösen, Virpi Kuitusen ja Hannu Mannisen. Teemu Selänne oli heidän jälkeen viides. Moni pettyi, koska Räikkönen ei voittanut titteliä, varsinkin ulkomailla ilmaistiin kantaa siihen.

Tero Pitkämäen kausi oli lähes täydellinen. Pisteenä iin päälle oli maailmanmestaruus. Alkukaudesta hänellä oli pieniä tekniikkavaikeuksia ja heitto Salim Sdiriä päin söi hänen itseluottamustaan. Mutta silti Pitkämäki on suomalaisten sankari!

Kuva
Pitkämäki on ylpeä suomalaisuudestaan. Hänet voi nähdä usein Suomen lipun kanssa.


Hiihdossakin suomalainen kausi oli hieno; Virpi Kuitunen voitti paljon palkintoja, kuten esim. Tour de Skin, arvokkaan kilpailusarjan. Kuitunen oli yksi useista valopisteistä, esim. Sami Jauhojärvi saalisti kiertueella palkintopallipaikan.

Kuva
Kuitunen saalisti paljon mitaleja.


Moottoriurheilussa suomalaisten kausi oli kaksijakoinen, päällimmäisenä pettymyksenä Marcus Grönholmin kakkossija hänen viimeisenä kautenaan. Kimi Räikkönen saalisti kuitenkin hienon F1-mestaruuden Ferrarilla, heti, kun hän oli siirtynyt sinne. Hänhän jatkaa Ferrarilla. Heikki Kovalainen ja Fernando Alonso vaihtoivat paikkoja; jälkimmäinen siirtyi McLarenilta Renaultille.

Kuva
Suomi sai uuden maailmanmestarin, Kimi Räikkösen.

Kuva
Kimi juhlii iloisena


Road racingissa eli suomalaisittain ratamoottoripyöräilyssä ainoana suomalaisena ajoi Mika Kallio 250-kuutioisten luokassa. Hän saalisti kaksi osakilpailuvoittoa ja oli yhteispisteissä vuoden toiseksi paras tulokas. Kuninkuusluokan eli MotoGP:n mestaruus meni australialaiselle Casey Stonerilla.

Suomen liigoissa kaudet olivat tasaisia. SSV voitti salibandyn mestaruuden ja Kärpät jääkiekon. Jalkapallossa mestaruus meni TamUlle. TamU pääsi kokeilemaan onneaan Mestarien liigan karsinnassa, jossa se tippui kolmannella eli viimeisellä karsintakierroksella häviöön norjalaiselle Rosanborgille. Jääpallon mestaruus meni ToPville ja käsipallossa riihimäkeläinen Cocks voitti sarjan.

Suunnistuksen MM-kilpailuissa koettiin harvinainen tapahtuma: suomalaiset jakoivat kullan. Kyseessä olivat Heli Jukkola ja Minna Kauppi. Suomalaiset tunnetaan suunnistusmaana, mutta tätä ei kukaan osannut arvata. Suomalaiset rohmusivat paljon muitakin mitaleja.
Kuva
Suomalaiset voittajat poseeraavat.

Teksti: kirja
Kuvat: kirja



~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:10

Peliarvostelussa Finnwars, modifikaatio Battlefield 1942 peliin

Juonipaljastuksia!

Tyyppi: Toiminta
Ikäraja: 15
Kehittäjä: Snowflake Studios

Finnwars on Snowflake Studiosin kehittämä Battlefield 1942-sotapelin modifikaatio, joka perustuu Suomessa Toisen Maailmansodan aikana käytyihin taisteluihin Talvi-, Jatko- ja Lapin Sodassa. Pelaaminen ei poikkea Battlefieldien ohjattavuudesta vaan toimii tuttuun tapaan hiirellä ampuen ja kuvakulmaa kääntäen, näppäimillä W, A, S ja D liikkuen, näppäimellä E ajoneuvoihin astuen tai niistä poistuen sekä sotaradion käyttäminen näppäimillä F1-F9.
Modi on tehty kokonaan suomalaisvoimin ja sisältää monet kuuluisat aseet, kuten M/27 Pystykorva - kiväärin, Molotovin Cocktailin sekä Suomi-konepistoolin sekä liudan muita, uusia ja tehokkaita aseita ja ajoneuvoja.

TALVISOTA eli WINTER WAR
"The USSR insisted on having land areas from Finland to secure the safety of Leningrad 1939. Finland didnt agree on these demands and a war began in 30.11.1939. The USSR attacked without a declaration of war. The war raged 105 days during wintertime. The war was named THE WINTER WAR."
Näin lukee Finnwarsin introssa. Suomen kieleksi se menisi jotakuinkin näin:
Neuvostoliitto vaati Suomelta maa-alueita taatakseen Leningradin turvallisuuden 1939. Suomi ei hyväksynyt näitä vaateita ja sota alkoi 30.11.1939. Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta. Sota raivosi 105 päivää talven ajan. Sodan nimi oli TALVISOTA.

Talvisodan kentät ovat mielenkiintoisia ja hyvin tehtyjä. Suomella pelatessa voit ottaa sukset ja jatkaa matkaa niillä nopeasti metsän suojissa Neuvostoliiton tukikohtien taakse ja yllättää viholliset. Lumipukuiset suomalaiset sulautuvat hyvin maastoon ja saavat helposti kivääreillään vihollisen jalkaväet tuhotuksi. Panssarivaunut voit hoitaa Molotovin Cocktaileilla, tikkukranaateilla ja kasapanoksilla.
Neuvostoliitolla on enemmän raskasta aseistusta, panssarivaunuja ja muita sotakoneita, joita vastaan suomalaisten on taisteltava täysillä saadakseen ne pois voiton tieltä. Maalla liikkuvien sotakoneiden etenemisen voi tuhota räjäyttämällä sillat ja miinoittamalla tiet.

JATKOSOTA eli CONTINUATION WAR
"After a truce Finland drifted into war by giving German troops a permission to operate from Finland. When operation Barbarossa began, Finland declared itself neutral even though there were German troops in Finland. The Soviet Union bombed Finnish cities and after that Finland invaded the USSR in order to regain areas that were lost in the Winter War. The war was named THE CONTINUATION WAR."
Noilla sanoilla pelin intro jatkuu Talvisodan esittelyn jälkeen:
Välirauhan jälkeen Suomi ajelehti sotaan antaessaan Saksalaisille sotilaille luvan operoida Suomesta. Kun operaatio Barbarossa alkoi, Suomi julisti itsensä puolueettomaksi vaikka Suomessa oli Saksalaisia sotilaita. Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja ja sen jälkeen Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon tarkoituksena vallata takaisin alueet jotka menetettiin Talvisodassa. Sodan nimi oli JATKOSOTA.
Jatkosodassa sattuu raskaampia ja toimintatäytteisempiä yhteenottoja, ja Suomella on mukana raskaampaa kalustoa kuin Talvisodassa. Metsä- ja kaupunkikentät ovat jatkosodan yleisimpiä. Kenttätykeillä ampuminen on hieman sattumanvaraista, mutta osuessaan ne saavat pahaa jälkeä.

LAPIN SOTA eli WAR OF LAPLAND
"A part of a peace agreement after the Continuation War included driving German troops out of Finland. The Soviet Union wanted them out fast and insisted Finland to drive them out with armed force. Finland declared war against Germany and drove German troops out of Finland by 27.4.1945. The war was named THE WAR OF LAPLAND."
Rauhansopimuksen yksi osa Jatkosodan jälkeen sisälsi saksalaisten sotilaiden ajamisen pois Suomesta. Neuvostoliitto halusi saksalaiset pois nopeasti ja vaati Suomea ajamaan heidät pois aseellisella voimalla. Suomi julisti sodan Saksalle ja ajoi saksalaiset joukot pois Suomesta 27.4.1945. Sodan nimi oli LAPIN SOTA.
Poikkeuksellisesti talvi- ja jatkosotaan nähden Suomea vastaan sotiva osapuoli onkin sen entinen aseveli, Saksa. Tämä tietää tietenkin erilaisia aseita ja koneita Saksan puolella. Lapin sodassa suomalaisten ja saksalaisten välillä oli kuitenkin melko vähän yhteenottoja, joten modifikaatiossa Suomi vs. Saksa-kenttiä on vain kaksi, Invasion of Tornio sekä Wilderness.

Modissa on suhteellisen hyvät grafiikat ja hienot kentät. Liikkumatapoja on tarjolla jalkapatikasta ja suksista panssarivaunuihin ja lentokoneisiin. Pelissä voi valita puolensa ja pelaajatyyppinsä, joita ovat muun muassa kenttäinsinööri, tarkka-ampuja, konepistoolimies ja panssarintorjuja. Kaikkia pelaajatyyppejä ei ole tarjolla kaikissa kentissä.
Kiväärit ja konepistoolit ovat epärealistisen tarkkoja. Pystykorva-kiväärillä voit osua sadan metrin päässä juoksevaa Neuvostoliittolaista päähän ja Suomikonepistoolilla paikallasi ollessa osut vihollisiin lähes yhtä tarkasti kuin kivääreillä. Ja eräs suomalaisinsinöörin kivääri on vieläpä näkymätön. Näet vain kädet ja tähtäimen, ampuessa suuliekki välähtää ja luoti lentää. Pienoinen bugi joka toivottavasti tullaan korjaamaan.
Pelattavuus on hyvä, ja kentät ovat hyvin tehtyjä ja omaavat monenlaisia mahdollisuuksia rynnäköstä hienovaraiseen piileskelyyn metsissä. Suomen sodista ja historiasta kiinnostuneelle suosittelen modifikaation lataamista lämpimästi. Modin kotisivut.

Kuva


Kuva
Kuva

Juonipaljastukset loppuvat.

Teksti: Gustaffsson
Kuvat: Gustaffsson ja kirja



~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:11

Peliarvostelussa NHL Hitz 2002

Tämä peli on jokseenkin huvittava ja vanhahko. Grafiikat eivät ole yhtään hassummat sen ajan peliksi.

Pelin idea on varmaankin se, että ideaa ei ole. Kyseessä on jääkiekkopeli, kuten otsikosta näkee, mutta tämä yksilö on jokseenkin hyvin erilainen. Kaukalo on todella pieni, joka helpottaa erittäin paljon maalien saamista, paitsi, että maalien saaminen on helppoa muutenkin. Täytyy vain tietää mitä tekee. Kentälle valitaan kolme pelaajaa kuudesta. Maalivahtia ei saa vaihtaa. Pelaajat ovat yleensä joukkueen parhaat ja yllätys, yllätys jopa oikeita pelaajia. Ihme, että tekijät ovat saaneet lisenssioikeudet niinkin moneen pelaajaan ja joukkueeseen. Maalivahdin voi ottaa myös niin sanotuksi neljänneksi pelaajaksi. Sillä voi mennä ja luistella läpi kentän ja pistää verkot tötterölle. On yksi pieni riski olemassa: Vastustajan pelaaja taklaa maalivahdin jäänpintaan.

Tämä kyseinen jääkiekkopeli suuntautuu hyvin paljon väkivaltaisuuteen. Taklaukset ovat melkoisen rajuja ja mikä parasta: Mistään ei saa rangaistusta. Epärealistista, mutta hauskaa. Rangaistusten puute korvataan tappeluissa hävinneiden pelaajien sulkemisesta ulos kyseisestä ottelusta ja hänet korvaa joku pelaaja kolmesta vaihdossa olevista ihmisestä. Taklaukset ovat siis selvästi perus NHL-pelejä rajumpia. Esim. Voit taklata vastustajan reunapleksin läpi katsojien joukkoon ja maalivahti kippaa vastustajia kumoon sitä mukaan, kun niitä luistelee ohi.

Pelaajan luonti on kyllä hauskaa. Pelissä voi ostaa erinäköisiä päämalleja kuten: Vauvan pää, ritarin pää, klovnin pää, hain pää, hevosen pää, rotan pää jne. On myös kaikenmaailman mielikuvitusareenoita ja tietysti mielikuvituslogot.

Äänimaailma ei ole mikään suurenmoinen. Valikossa on kaksi kokonaista biisiä ja nekin aika surkeita. Selostajalla on melko tyhmiä kommentteja, kuten: Hit me baybe one more time. Selostajassa ei ole muuten mitään vikaa. Kun pelaa harjoitusmodia, niin siinä muilla mukana olevilla tietokone pelaajilla on sama ääni. Tyhmintä on se, että vaikka Teemu Selänteellä ja Joe Sakicilla on samanlainen erittäin möreä ääni, jonka takia saa joskus makeat naurut.

Kuva

Kuva

TARVIS

Teksti: Janne Kataja jr
Kuvat: kirja


~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:12

Elokuva-arvostelussa Pirates Of The Caribbean - Mustan Helmen kirous (Curse Of The Black Pearl) sekä Joulutarina
Ohjannut: Gore Verbinski


Jerry Bruckheimerin tuottama Pirates Of The Caribbean -trilogia on maailmanlaajuisesti todella hyvin menestynyt. Mustan Helmen kirous on trilogian ensimmäinen osa.

Näin elokuvan ensimmäistä kertaa nelisen vuotta sitten, ja rakastuin siihen ja sen näyttelijöihin ensisilmäyksellä. Johnny Depp on löytänyt kutsumuksensa merirosvo Jack Sparrowna. Elokuvan juoni vei mennessään, ja näyttelijät hurmasivat. Huumoria ja toimintaa oli enemmän kuin tarpeeksi, ja tietysti se romantiikan siemen iti tässäkin elokuvassa!
Orlando Bloomin ja Keira Knightleyn roolisuoritukset olivat myös mukaansatempaavia, ja todella hyviä suorituksia.
Keskiajalle sijoittuva elokuva oli todella hyvin toteutettu, puvut, lavasteet, miekat, tykit, kaikki näyttivät aidoilta ja toivat ihanan tunnelman elokuvaan. Miekkatappelut merirosvojen ja tavallisten kansalaisten välillä olivat hauskoja, ja aitoja.

JUONIPALJASTUKSIA!!

Mustan Helmen kirottu miehistö, oli myöskin tehty loistavasti, ja luurangot olivat enemmän kuin aidonnäköisiä. Siihen oli saatu niiden karmivuus, hieman huumoria, sekä myös hahmojen mätänevyys oli mukana. Siis se, miten jokainen hahmo tavallaan kuihtuu omalla tavallaan pois, kuitenkaan kuolematta.
Will ja Elisabeth ovat ihana pari, ja lopun suutelukohtauksessa piti oikein huokaista. Kun Elisabethin isä sanoo, että: After all hes only a blacksmith. (Kuitenkin, hän on vain seppä.)
Ja Liz vastaa, että: No, hes a pirate. (Ei, hän on merirosvo.)
Se vain on niin ihana kohtaus, yksi elokuvan parhaita.
Paras kohtaus on kuitenkin heti alussa, kun Jack Sparrown muodossa. Johnny Depp loistaa roolissaan, ja Jackin seilatessa pienellä uppoamaisillaan olevalla veneellä laituriin, siitä ei ole nauru kaukana.

JUONIPALJASTUKSET LOPPUVAT!

Todella hyvä elokuva, suosittelen lämpimästi kaikille muille, paitsi en ehkä ihan perheen pienimmille.

Kuva

Siinä poseeraavat Jack ja Will. Asut ovat ihanat, ja molemmat syötävän hyvännäköisiä!

Kuva

Tuossa erittäin hieno kuva näyttelijäkaartista.

Kuva

Siinä hieno kuva elokuvan logosta, tosin nimi on Dead man's chest, eli Pirates 2.


Ja Tarviksen arvosanoilla Pirates saa minulta:
TARVIS



Joulutarina


Joulutarina on ensimmäinen suuri kotimainen jouluelokuva. En tiennyt mitä elokuvalta odottaa, ajattelin, että voiko kotimainen kuitenkaan olla niin hyvä? Yllätyin erittäin positiivisesti nähtyäni elokuvan. Se oli surullinen, synkkä, onnellinen, humoristinen, melkeinpä kaikkea. Se oli kuvattu lapissa, ja sen lumiset maisemat olivat todella kauniit ja houkuttelevat. Trailerin löytää esimerkiksi tältä sivustolta, missä on myös muuta tietoa elokuvasta.
Voisi sanoa, että olen todella herkkä ihminen, sillä itkin melkein koko elokuvan ajan, en tiedä siihen tarkkaa syytä, ehkä se vain yksinkertaisesti oli niin koskettava. Näyttelijät oli hyvin valittu, ja tarina oli mielettömän hyvä ja koskettava. Kuvaukset ja toteutus oli tehty hienosti, enkä olisi osannut parantaa varmaan mitään. Ehkä jotain pieniä yksityiskohtia.

JUONIPALJASTUKSIA!!

Lopussa, kun Joulupukki sitten lentää poroillaan taivaan halki, tuli mieleen, että se kohtaus olisi voitu jättää pois, koska muuten tarina oli todentuntuinen, ja sen voisi uskoakin. Kuitenkin, kohtaus toi tiettyä taikuutta tarinaan, ja teki siitä sitten vieläkin paremman.

JUONIPALJASTUKSET LOPPUVAT


Joulutarina, on kyllä täysin koko perheen elokuva, ja suosittelen sitä kaiken ikäisille, niin lapsille kuin aikuisillekin.

Kuva

Ihana kuva, tuo on elokuvan mainoskuva.


Kuva

Joulupukkihan se siinä.

Tarviksen arvosanoilla Joulutarina saa minulta
TARVIS

Teksti ja kuvat: Zenzibar




~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:13

Ongelmapalsta

Onko sinulla ihmissuhde- tms. ongelmia? Kysy Kiralta, hän vastaa! Laita sähköpostia osoitteeseen kirjakas@suomi24.fi

Mitä teen kun kaverieni kanssa on tullut pientä etäisyyttä ja sitten yrittää korjata välejä?

Jos kyse on hyvistäkin kavereista, voi olla että hekin ikävöivät sinua. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tilanne tuntuu aluksi hyvinkin vaikealta, mutta ei auta muu kuin ottaa härkää sarvista kiinni ja mennä juttelemaan. Pelkkä hymyily, tervehtiminen tai pieni rupattelu auttaa välienkorjauksessa huomattavasti. Kirjeen kirjoittaminen ja vanhojen hyvien aikojen muistelu edesauttaa asiaa myöskin. Hiljaa hyvää tulee, tuskin heti kannattaa alkaa sieluaan vuodattamaan. Tärkeintä on, että uskallat ottaa kontaktia kavereihisi. Tsemppiä. :--)
- Kira


Olen seurustellut jo jonkin aikaa mukavan tuntuisen persoonan kanssa.. Ongelmana on vain, että me molemmat olemme tyttöjä. Kun kerroin vanhemmilleni seurustelevani tytön kanssa, he laittoivat minut kotiarestiin ja kielsivät tapaamasta tyttöystävääni enää. Mikä neuvoksi?

Vanhempasi ovat nähtävästi todella vanhanaikaisia. Oletko kokeillut vakuuttaa heille, miten normaalia nyky-yhteiskunnassa homo- ja lesbosuhteet oikeasti ovat? Kenties vanhempasi ovat saaneet jostain huonoja ennakkoluuloja. Kokeile muuttaa niitä käsityksiä järkevästi, kerro että suhde on aivan samanlainen kuin poikienkin kanssa. Voisit vakuuttaa (ainakin äidillesi), että tytöt ovat huomattavasti poikia kypsempiä, joten seurustelusuhteessa olisitte hyvinkin järkevä pari. Muista, että sinä itse päätät omista ajatuksista, eivät sinun vanhempasi.
- Kira

Mistä tietää, onko tyttö kiinnostunut? Meidän luokalla on muutama tosi kiva tyttö, mutta he kohtelevat meitä poikia ihankuin olisimme todella typeriä. Lisäksi he hihittävät suureen ääneen ystäviensä kanssa. Miten voisin ottaa kontaktia nolaamatta itseäni?

Tytöt arvostavat pieniä asioita. Pelkkä hymyily tai oven avaaminen saa tytön jo miettimään, oletko kiinnostunut hänestä. Kannattaa olla kohtelias. Kukaan tyttö ei pidä huomionhakuisista pojista, jotka huutavat tyhmiä juttuja tytöille. Jos siis tahdot mennä tytön kanssa ulos, niin älä hauku hänen ajankäyttöään, vaan lähetä vaikka kirjelappu jossa kysyt onko tällä menoa illalla. Tytöt huomaavat kaikki pienetkin asiat. Eivätkä he yleensä ystäviensä kanssa naureskele deitti-ehdotuksia, useimmat tytöt osaavat kohteliaasti kieltäytyä ilman ilkeitä sanoja. Rohkeutta!
- Kira


Teksti: Kira




~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:13

Newerwinter Nights kentänteko-ohje, osa 1

Tämä on Newerwinter Nights-roolipelin kentänteon aloittelijoille tekaistu ohje. En voi opettaa teitä mestareiksi koska en itse ole sellainen, kaukana siitä, mutta voin antaa kaikille asiasta kiinnostuneille hyvän alkusysäyksen.
Oman pelini versio on 1.68, eri versiot saattavat poiketa toisistaan.


1.Modulen tekeminen
Näpäytä kaksi kertaa Newerwinter Nights kuvaketta työpöydälläsi. Eteesi avautuu ikkuna, josta valitset vaihtoehdon Toolset. Ikkuna sammuu ja sen tilalle avautuu toinen; Bioware Aurora Newerwinter Nights Toolset. Paina vasemmassa yläkulmassa olevaa File kohtaa ja valitse sieltä vaihtoehto New. Nyt pitäisi avautua jälleen uusi ikkuna vanhan sisään nimeltä Module Wizard. Paina kerran Next näppäintä. Nyt voit antaa kentällesi nimen. Sen tehtyäsi paina jälleen Nextiä. Nyt sinun pitäisi tehdä moduleesi pelialueita. Jokaisessa modulessa eli kentässä on oltava ainakin yksi pelialue. Paina siis vaihtoehtoa Area Wizard tehdäksesi pelialueen. Nyt pitäisi avautua eteesi myös ikkuna Area Wizard. Keksi pelialueelle nimi ja valitse sen tyyppi ikkunassa näkyvästä listasta ja paina next. Seuraavaksi valitse alueelle koko. Vaikka vaihtoehto Large onkin vain 16-kokoinen, voit kuitenkin nostaa kokoa vielä 32. Paina Next päätettyäsi koon, ja jos haluat heti siirtyä pelialueen tekemiseen laita vaihtoehtokohtaan Open Area in the Area Viewer ja paina Finish.
Jäljelle jää ikkuna Module Wizard. Paina jälleen nextiä, ja sen jälkeen voit painaa vaihtoehtoa Finish päästäksesi jatkamaan.

2.Pelialueiden rakentaminen
Nyt, avaa pelialue kaksoisnäpäyttämällä sitä hiiren vasemmalla painikkeella. Oikealla näet listan erilaisista vaihtoehdoista. Listan yläpuolella on 9 kuvaketta, joiden yläpuolella on vielä kaksi. Niistä kahdesta vasemmanpuoleista näpäyttämällä pääset pelialueen maaston muokkaamiseen. Valitse se. Kohdasta Features löydät yhden neliöalueen vieviä objekteja. Voit laittaa niitä kentälle painamalla hiiren vasenta näppäintä, ja oikeata painamalla ennen kentälle laittoa voit kääntää objektien asentoa. Kohdasta Groups löytyy useamman kuin yhden neliöalueen vieviä objekteja.
Terrain kohdasta löytyy pelialueen maaston muokkaamiseen löytyviä vaihtoehtoja. Voit nostaa maanpintaa ellet käytä sisätila-aluetta, voit tehdä järviä, jokia, teitä yms.
Huomautettavaa: Aloituspiste voi olla vain yhdellä pelialueella yhdessä kohdassa. Aloituspiste määrittää sen, mistä pelaaja aloittaa matkansa modulea pelattaessa.

3.Objektien laittaminen pelialueelle
Oikealla olevan listan yläpuolella on kuvake, jossa on pöydän kuva. Sieltä löydät erilaisia objekteja joilla voi tehdä erilaisia asioita. Paina siitä. Kohdasta Battlefield löydät erilaisia taistelukentille tyypillisiä objekteja, kuten ruumiita, rikkoutunutta kalustoa, luurankoja. Kohdasta Containers and Switches löydät erilaisia säilytysobjekteja, joiden sisälle voit laittaa tavaraa jotka pelaaja voi löytää erilaista tavaraa. Military kohdata löytyvät sodankäyntiin liittyvät objektit, kuten sotakoneet, maalitaulut ja hirttopuu. Muistakin kohdista voit löytää kaikkea hyödyllistä.

4.Tavaroiden laittaminen objekteihin
Paina hiiren vasenta painiketta jonkun laittamasi objektin päällä. Valitse kohta properties. Varmista ettei kohdassa Static ole rastia, ja laita sellainen kohtiin Useable ja Has Inventory. Paina sitten painiketta inventory ja voit vetää tavaroita listasta objektin varastoon.

Siinä kaikki tältä erää. Seuraavassa numerossa jatketaan ainakin seuraavilla asioilla:
-Tavaroiden tekeminen
-Hirviöiden ja hahmojen tekeminen
-Siirtyminen pelialueesta toiseen

Teksti: Gustaffsson




~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:14

Tee testi: Jouludyyppisi


1. "Joulu on taas, joulu on taas..."(miten jatkuu)
a) "Kattilat täynnä puuroo"
b)Mitä, mistä sinä puhut?
c)"Voi kuinka kaikki on p*****"
d)"Ah ihanaa, joulu<3"

2.Leivot pipareita kotona. Mitäs ajattelet?
a)Minähän ihan huumaudun tähän taivaalliseen tuoksuun:)
b)Kauli, kauli, paina muotti taikinaan, kauli, kauli, jne...
c) Voi jumavita. Äiti pakottaa tekemään sitä tätä ja tuota. Voi prkl!
d)Kohta saadaan syödä maukkaita pipareita.

3. Jouluostokset painaa päälle. Paljon menee, mutta mitä tulee?
a) Helma-tädille paistinpannu, veljelle PS3, äidille patalaput ja kaulin...
b)Perheelle tulee yksi puhelin, mummoille lankoja, paljon ihmisiä mutta vähän rahaa...
c)Ostetaan kaikille yhdet karkit, kyllä se siitä...
d)sille sitä ja tolle tätä, kohta romahdan mutta tämähän on antamisen aikaa...

4.Lumi tuli ja suli.
a)Voi ei, joulu on pilalla!Yhyy
b) Oishan sitä lunta voinu tulla mut ei kai se ole maailman loppu?
c)Jee, lumi suli, hahaa. Maailma on pelastettu
d)Voi voi, lumi suli. Pidän suruajan ja sitten unohdan.

5.Pari päivää enää jouluun. Mitkä fiilikset?
a)En malta odottaa! Niin ihanaa.
b)Ihan okoo. Päivä sinne tai tänne ei tuntuis missää...
c)Kauheeta, toivottavasti joulu ei tulisi koskaan!
d)Olen odottanut sitä koko vuoden ja nyt odotus palkitaan.

6.Jouluaatto on tullut ja aamu sarastaa.
a)Tunne on sanoinkuvaamaton!
b)Nytkö jo se tuli? Ihan kiva
c)Taidan nukkua tämän joulun yli.
d)Ihanaa, seuraavaksi ryntään alas:)


Teksti: Nat

Novelli: Joulun ihme

Taas on se aika vuodesta jolloin käyn kuuntelemassa isoisäni tarinoita ajalta, kun hän oli pieni. On aina mukavaa kuunnella häntä.
Jalkojeni alla lumi narisee pehmeästi ja puut ovat molemmin puolin polkua valkeat ja korkeat. Ilmassa on pakkasta ja punainen kaulahuivini roikkuu harteillani paksun toppatakin päällä. Mutkan takana näkyy jo isoisäni talo. Punainen kivitalo kohoaa mäen huipulla ja sen mustasta piipusta kohoaa harmaata savua. Pikku hiljaa alan juosta ylös mäkeä ja nopeasti olen jo ovella. Jykevä ovi on suuri ja tumma. Oven keskivälissä on messinkilaatta johon on kaiverrettu sukunimi: Selvänen
Pimputan ovikelloa jonka ääni kuuluu talon sisältä ja yhtäkkiä kova ja kumea haukunta vangitsee kuuloni. Hitaasti ovi avautuu ja sen raosta kurkistaa vanhan miehen harmaa silmä. Rypyt syvenevät silmän ympärillä ja arvaan, että isoisäni hymyilee. Näen mustan labradorin noutajan pään pilkistävän oven raosta alhaalla lattian läheisyydessä.
-Rafael! Huudan,kun kyykistyn maahan ja halaan koiraa.
Rafael alkaa noulemaan kasvojani innokkaasti ja isoisäni aukaisee samalla oven, että pääsisin sisälle.
Nousen ylös ja astun sisälle taloon. lumet kengistäni varisevat kaakelille ja riisun takkini naulakkoon. Punaisen piponi laitan hattuhyllylle ja viimein katson kunnolla isoisääni. Hänellä on päällään ajan kuluttama villatakki, harmaat housut ja jalassaan tohvelit. Isoisän valkea pää on kammattu hienosti ja kasvot ovat ryppyiset mutta puhtaat.
-Hei pappa.
-No heipä hei pikku-Maria.
Isoisäni hymyilee minulle pehmeästi ja alkaa kävellä kohti suurta olohuonetta. Sen valkeat seinät ovat täynnä tauluja ja huoneen perällä takan yllä on taulu isoäidistäni, joka kuoli vuosi sitten. Isoisä ei oikein ole vieläkään päässyt yli siitä.
-Mitä haluat kuulla tänään tyttöseni? isoisäni kysyy valtavasta nojatuolista suuren ikkuna äärestä.
-Olisi hauska kuulla onko sinulle käynyt mitään erikoista koskaan.
-No siinäpä onkin toivomus, isoisä sanoo hymyillen.
Nyökkään, mutta istuudun pehmeälle matolle isoisäni eteen. Katson häntä silmiin ja odotan. Odotus palkitaan ja isoisäni aloittaa:
-Olin 6-7 vuoden ikäinen kun menimme kirkkoon perheeni kanssa jouluaattona. Meillä oli silloin oma reki ja hevonen. Aina jouluna laitoimme sille valjaat joissa oli kulkusia,jotka olivat siihen aikaan harvinaisia. Aikaisin aamulla meidät herätettiin 4 sisarukseni kanssa ja meidän kasvomme pestiin kylmällä vedellä että heräisimme. Kesti aina aikansa, että pääsimme rekeen. Tänä vuonna meille oli hankittu talja, jonka alle kömmimme nuoremman veljeni Joonan kanssa. Lumi tuiskusi ja tuuli pisteli kasvojamme, mutta kirkkoon oli mentävä. Silloin kirkko sijaitsi metsän kupeessa ja sinne oli parisen kilometriä matkaa.
Sinä aamuna meidän renkemme Tapani oli aurannut aamusella tien vapaaksi ja pääsimme sujuvasti matkaan. Kului tovi ja kaksikin kun pääsimme kirkkoon. Sinne oli kerääntynyt valtavasti väkeä. Minä aina jäin ihailemaan kauniita maalauksia kirkon katossa ja tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Saarna meni ja tuli, mutta nukahdin jo alkuvaiheessa. Joona herätti minut tökkäisyilän kun saarna oli ohi ja väki alkoi valua ulos. Minä valitettavasti eksyin väen tungoksessa ja ennen kuin huomasinkaan olin jäänyt yksin kirkon ovelle. Perheeni oli mennyt menojaan ja lumi tuiskusi kylmänä. En voinut kirkollekkaan jäädä joten minun piti lähteä kävelemään paukkuvaan pakkaseen yksin.
Alku matka sujui helposti, mutta pian aloin väsyä ja olin paleltumaisillaan, kun kuulin kulkusten helinää. Luulin silloin sen olevan perheeni hevosen kilinä. Mutta ei se ollut. En nähnyt mitään sakeasta lumipyryssä ja heittäydyin tien sivuun ja luulin sen ajavan ohitseni. Kuitenkin se pysähtyi ja reestä kuului vanhan miehen ääni:
-Tule rekeen kanssani Nikolas ja mennään yhdessä kotiin.
En ollut uskoa korviani, kun kuulin nimeni mainittavan. Nousin varoen ylös hangesta hampaat kalisten ja kapusin vaivalloisesti rekeen ilman pelon häivääkään. Kun istuin rekeen ylleni laskettiin paksuin talja minkä olin kuuna päivänä nähnyt. Se oli lämmin ja tuoksui heinältä. Hengitin sen tuoksui ja samalla tunsin kuljettajan katsovan minua. En kuitenkaan erottanut hänen kasvojaan tarkasti. Sitten mies alkoi puhua:
-Miksi katsot minua noin poika hyvä?
-Minä en näe sinua ja siksi olen niin tuiman näköinen, vastasin pienellä äänelläni.
Mies remahti nauramaan ja kuin taian saattelemana hänellä oli kädessään lyhty joilla hän valaisi kasvonsa.
Ne olivat ikivanhat ja ajan kuluttamat. Valkoinen parta ulottui miltein hänen suuren vatsakumpunsa yli. Hänen siniset silmänsä katselivat minua loistaen ja hän hymyili leveästi. Hänellä oli kädessään ruskeat nahkalapaset ja päällään punainen takki ja ruskeat housut. Hänellä oli myös harmaa matkakaapu, joita siihen aikaan käytettiin harvoin. Saappaat olivat varmasti oikeaa nahkaa ja komeat kuin mitkäkin.
-No oletko nyt tyytyväinen poikaseni?
En saanut sanaakaan suustani vaan nyökkäsin,sillä siinä miehessä oli sitä jytyä! Hän kääntyä kohti ohjaksia ja tarttui niihin. Nopea liike sai hevosen liikkeelle. Sille ei tuottanut vaikeuksia kulkea lumessa ja se tarppoi nopeasti eteenpäin. En puhunut sanaakaan muukalaiselle ennen kuin vasta kotiportilla.
-Miten löysit minut? Mikä tuo on kädessäsi? kysyin kun huomasin pienen hopeapallon hänen kädessään.
-Se on sinulle poika.
Hän ojensi palloa minulle ja otin sen käteeni. Se oli lämmin, mutta painava. Se loisti himmeästi.
-Tämähän on vain tavallinen pallo, sanoin nyreästi.
-Noh noh, niin se onkin, mutta se tuo lämpöä. Muista ettet saa aliarvioida esineitä niiden ulkonäön perusteella. Katso niiden sisälle.
En ymmärtänyt mutta annoin asian olla.
Hyvästelin miehen erittäin nopeasti ja aloin tarppoa kohti koti ovea. Valo paloi sisällä ja ilmeisesti äitini oli ollut huolissaan, koska hän juoksi minua halaamaan ja suukotti minua otsalle.
-Missä ihmeessä olit? Me huomasimme vasta kotona, että olit jäänyt jälkeen. Älä ikinä enää tee noin!
En vastannut koska pyörryin väsymyksestä vaikka oli vasta aamupäivä. Kuitenkin heräsin kun olin makaamassa sängyssäni pallo tiukasti käsissäni. Minulla oli kuumetta mutta sillä hetkellä ymmärsin kuka mies oli ja mitä hän tarkoitti sisään katsomisella.
Lyön elämäsätni vetoa että hän oli Joulupukki!
Isoisä katseli minua kun nousi ylös ja käveli isoäitini taulua kohti. Hän kuitenkin kääntyä kohti ruskeaa lipastoa. Sieltä hän nosti samettilippaan ja käveli sen kanssa minua kohti. Isoisäni avasi lippaan varovasti ja sanoi:
-Tässä on tämä pallo jonka sain häneltä ja olen päättänyt nyt sen olevan sinun Maria.
Minä näin isoisäni, Nikolaksen silmissä kyyneleitä ja käsitin niiden olevan ilon kyyneleitä.
-Saat tämän Joulun ihmeen itsellesi.
Palloa katsellessani käsitin sisälle katsomisen ja hymyilin isoisälle iloisesti. Todellinen joulun ihme.

Teksti: Nat



~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:16

Kuukauden gallup

Tulos, marraskuu:
Luetko mielelläsi ficcejä?

Luen. 85%
En lue. 0%
En osaa sanoa 14%

Valittuja paloja

Ficit ovat mielenkiintoisia ja usein taitavasti toteutettuja. Moni ficcikirjailija sopisi oikeaksikin kirjailijaksi. Piste siitä ficeille. Ficit kiinnostavat minua

EHROTTOMASTI! Ja kirjoitan myös, mikäli aikaa riittäää Ficit ovat oma maailmansa ja lupa muokata jo valmiiksi kirjoitettua maailmaa. Ne ovat hyvää ajanvietettä ja kivaa luettavaa..

Että luenko? Olen koukusa niihin! Seuraan aika monta ficiä ja odotan kieli pitkänä uusinta lukua aina. Kirjoitan itsekin. Ideoita on niin erilaisia ja monia että niitä lukee mielellään. Rakastan fic(c)ejä!

Joulukuun gallup

Jos sinun pitäisi jättää joku näistä neljästä pois mikä se olisi?

Joulu
Pääsiäinen
Syntymäpäivä
Kevätjuhla

Teksti: Sieppeli



~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:16

Jokelan koulusurmat

Keskiviikkona 7. päivä marraskuuta Jokelan koulukeskuksessa normaalisti alkanut koulupäivä saa yllättävän ja verisen käänteen, kun koulun oppilas, 18-vuotias abiturientti, Pekka-Eric Auvinen ampuu muutamaa viikkoa aiemmin hankkimallaan aseella kuusi koulun opiskelijaa sekä koulun terveydenhoitajan ja rehtorin. Myöhään samana iltana hän kuolee itse aiheuttamiinsa vammoihin Töölön sairaalassa.

***

Miksi näin kävi? Miksi rikosrekisteritön, kunnon perheestä ollut poika halusi tehdä näin? Tekijä on itse korostanut ennen tekoaan nettiin lähettämissä teksteissään, ettei teosta voinut syyttää hänen vanhempiaan, musiikkia, kirjoja tai videopelejä. Hän toimi aivan yksin, eikä ollut kertonut aikeistaan muille. Teksteissään hän nostaa itsensä älykkäämmäksi kuin kurja, ylimielinen ja itsekäs ihmisrotu,

Kaikki ihmiselämät eivät ole elämän eikä pelastettavan arvoisia. Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla mitä nopeammin ihmisrotu on hävitetty maailmasta, sen parempi ketään ei tulisi jättää eloon. En tunne armoa maapallon saastalle, säälittävälle ihmisrodulle.

Auvinen rakasti sitä vihaa, jota hän tunsi ihmisyyttä ja ihmisrotua kohtaan. Hän kävi sotaa noita asioita vastaan, sotaa, joka johti yhdeksän ihmisen, mukaan lukien hänen itsensä, kuolemaan.
Auvinen tappoi kahdeksan täysin sattumanvaraisesti valitsemaansa ihmistä. Hän tuhosi kahdeksan elämää, kahdeksan sielua, jotka vielä keskiviikkoaamuna kuvittelivat tulevansa illalla kotiin, kuvittelivat, että heillä olisi tulevaisuutta, että heillä olisi toivoa. Ja kaiken tuon Auvinen riisti heiltä, oman sotansa ensimmäisenä ja viimeisenä konkreettisena tekona.
Mutta muuttiko se sota maailmaa niin, kuin Auvinen olisi halunnut? Luultavasti ei. Hän toivoi, että hänen tekonsa kannustaisi kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä maailmanlaajuiseen sotaan vallitsevia järjestelmiä vastaan.
Mutta teolla on kuitenkin vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Ainakin se horjutti koulun asemaa yhtenä turvallisimpana pidetyistä paikoista. Se osoitti ihmisille sen, että vaikka asummekin niin pienessä ja turvallisessa maassa kuin Suomi, kaikkea voi tapahtua. Kaikki tulevaisuutta varten olevat suunnitelmat voivat käydä tyhjäksi vain vaikka kauppareissulla, kaikki valmistelut huomista varten turhiksi bussimatkalla. Toivottavasti tämä auttoi ihmisiä arvostamaan omaa elämäänsä, sitä ihmettä mikä ihminen oikeastaan oli. Elämä ei ole itsestäänselvyys, siinä pitää roikkua tiukasti kiinni niin kauan kun sitä on.
Tapahtuma jätti arven kaikkiin Jokelan koulun oppilaisiin ja henkilökuntaan, luultavasti myös kaikkiin Suomen kansalaisiin, joihinkin isomman, joihinkin pienemmän. Yhdeksän ihmisen läheiset kokevat varmasti tälläkin hetkellä niin pohjatonta surua, joka ei kuihdu pois vielä viikossa, ei kuukaudessa, ei edes vuodessa. Eikä ampujan perheellä varmasti ole sen helpompaa. Hänen vanhempansa joutuvat samaan aikaan tuntemaan syyllisyyttä siitä, että he ovat kasvattaneet pojan, joka riisti hengen kahdeksalta ihmiseltä, sekä surua poikansa menetyksestä.
Kun kuulin ensimmäisen kerran koko jutusta, koulussa jonkun tunnin alussa lyhyesti joltain opettajalta, en ajatellut, että se olisi näin iso juttu. En tiedä mitä ajattelin, työnsin vain asian aivojeni perukoille, enkä ajatellut sitä sen enempää ennen seuraavaa iltaa, kun kaikki tiedostusvälineet olivat täynnä sitä. Silloin ei vielä puhuttu siitä, miksi tällaista oli tapahtunut. Sitten, kun alettiin puhumaan netissä olevista jutuista, minuun iski uteliaisuus ja etsin käsiini kaikenlaisia videoita ja tekstejä. En tiedä miksi minulla oli niin suuri halu katsoa niitä, vaikka loppujenlopuksi ne alkoivat vain ahdistaa. Samoin kun liika puhuminen aiheesta tuntui jo siltä, että pää menee täyteen. Vaikkakin se, jos siitä ei olisi puhuttu lainkaan, olisi varmaan ollut vielä pahempi, alkoi mennä toisesta ääripäästä jo yli. Samoin kuin liika ajatteleminen. Päätin työntää asian niin paljon pois mielestäni kun vaan oli mahdollista, se auttoi huomattavasti.
Nyt, kun kirjoitan tätä, olo on paljon helpompi. Jos heti tapahtuman jälkeen olisin yrittänyt, niin olisin luultavasti ahdistunut aika pahasti. Aika on jo parantanut ne pienet haavat, joita minulle tuli. Mutta ne ovat pieniä pintanaarmuja niihin syviin, verta pulppuaviin avohaavoihin verrattuna, joita jotkut tästä tapahtumasta saivat, ja niistä haavoista jää myös arpi, jota ei voi koskaan unohtaa kokonaan. Aika parantaa haavat, muttei auta unohtamaan.

Teksti: sooda



~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36

ViestiKirjoittaja kirja » Pe Joulu 21, 2007 6:16

Tammikuun numerossa...

-Kirjan nurkkauksessa hyviä tapoja
-Gustaffsson opettaa kentäntekoa

Älä jätä väliin, lehti ilmestyy 15.1.!

~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36


Paluu Tarvis

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron