- Taustatietoa yhtyeestä, perustamisvuosi jne. löytyy mm. Wikipediasta.
- Mielellään albumin kansikuva pienenä esim. 300x300px
- Taustaa albumista. (julkaisuvuosi, genre jne)
- Kappalelista
- Arvostelu (mikä oli hyvää, huonoa, mitä parantaisit jne.) mahd. numeroarvostelu 4 - 10.
Dark Tranquillity: FICTION
Dark Tranquillity on 80-luvun loppupäässä perustettu ruotsalainen death metal-yhtye. Kappaleet ovat melkolailla samanlaisia kuin toisen ruotsalaisen death metal-bändin In Flamesin kappaleet. Itse pidän henk. koht. tästä yhtyeestä raskaan musiikin ja laulun takia.
Wikipedia Finland kirjoitti:90-luvun aikana death metalista itsestäänkin kehittyi vielä useita erilaisia tyylisuuntauksia, kuten niin sanottu melodeath, jossa melodiat ja kitaraharmoniat näyttelevät suurempaa roolia kuin varsinaisessa death metalissa. Göteborg oli tämän tyylisuunnan merkittävin syntypaikka, ja myöhemmin koko alagenreä alettiinkin yleisesti kutsua Göteborg-metaliksi. Tätä tyylisuuntaa, joka varsinkin myöhemmin muuttui perinteisestä death metalista hyvin poikkeavaksi, ei nykyään enää pidetä käytännössä lainkaan death metalina suurien erojen vuoksi.
Dark Tranquillity on Göteborgista ja yhtyeen musiikki on lähinnä melodeathia ja juuri tuota Göteborg-metallia. Fiction on yhtyeen viimeisin albumi joka on julkaistu tänä vuonna (2007).
Wikipedia Finland kirjoitti:albumi sisältää kaikki ne elementit jonka varaan yhtye on rakentanut uransa: ajatuksia herättävät sanoitukset, repivä kitaratyöskentely, hurmaavat melodiat ja silkka brutaalius
Yhdyn tähän täysin, sanoitukset, melodia ja kaikki muu oleellinen death metallissa on tehty hyvin ja huolella. Levy ei jätä kylmäksi ja sitä voi kuunnella useammankin kerran.
- Kappalelista:
1. Nothing to No One 4.10
2. The Lesser Faith 4.37
3. Terminus (Where Death Is Most Alive) 4.24
4. Blind at Heart 4.21
5. Icipher 4.39
6. Inside the Particle Storm 5.29
7. Empty Me 4.59
8. Misery's Crown 4.14
9. Focus Shift 3.36
10. The Mundane and the Magic 5.17
Levyn aloitusraita Nothing To No Oneon todella hyvä ja se onkin yksi parhaista kappaleista tällä levyllä. Rummut toimivat hyvin ja laulukin toimii. Pieni karjuminen kuuluu asiaan kun musiikin raskaammalla puolella ollaan. Kappale on helppo tunnistaa helposta kertosäkeestä:
The ultimate rebellion
The sacrifice is endless
The ultimate rebellion
Leave nothing to no one
Alussa kappale lähtee liian aggressiivisesti heti laulusta ja palaa takaisin hieman rauhallisempaan asetelmaan joka ei toimi. Aloitusraita ei ole tyypillinen intro, eikä se ole varmaan sellaiseksi tarkoitetukaan mutta se toimii kappaleena todella hyvin. Toinen kappale The Lesser Faith alkaa hiljaisella kitaralla joka voimistuu ja pian mukaan tulevat rummut. Pian onkin jo karjuntavaihde päällä ja ollaan hyvässä fiiliksessä. Kosketinsoittimet toimivat hyvin kertsissä ja se kuuluu taustalla muutenkin hyvin kunnes voimistuu välillä. Kappaleet ovat soitannaltaan usein samankaltaisia tämänlaisilla levyillä mutta jos on tälle tyylilajille omistautunut niin se ei haittaa. Viimeisellä raidalla The Mundane And The Magic on paras tunnelma, siinä mukana laulaa väliajoin nainen jonka ääntä on miksattu hieman konemaisemmaksi. Laulaja Mikael Stannelle annetaan kuitenkin paljon lauluaikaa joka on mielestäni hyvää tasapainotusta hieman erilaiseen kertosäkeeseen. Levyn kaikki kappaleet ovat hyvää karjumista ja metallia, rumpali Anders Jivarpille täytyy antaa tunnustusta nopeasta soitosta ja loistavasta kitaroinnista Martin Henrikssonille ja Niklas Sundinille.
Kokonaisuudessaan DT:n uusin levy on hyvää metallimättöä, mutta siitä puuttuu se jokin olennainen. Levyä on hyvä kuunnella jos on kyseisen musiikin suurkäyttäjä mutta metallimusiikin kuuntelua aloitteleville levy ei ole välttämättä ihan ykkönen koska levyllä eivät paljastu metallimusiikin kaikki hienoudet. Levyn hintakaan ei ole paha, LevykauppaX:stä levyn saa kymmenellä eurolla joten se tuskin paljoa kirpaisee.
Numeroksi antaisin 9 ja arvosanaksi kiitettävän.
