Kirjoittaja Daniel » Su Joulu 23, 2007 3:35
kun melko pitkähkö luihuispoika tönäisi sen auki selvästi vahingossa, ja peruutti sisäänpäin.
"Kuules, sovitaan tämä asia puhumalla, jooko?" poika ehdotti ja peruutti aivan vaunuosaston päähän kun joku hänen luihuisystävistään nojaili nyt vaunuosaston oveen.
"Tule pois sieltä-" katse kiersi inhoavasti vaunuosaston sisällön. "friikkien seasta niin minä näytän sinulle miten me tämän asian hoidamme."
"Minä - ei, itseasiassa minä halusinkin tulla istumaan juuri tänne", poika sanoi hieman avuttomasti ja suoristi ryhtinsä, sipaisten musta-siniraitaisia hiuksia pois silmiltään.
"Tänne?" pojan ystävä kysyi siristäen silmiään, eikä selvästikään uskonut. Mutta sitten pieni virne käväisi tuon kasvoilla ja hän nyökkäsi. "Selvä sitten, Daniel. Istu täällä, mutta me sovimme tämän asian koulussa."
Poika nyökkäsi vaitonaisena ja katsoi kun vaunuosaston ovi sulkeutui. Sitten hän huokaisi syvään ja katsoi mihin seuraan oli itsensä tunkenut, ja voihkaisi samantien nöyryytettynä. Parin sekunnin ajan hän selvästi esti itseään sanomasta jotain erittäin rumaa, ja väänsi sen sijaan kivuliaan hymyn kasvoilleen.
"Hei, olen Daniel", poika esitteli itsensä. Gustaffsson ja Kay nyökkäsivät hieman ja esittelivät itsensä, mutta Sepe ja Nat näyttivät siltä kuin olisivat juuri maistaneet jotain todella ilkeän makuista myrkkyä.
"Sinä olit niiden luihuisten joukossa jotka avasivat niitä kattoluukkuja", he lausuivat lähes kuorossa ja Daniel raapi hieman hämillään päätään, miettien jotain sanottavaa.
"Ette te ole ainoat jotka kastuivat, eikä se ollut minun ideani!" hän lopulta puolustautui ja sillä hetkellä Kayley näytti tajuavansa, että on märkä.
"Ai tekö sen teitte! Minusta se oli oikeastaan ihan hauskaa", Kay sanoi kohauttaen olkiaan.
"Niin, hauskaa, sitä sen pitikin olla", Daniel nyökytteli päätään ja risti käsivartensa puuskaan. Juuri kun Nat oli avaamansa suutaan sanoakseen jotain, niin...