TSH-jatkotarina, jossa myös sinä olet mukana

Vanhojen jatkotarinoiden säilytyspaikka.

TSH-jatkotarina, jossa myös sinä olet mukana

ViestiKirjoittaja Omppuli » Pe Elo 31, 2007 4:17

[Varastin idean Gustffssonilta. Se oli vain niin hyvä idea ja minä rakastan Taru sormusten herrasta-kirjoja yli kaiken. Tämä on siis siitä kun Frodo ja Sam ovat jo lähteneet hirvittälle matkalle ja Merri ja Pippin seikkailee siellä mikälie metsässä, joissa on niitä enttejä. Eli kaksi tornia olisi kirjan ja elokuvan nimi. Kummastakin saa ottaa nitä kohtia. :)]

Pippin ja Merri juoksivat minkä jaloistaan pääsivät, sillä inhottava örkki oli heidän perässään. He pysähtyivät hetkeksi ja kuuntelivat. Ei kuulunut mitään. Merri huokaisi helpotuksesta ja Pippin lysähti maahan.
"Onneksi saatiin karistettua se kannoiltamme", Pippin huokasi.
"Sanos muuta. Onko ruokaa vielä jäljellä?" Merri kysyi tasoittaen hengitystään. Pippin tutkiskeli taskujaan. Hän vetäisi taskustaan pieniä leivän palasia.
"Vain vähän Lembasia", Pippin vastasi surullisena. Hän rakasti runsaita lounaita. Sitten he kuulivat outoa örinää. Örkki oli vieläkin heidän kannoillaan. Pippin ja Merri juoksivat taas kovaa vauhtia. Sitten heidän takaansa kuului kaamea kiljaisu. Pippin katsahti taakseen ja näki että Örkki oli kuollut. Hän pysähtyi helpottuneena, mutta sitten kauhistuttava ajatus iski hänen päähänsä. Kuka örkin oli tappanut? Merrikin mietti samaa ja pälyili ympärilleen.
"Tule esiin kuka oletkin!" Merri huusi rohkeasti ja sitten kuului pientä naurua heidän yläpuoleltaan. Naurun aiheuttaja hyppäsi alas puusta. Merrin ja Pippinin edessä seisoi nuori naishaltia.
"Mitä kaksi hobittia tekee Fangorin metsässä?" haltia kysyi ylväästi, mutta pieni hymynpoikanen oli hänen kasvoillaan.
"Me olimme örkkien vankina, mutta pääsimme karkuun", Pippin sanoi. Haltialla oli myös selässään jousi ja nuolia. Haltia ei näyttänyt erityisen vaaralliselta, mutta ikinä ei kannattanut ottaa riskejä.
"Kuka sinä olet jos saan kysyä", Merri sanoi kohteliaasti. Haltia heläytti pienen naurun ja tarttui jouseensa. Merri ja Pippin kavahtivat taaksepäin.
"Minä - olen - Omppuli", haltia sanoi ja ampui yhden nuolen joka sanan jälkeen. Ne lensivät jonnekin.
"Asutko sinä täällä?" Pippin kysyi ihmetellen.
"Ei. En asu. Etsin serkkuani Legolas Viherlehteä", Omppuli sanoi.
"Me tunnemme hänet", Merri sanoi. Omppuli näytti ilahtuneelta.
"Todellako? Missä hän on?" Omppuli kysyi.
"Me emme tiedä", Pippin sanoi surullisena. Omppulin hymy hyytyi.
"Ei kai hän ole kuollut?" Omppuli kysyi surullisena.
"Ei, en usko", sanoi Pippin. Omppuli halasi heitä kumpaakin.
"Kiitos. Tarvitsetteko ruokaa? Minulla on sitä yllin kyllin", Omppuli sanoi. Pippin ja Merri nyökkäsivät ja Omppuli antoi heille repustaan kirkasta vettä, hedelmiä ja leipää. Omppuli oli pukeutunut kuten haltiat yleensäkin. Hänellä oli samanlainen haltiaviitta kuin Merrillä ja Pippinillä ja pitkä valkoinen mekon ja kaavun yhdistelmä. Hänellä oli myös miekka, joka oli upeassa huotrassa hänen vyötäröllään. Hänellä oli kevyet haltiakengät ja pitkät hiukset olivat vapaina. Omppuli näytti rohkealta ja ylväältä. Hänellä oli jalokiviä puvussaan ja kaulassaan. Nyt hän kuitenkin näytti miettiväiseltä ja hieman surulliseltakin. Sitten pensaikossa räsähti. Omppuli tarttui heti jouseensa ja otti yhden nuolen.
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Pe Elo 31, 2007 4:35

"Hei, hei, hei. Älä nyt minua ammu!" Kuului pusikosta. Nuorempi haltia hyppäsi esiin. Hänellä oli kullankeltaiset pitkät hiukset ja hän ei ollut paljoakaan Merriä ja Pippiniä isompi. Tytön vaatetus oli enemmänkin ihmismäinen, kuin haltiamainen. Kaulassaan hänellä oli riipus, jossa oli pirun ja enkelin yhdistelmä. Hänelläkin oli miekka, mutta jousipyssyä hänellä ei ollut.
"Sieppeli, onko pakko tunkea nokkasi joka tarinaan?" Omppuli sanoi närkästyneenä ja laski jousensa. Sieppeliksi kutsuttu tyttö hymyili ilkikurisesti.
"On pakko." Omppuli irvisti. Merri ja Pippin katsahtivat toisiaan hämmentyneinä.
"Minun nimeni on Sieppeli, jos ette sitä vielä arvanneet." Sieppeli sanoi ja niiasi. Merri ja Pippin esittelivät itsensä.
"Mitä te täällä metsän keskellä teette? Entit ovat kärttyisiä tähän aikaan vuodesta." Sieppeli kysyi ja Omppuli mutisi jotain mikä kuulosti: "Sinähän sen parhaiten tiedät."
"Pakenimme örkkejä, jotka vangitsivat meidät." Merri selitti. Samassa puunlatvasta kuului naurahdus. Kaikki neljä katsoivat ylöspäin hämmästyneenä.

[Kiitti Omppuli, ajattelin eilen tehdä samasta aiheesta, mutta en jaksanut.]
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Pe Elo 31, 2007 4:41

"Meidän on mentävä" Omppuli sanoi.
"Mutta-" Merri sanoi, mutta haltiat olivat yllättäen poissa.
"Hienoa" Pippin mutisi.


"Miksi meidän piti mennä?" Sieppeli kysyi yllättyneenä.
"Fangor halusi tavata heidät, ja-" Omppuli sanoi mutta veti jousen ja nuolen esiin.
"Mitä?" Sieppeli kysyi.
"Rohirrim" hän sanoi lyhyesti.
"Öh, anteeksi mitä?" Sieppeli kysyi.
"Rohanilainen ratsumies" Omppuli sanoi ja käveli pusikkoon. Sieppeli seurasi.
"Mitä teet täällä, Rohanin mies?" hän kuuli Omppulin kysyvän ja miesäänen yllättyneen huudahduksen.
"Haltia! Minä jo ihmettelinkin kuka ihme pystyy menemään metsässä noin hiljaa" mies sanoi ja nyt Sieppeli näki hänet. Miehellä oli rengaspanssari ja ratsumiehille tyypillinen hevoshäntäkypärä, ja hänen kätensä oli laskeutunut miekan kahvalle. Selässään hänellä oli huotrassa pitkä keihäs.
"Kuka sinä olet?" Sieppeli kysyi.
"Olen Gustaffsson, Rohanin marsalkka Éomerin rohirrim-pataljoonasta. Taistelimme örkkien kanssa metsän reunassa, mutta muutama pakeni tänne. Olin jahtaamassa niitä" mies esittäytyi.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Zenzibar » Pe Elo 31, 2007 7:22

OMppuli, Sieppeli, Merri ja Piipin olivat hädin tuskin ehtineet tointua tämän uuden tuttavuuden näkemisestä, kun yksi haltija hyppäsi puskasta suoraan Omppulin varpaille.
Omppuli kirosi. Hän hieroi tuskaisen näköisenä varpaitaan. "Oliko pakko?" Hän kysyi ja kohotti katseensa. "Voi ei..."
Merri ja pippin olivat jo ihan pyörällä päästään. "Kukas sinä sitten olet?"
Haltija ei saanut vastata, koska Omppuli hoiti sen hänen puolestaan. "Tämä tässä näin, on Zenzibar, minun hieman ylivikas serkkuni, joka on korvannipukoitan myöten ihastunut Legolakseen, ja ikäväkseni täytyy sanoa, että Legolaksellakin taitaa olla tunteita tätä idioottia kohtaan."
Zenzibar närkästyi. "Hei! Minä En ole idiootti kiitos vain ja osaan minä itsekin esittäytyä!"
Gustaffson näytti hämmentyneeltä. "NO mitäs tekemistä sinulla sitten on täällä?"
Zenzibar punastui. "MInä seuraasin Omppulia, koska tiesin hänen lähteneen etsimään Legolasta."
"Vai niin..."
Zenzibar käänsi katseensa Sieppeliin. "Kukas sinä olet?"
Sieppelikään ei saanut itse esittäytyä sillä..
For the sake of Revenge!
Avatar
Zenzibar
Vuoden pahis 09
 
Viestit: 1047
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 8:40
Paikkakunta: Jossain tähtien takana ja pimeyden keskellä on paikka, josta minut saattaa löytää...

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Pe Elo 31, 2007 7:42

Karkuun päässeet örkit hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Omppuli ja Zenzibar virittivät jousensa ja Gustaffsson, Merri ja Pippin vetäisivät miekkansa esille. Sieppeli ei oikein tajunnut mitä oli tekeillä. Pari örkkiä kaatui Omppulin ja Zenzibarin nuolista ja Gustaffsson iski miekallaan taidokkaasti niitä kuoliaaksi. Merri ja Pippin huutelivat kauenpaa kannustushuutoja ja muitakin huutoja. Sieppeli heräsi kuin horroksesta ja tajusi taistelun olevan käynnissä. Hänen takaansa hiipi hiljaa yksi örkki. Sieppeli vetäisi miekkansa esiin ja heilautti sen takaansa niin, että örkki kuoli. Sitten, Sieppelikin juoksi tappamaan örkkejä Merrin ja Pippinin huutojen säestämänä.

Kun viimeinenkin örkki oli kaatunut Sieppeli istahti maahan. Muutkin näyttivät vähän hengästyneiltä.
"Jippii, me teimme sen! Tapoimme örkit!" Merri juhli.
"Niin paitsi, että me emme tehneet mitään..." Pippin muistutti ja Merrin kasvot muuttuivat punaisiksi.
"Niin, siis kuka sinä taas olitkaan?" Zenzibar kysyi maassa istuvalta Sieppeliltä.
"Sieppeli, Fangorin metsästä..."
"Noin kolmekymppinen kiusankappale." Omppuli lopetti Sieppelin sanat. Sieppeli katsoi häntä murhaavasti.
"Tunnetteko te toisenne jotenkin?" Merri kysyi.
"Jotenkin joo..." Sieppeli vastasi arvoituksellisesti. Merri näytti vähän pettyneeltä, kun ei saanut kuunnon vastausta ja katsoi sitten miekkaa jolla Sieppeli oli taistellut.
"Miten ihmeessä tuollainen miekka on voitu tehdä?" Hän ilmoitti hämmästyneesti. Miekassa leimahteli oikeita salamoita.
"Käyttäen vähän mielikuvitusta, niin sillä mennään." Sieppeli vastasi taas ja työnsi miekan tuppeen. Lähistöltä kuului hevosen hirnuntaa. Kaikki katsoivat äänen suuntaan.

[Suunnittelin joskus kuvistunnilla tuollaisen miekan, nyt oli sopiva hetki käyttää sitä johonkin. Pitäisiköhän tällekkin tehdä oma keskustelijuttu, ettei tarvitse offata kokoajan ^^]
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Nimue » La Syys 01, 2007 12:31

Kavioiden kopse läheni koko ajan, ja pian kuului myös naurua. Nauraja tuli pian esiin. Hevosen selässä istui kaksi henkilöä; toinen korvistaan päätellen haltia, ja toinen näyti myös olevan sellainen. Nainen, joka oli nauranut, kääntyi pieneen joukoon päin, ja laskeutui hevosen selästä. "Hei! Mitä te etsitte?" "Ei mitään enää.." Merri sanoi, ja hänen kätensä oli koko ajan miekalla, "Ja kuka muka SINÄ olet?" "Nimue, Rivendellistä." Nimue vastasi, ja hymyili. "Ja tämä tässä taas on Legolas." Zenzibarin ilme kirkastui, mutta muuttui synkäksi, kun Legolas nyhjäisi Nimueta kylkeen. "Osaan minäkin puhua. Olen varma, että olemme tavanneet, eikö?" Legolas sanoi Zenzibarille, joka punastui. "Etkö sinä muista kuka olen?" Zenzibar melkein huusi, ja nyt oli Legolaksen vuoro punastua. "Kokeilin vain yhtä iskurepliikkiä, Aragorn kertoi.." Legolas liikutteli vaivaantuneen jalkojaan, ja mutisi vastauksen. "No, jos teillä ei ole mitään sitä vastaan, niin me liitytään teidän seuraanne!" Nimue sanoi iloisesti, ja Legolas ilmaantui kuin tyhjästä Zenzibarin viereen. "Mihin olette menossa?"
Nimue
 

ViestiKirjoittaja Nat » La Syys 01, 2007 5:30

[Tässä tulee vähän yllättävää jatkoia jota suunnittelin unessani:)]

Kukaan ei ehtinyt vastata, koska samalla läheisen pensaan takaa kierähti joku kuperkeikalla selälleen maahan.
"Öömm sori. Keskeytinkö jotain?" hän sanoi pää hieman pyörällä äskeisestä "ihmeellisestä" ilmalennosta.
"Jaa, no keskeytit vähän ja muuten kuka sinä oikein olet?" Legolas sanoi.
"Ai no olen Nat Aragorn Arathornin tytär. Puolihaltia", Nat esittäytyi.
"Mitä! Aragornin lapsi. Maailma on mennyt sekasin" Legolas parahti, mutta Nat ei kuunnellut vaan tuijotti Gustaffssonia suu auki unelmoiden.
"Kröhöm, mikä tuli?" Zenzibar kysyi.
Nat ei vastannut, joten Omppuli teki kompromissin ja raahasi Natin pois läpsien häntä samalla kasvoihin.
"L O P E T A!" Nat huusi epätoivoissaan.
"Oletkin sen tarpeessa", mutisi...

[Pieni muotoinen tieto paketti: Tämä Nat on umpikiero, mutta hän omistaa Aragornin ominaisuuksia kuten esim. on rohkea. Hän rakastaa kaikkia "syötävän" hyvännäköisiä miehiä, mutta Gustaffsson päätin ettet ole hänelle se oikea eli se on minun tahtoni tässä asiassa. Heh he olipa hauskaa]
Avatar
Nat
Logotaiteilija
 
Viestit: 377
Liittynyt: La Elo 25, 2007 7:23
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » La Syys 01, 2007 5:53

...Omppuli joka katseli Natia kuin jotain erittäin iljettävää kahdeksanjalkaista.
"Olen pahoillani, mutta minun on kyllä mentävä" Gustaffsson sanoi.
"Minne?" Nat kysyi.
"Edorasiin, uskoisin Éomerin ja muun pataljoonan olevan siellä" Gustaffsson sanoi.
"Kävellen?" Omppuli kysyi.
"Ei, ratsuni ei ole kaukana täältä" Gustaffsson totesi ja käveli poispäin.
"Äh, hellitä jo! Hän lähti jo!" Zenzibar sanoi ja läpsäisi Natia kasvoihin vielä pari kertaa.
"Minä en tiedätkö käsitä mitä sinä voit nähdä ihmisissä" Omppuli sanoi.
"Ihmisten aika on ohi" hän jatkoi. Nat ei kuunnellut.


Gustaffsson ratsasti hevosellaan kohti Édorasia ja Kultaista Kartanoa. Rohanin aavaat niityt levisivät hänen edessään ja Fangor oli jo takanapäin. Hän saattoi nähdä vuoret jotka ympäröivät Rautapihaa ja Orthancin kohoavan korkeuksiin. Sen ympäriltä nousi savua. Ja samalla hän näki pienen hukkaratsastajajoukon rynnivän kohti häntä, Sarumanin valkoinen käsi lipuista paistaen.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Sieppeli » La Syys 01, 2007 6:50

Gustaffsson otti keihäänsä esille, ja heitti sen vauhdista kahden ensimäisen hukan läpi. Kumpikin kaatui kuolleena maahan ja Gustaffsson vetäisi miekkansa tupesta. Hän aikoi iskeä erästä hukanratsastajaa miekallaan, mutta joku ehti ensin. Pienellä mustalla hevosella ratsastava Sieppeli oli seurannut häntä. Gustaffsson ei jäänyt ihmettelemään vaan alkoi taistelemaan hukkia ja niiden ratsastajiaan vastaan.

"Mukava löytää teidät, taidankin tästä lähteä takaisin Aragornin ja Gimlin luokse." Legolas sanoi Merrille ja Pippinille, heilautti kättään hyvästien merkiksi ja juoksi pois. Zenzibar jäi kuolaamaan hänen peräänsä.
"Tuo ei ole suotavaa!" Omppuli huudahti ja läppäsi Zenzibarin suun kiinni, ettei hänen suustaan valuisi enempää kuolaa.
"Puuparta tietää, että tulemme kohta sille kalliojutulle. Meidänkin pitäisi mennä!" Pippin sanoi ja hän ja Merri kipittivät takaisin metsään.
"Mielenkiintoista.." Nat sanoi ja tuijotti heidän kahden perään.
"Etkö ennen ole puolituista nähnyt?" Omppuli kysyi. Nat pudisti päätään.
"Minne se pikku kiusankappale taas ehti mennä?" Omppuli valitti ja katseli ympärilleen.
"Häipyi pois." Sanoi...
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » La Syys 01, 2007 7:36

...Zenzibar, joka katseli edelleen haaveilevasti Legolasin perään.


Yksi hukkaratsastajista kohotti ladatun varsijousen ja ampui sillä kohti Sieppeliä. Osuma osui Sieppelin hevosen jalkaan ja se kaatui heittäen Sieppelin selästään. Sieppeli oli kuitenkin nopeasti jaloillaan ja heitti haltiatekoisen veitsen hukkaratsastajan kurkkuun. Viholliset hiipuivat nopeasti.
"Kiitos" Gustaffsson sanoi poimiessaan keihäänsä hukanraadosta.
"Ei kestä... mutta hevoseni sai osuman" Sieppeli sanoi katsoessaan avutonta hevosta, joka makasi maassa nuoli jalassaan. Sieppeli kumartui hevosen puoleen ja irrotti nuolen.
"Minulla on muutamia yrttejä joilla hevosesi kipua voi lievittää" Gustaffsson sanoi ja kaiveli retkipakkaustaan. Sitten hän veti sieltä pussin haltiayrttejä.
"Kävi onni että satuin olemaan pataljoonamme lääkintämies" Gustaffsson tokaisi avatessaan pussin ja antaen muutaman lehden Sieppelille.
"Revi ne pieniksi palasiksi ja sirottele haavaan. Hevosesi on muutamassa tunnissa ennallaan" Gustaffsson sanoi ja katseli ympärilleen.
"Rautapihan örkit saattavat hyökätä vielä. Onko sinulla jousiasetta?" Gustaffsson kysyi.
"Ei" Sieppeli sanoi hoitaessaan hevosen jalkaa. Gustaffsson kaivoi jälleen pakkaustaan ja veti sieltä pienen lyhytjousen ja viinillisen nuolia.
"Kantomatka ja tarkkuus eivät ole hyivä mutta parempi sekin kun ei mitään. Mutta nyt minun on mentävä Edorasiin" Gustaffsson sanoi.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Omppuli » Su Syys 02, 2007 7:01

"Hyvää matkaa", Sieppeli toivotti vaisusti ja Gustaffsson ratsasti tiehensä. Sieppeli huokasi ja lähti hevosensa kanssa takaisin Fangorin metsään päin.

"Herätys!" Omppuli läpsäisi Zenzibaria kasvoihin.
"Auh! Miksi sinä noin teit. Minä olen ihan hereillä!" Zenzibar parahti.
"Kuolasi ällöttää minua. Minä lähden nyt kyselemään Legolakselta kuulumisia ja sinä et tule mukaan!" Omppuli sanoi varoittavasti. Zenzibar ei sanonut mitään, näytti vain myrtyneeltä. Omppuli hymähti tyytyväisenä ja lähti samaan suuntaan minne Legolas oli lähtenyt.

Zenzibar jäi aukiolle yksikseen, sillä Sieppeli oli poissa, Nat oli häipynyt ja Nimue lauloi riemukkaasti jossain metsän siimeksessä. Kauaa Zenzibarin ei tarvinnut olla yksin. Hobitit ja Puuparta ilmestyivät aukiolle. Zenzibar tuijotti lamaantuneena enttiä.
"Oho." Zenzibarilta pääsi. Pippin tyskähti, mutta Merri hiljensi hänet.
"Burarum. Hauskaa tavata haltia", Puuparta murahti.
"M-minustakin o-on h-hauskaa nähdä e-entti", Zenzibar änkytti. Nyt Merrikin purskahti nauruun. Pippin myös. Zenzibar mulkaisi heitä pahasti. Jostain kuului parkaisu. Kaikki katsoivat eteenpäin.
"Mutta kääpiö?! Miksi kääpiö?" kuului OMppulin huuto valittavana.
"Minä valitsen ystäväni ihan itse!" kuului Zenzibarille tuttu, mutta ah niin ihana ääni.
"Legolas ja Omppuli riitelee Gimlistä", Pippin älysi.
"Kenestä?" Zenzibar kysyi kiinnostuneena.
"Gimli on kääpiö. He ovat Legolaksen kanssa hyviä ystäviä", Merri selitti.
"Mutta kääpiö! Me olemme riidoissa kääpiöiden kanssa!" Omppuli parahti kauempaa. Silloin Sieppeli ratsashti komeasti entin ja Zenzibarin luo.
"Mistä ne huutavat?" Sieppeli kysyi kiinnostuneena.
"Omppulin mielestä ei ole tervettä että Legolas on ystävä kääpiön kanssa", Zenzibar selitti kyllästyneenä.
"Kääpiönkö? Noh, emmehän me ole niiden kanssa oikein hyvässä sovussa", Sieppeli sanoi.
"Minä kunnioitan Gimliä! Et sinä pysty vaikuttamaan ketkä ovat ystäviäni ja ketkä eivät!" Legolas huusi.
"Yrittäisit nyt ymmärtää Omppuli", jonkun vieraan miehen ääni sanoi.
"Minä ymmärrän oikein hyvin, Aragorn. Serkkuni on vinksahtanut!" Omppuli sanoi pahoittelevasti.
"Miten hän kehtaa sanoa noin minun Legsulleni!" Zenzibar tulistui.
"Legsulle?" Pippin hämmentyi.
"Aika ällöttävä lempinimi", Nat, joka oli ilmestynyt kuin tyhjästä Zenzibarin viereen, sanoi. Silloin nuoli vinhahti hänen päänsä vierestä.
"Taasko ne örkit ovat tulleet?" Merri kysyi. Siepepli meni tutkimaan nuolta.
"Pahempaa", Sieppeli kuiskasi.
Three stages of life:

1. Birth
2. WHAT THE FUCK IS THIS
3. Death
Avatar
Omppuli
Kärpässieni
 
Viestit: 739
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 9:17
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Ma Syys 24, 2007 3:46

"Názgul!" hän huudahti vetäisten miekkansa esiin.
"Názgul?" Pippin ihmetteli.
"Musta ratsastaja, Sormusaave, Mustan Ruhtinaan lähettiläs, Názgul, millä nimellä nyt haluatkaan kutsua niitä" Omppuli sanoi ja lähetti yhden nuolen matkaan. Kuului kähinää ja kihinää ja Názgulit tulivat heidän näköpiiriinsä. Niillä kaikilla oli kalpeissa käsissään miekat. Yhden mahassa oli nuoli, mutta se ei näyttänyt häiritsevän.
"Katoa tästä metsästä, Sauronin orja!" Sieppeli sanoi osoittaen miekallaan yhtä Názgulia. Miekan päästä purkautui salama, joka osui kaavun pääaukkoon. Sormusaave huusi kimeästi ja pakeni. Muut kähisivät kummissaan ja seurasivat toveriaan.
"Meistä ei olisi ollut niille vastusta" Omppuli sanoi.
"Hei katsokaa... tuolla on joku ratsailla" Nat sanoi osoittaen poispäin metsästä.
"Sehän on Gustaffsson" Omppuli sanoi tarkkaillen.
"Edoras on tyhjä" Gustaffsson sanoi heti päästyään heidän luo.
"He ovat vetäytyneet Helmin Syvänteeseen" Aragorn sanoi.
"Minunkin on parasta mennä sinne" Gustaffsson totesi.
"Mekin menemme" Legolas sanoi.
"Meidän on parempi kiirehtiä, Théoden ja muu Rohanin väki on matkalla sinne" Aragorn sanoi.
"Minäkin tulen!" Omppuli totesi.
"Hienoa" Gimli mutisi tuskin kuultavasti.
"Minäkin" Sieppeli sanoi innoissaan. Zenzibar, Nimue ja Natkin sanoivat seuraavansa heitä.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Sieppeli » La Loka 06, 2007 8:28

"Mutta, aijommeko mennä kävellen? Vain parilla meistä on hevoset!" Nat sanoi.
"Jotkuthan voivat mennä jonkun kyytiin." Gimli vastasi.
"Niin ja jotkut voivat lentää." Sieppeli totesi draagisesti, olihan hevosia vain 4.
"Odottakaas!" Zenzibar huudahti ja vislasi metsään päin. Pienen hetken kuluttua sieltä ratsasti pikimusta hevonen.
"Hienoa. Kuka menee kenenkin kyytiin?" Aragorn kysyi.
"Me jäämme puuparran kanssa tänne. On vähän tärkeämpää tekemistä." Merri sanoi.
"Hyvää päivää, matkaajat." Kuului ääni heidän takaansa. Kaikki kääntyivät katsomaan tulijaa.
"Valkoinen velho." Legolas kuiskasi.
"Hän ei saa kirota meitä. Olkaamme valmiina." Aragorn kuiskasi. Hän, Legolas ja Gimli valmistautuivat taisteluun.
"Minusta tuo ei ole järkevää..." Sieppeli sanoi ja Legolas laukaisi nuolensa kohti velhoa. Velho kimmotti Legolasin nuolen pois.
"SEIS!" Omppuli huudahti. Kaikki kolme kääntyivät nyt katsomaan häntä.
"Ettekö tunnista häntä?" Omppuli jatkoi. Valoinen valo väistyi velhon edestä ja kaikki tunnistivat vanhan ystävänsä.
"Ei voi olla..." Aragorn sanoi. Gandalf hymyili.
"Mukavaa, että minut muistetaan vieläkin."
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » La Loka 06, 2007 9:14

"Sinä sanoit meneväsi etsimään Éomeria!" Aragorn huudahti.
"Niin olen menossa, mutta minulla oli asiaa Puuparralle..." Gandalf sanoi.
"Marsalkka Éomeria? Missä hän on?" Gustaffsson kysyi.
"Éomer on karkoitettu sotilaineen Rohanista. Olen menossa hakemaan hänet takaisin, nyt kun Grima Käärmekieli ei ole enää Théodenin lähettyvillä" Gandalf sanoi.
"Sinun on parempi kiirehtiä, Mithrandir. Helmin Syvänne on oikea kuolemanloukku" Legolas sanoi. Gandalf nyökkäsi.
"Muista, Aragorn; palaan viidennen päivän sarastaessa. Kun aamu koittaa, katso itään" hän sanoi ja hyppäsi Hallavaharjan selkään.


Muu seurue lähti ratsastamaan nopeasti kohti Helmin Syvännettä. He saavuttivat Rohanilaiset asukkaat ja kuningas Théodenin pian. Ja juuri ajoissa, kun he saapuivat he näkivät Rautapihan hukkaratsastajan taistelevan Rohanilaisen sotilaan kanssa. Legolas ampui hukan ja katkaisi ratsastajan kaulan.
"Tiedustelija!" hän huudahti. Aragorn juoksi kuninkaan luokse.
"Mitä näit?" Théoden huudahti.
"Hukkia! Ne hyökkäävät!" Aragorn huusi hypäten hevosensa selkään. Kansalaiset alkoivat kiljua kauhuissaan.
"Vie väki Helmin Syvänteeseen, joutuin" Théoden sanoi siskontyttärelleen Éowynille. Tanner tömisi kun armeija näki kymmeniä, ellei satoja hukkaratsastajia saapuvan Rautapihan suunnalta.
"Rohirrim!" Théoden huudahti ja johti sotilaansa muutaman haltian ja yhden sisukkaan kääpiön mukana kohti hukkia.
"Rohanin puolesta!" Gustaffsson huusi ja heitti keihäänsä yhden hukan kaulan läpi.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Pe Marras 09, 2007 6:51

"Sieppeli älä ole tyhmä!" Zenzibar huudahti kesken taistelun. Oikealta oli tulossa viiden hukan joukkio kauniissa rivissä ja Sieppeli juoksi suoraan niitä päin sivulta. Sieppelin hevonen pysähtyi rajusti juuri ennen hukkia ja Sieppeli hyppäsi sen kyydistä suoraan hukkien yli. Kun Sieppeli laskeutui rivin toisella puolella maahan, kaikilta hukanratsastajilta tipahti päät. Sieppelin hevonen ratsasti juuri Sieppelin viereen ja tyttö hyppäsi sen kyytiin.

Taistelu oli ohi ja viimeisiä elossa olevia örkkejä ja hukkia surmattiin vielä. Valitettavasti näytti siltä, että Aragorn oli kadonnut. Nat näytti murtuneelta.
"Jatketaan matkaa!" Theoden huudahti, "Haavoittuneet otetaan mukaan. Jättäkää kuolleet!" Legolas katsoi häntä epätoivoisesti.
"Ei hätää, eiköhän hän ole elossa." Omppuli rohkaisi (ja irvisti)
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » La Marras 10, 2007 8:21

Heidän seurueensa joka koostui Markin kuninkaasta, rohirrimeista, muutamasta haltiasta sekä kääpiöstä jatkoi matkaansa kohti Helmin Syvännettä. Pian he saapuivat sen portille ja kuningas seurueineen otettiin juhlavasti vastaan.
Pian Gustaffsson käveli pitkin syvänteenvallia ajatuksissaan ja katseli kohti pohjoista. Sarumanin petturuus on vakava asia. Yllättäen hän näki ratsastajan tulevan Syvännettä kohti. Pian hän näki sen olevan Aragorn.

"Suuri armeija?" Théoden kysyi.
"Ainakin kymmenen tuhatta" Aragorn kertoi.
"Kymmenen tuhatta?" Théoden kauhistui.
"Ovat täällä ennen iltaa" Aragorn sanoi nojaten seinään. Théoden mietti.
"Tulkoon vain" hän sanoi ja lähti ulos antamaan ohjeita.

"Miehitämme syvänteenvallin ja pengertien ylhäältä. Murtuvat muuriimme kuin aallot kallioon. Yksikään armeija ei ole murtanut syvänteenvallia tai astunut jalallaan sisälle Ämyrinlinnaan. Sarumanin joukkojen tihutöitä on nähty ennenkin" Théoden totesi uhmakkaasti.

Pian Gustaffsson, Zenzibar, Nimue, Nat, Omppuli ja Sieppeli seisoivat syvänteenvallilla ja tuijottivat pimenevään iltaan.
"Ne tulevat" Gustaffsson sanoi osoittaen pientä joukkoa joka saapui Helmin Syvännettä kohti.
"Ei. Tuo ei ole Rautapihan lippu. Eikä tuo ole örkkien torvi" Sieppeli totesi.
"Kutsukaa kuningas. Avatkaa portti!" Gustaffsson huusi kun joukkio raskaasti aseistettuja haltiasotureita asteli pengertietä pitkin. Ne astelivat sisään linnoitukseen Théodenin luokse.
"Kuinka tämä on mahdollista?" kuningas kysyi.
"Tuon teille sanan Elrondilta Rivendellistä. Ihmisten ja haltioiden välillä oli kerran liitto. Me taistelimme - ja kuolimme - yhdessä. Me tulemme tätä uskollisuutta kunnioittaen" haltiajoukon kapteeni, Haldir, sanoi.

Haltioiden saapuminen syvänteeseen loi Markin miehiin uutta uskoa. Pian Syvänteenvalli ja Ämyrilinnan muurit miehitettiin. Nopeasti pimenevä ilta oli viileä, sotureiden suusta nousi höyryä kun nämä katsoivat kohti Syvänteensolaa.
Kammottava sotajoukko, joka täytti koko Syvänteen leveyden ja jatkui pitkälle Rohanin niityille, lähestyi heitä. Raskaiden örkinsaappaiden kumina kuului kuin sotarumpujen lyönti. Sarumanin valkoinen käsi hohti Rautapihan lipuissa.
"Niin paljon" Zenzibar kuiskasi ja siveli sormellaan kaarijousta. He seisoivat Vallin itäreunalla kalliota vasten. Kun örkit saapuivat lähemmäksi vastenmielisyys tulvahti heidän mieliinsä kun ne sylkeä levittäen karjuivat omalla omituisella kielellään. Ne pysähtyivät kammottavaan riviin ja alkoivat hakata keihäitäään maahan.
"Olkaa valmiina ampumaan" Sieppeli tokaisi. Pian koko Syvänteenvallin miehitys jännitti jousensa osoittamaan kohti hirmuista sotajoukkoa. Yksi Markin vanhoista sotilaista ampui nuolensa ja kaatoi yhden örkin. Koko Uruk-Hai-armeija karjui ja kävi ryntäykseen Vallia ja Ämyrinlinnaa vasten.
"Nyt se siis alkaa" Théoden sanoi katsellen armeijaa korkealta Ämyrinlinnasta komentajiensa Haman ja Gamlingin kanssa.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Su Joulu 23, 2007 9:02

"Idiootti, se alkoi jo." Sieppeli sanoi itsekseen. Koko paikan täytti huuto ja kidutus. Örkkien, vai oliko ne urukhaiden väki alkoi kiivetä ylös nostettujen rappusten varassa. Omppuli ja Zenzibar yhdistivät voimansa ja kaatoivat yhden niistä. Siinä tohinassa kuoli montakymmentä örvelöä ja sitten se taas jatkui. Ukkonen jyrähteli taivaalla ja Sieppeli odotti uutta salamointia. Kun se vihdoin tuli, Sieppeli ohjasi miekallaan salamat örkkien kimppuun.

Monien tuntien päästä tilanne alkoi näyttää ihmisten kannalta erittäin huonolta. Örvelöt alkoivat vallata linnoitusta ja kaikki kutsuttiin vetäytymään. Aamun koittoon ei ollut enää pitkään.
"Gustaffsson katso." Sieppeli sanoi kesken vetäytymisen Gustaffssonille ja osoitti jonnekkin vuorelle, jonnekkin pohjoiseen. Jokin iso kiipesi karkuun vuorelle. He näkivät kun jokin kiilsi nousevan auringon kipuessa taivaalle urukhain kädessä. Samalla idästä Gandalf ja joku muu tulivat ja taistelu jatkui uusin joukoin. Sieppeli ja Gustaffsson kuitenkin ymmärsivät, että kiipeävällä urukhailla oli jotain erittäin arvokasta, ehkä jopa ihmisille tärkeä.
"Etsi muut, lähden edeltä sen perään." Gustaffsson sanoi.
"Mikä se edes on?" Sieppeli kysyi. Urukhai oli hidastanut vauhtiaan ja Sieppeli melkein näki mikä se pieni kiiltävä juttu oli. Yksi valtasormuksista, todennäköisesti yhden maahisen. Ei varmasti yhtä arvokas kuin sormusten sormus, mutta Sauron haluaisi sen kummiskin.

(Sotiminen riitti, ja jotain vähemmän tasan juonen mukaan menevää peliin, kiitän)
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja Gustaffsson » Ti Joulu 25, 2007 9:34

Gustaffsson juoksi vallille ja hyppäsi vasten yhtä Uruk-Hain valloitustikasta kaataen sen ja tippuen itse mukana. Hän mätkähti alas pehmeästi muutaman miekkamiehen päälle sopivasti samaan aikaan kun Urukit katsoivat pelästyneenä Gandalfin ja Éomerin ja rohirrimin ratsastusta. Myös Markin kuningas oli saattueineen tehnyt uljaan ryntäyksen ulos ämyrinlinnasta hevosineen, ja nyt yksi rohirrimeista tippui ratsunsa selästä, nuoli kurkusta paistaen, Gustaffssonin jalkojen juureen.
"Lepää rauhassa, veli" hän sanoi ja hyppäsi vapautuneen ratsun selkään ja lähti pakenevan urukin, jolla oli yksi Sormuksista, perään. Viimein maasto kääntyi liian jyrkäksi ratsumiehelle ja Gustaffsson hyppäsi hevosen selästä ja juoksi Urukin jättämien jälkien perässä.
"Viisas ihminen kun kiipeää näin korkealle" kuului iljettävä örkkiääni hänen oikealta puoleltaan. Siellä hymyili uruk-hai-soturi, jolla oli miekka kädessään ja jousi selässään. Gustaffsson vetäisi miekan esiin.
"Et sinä minua voita. Minulla on tämä juttu," örkki sanoi ja esitteli ylpeänä hohtavaa sormusta,
"me vietiin se kääpiöiltä. Ja se mitä teen sillä sinulle, ei ole mukavaa" örkki sanoi ja hiveli sormuksen pintaa. Se hohti hetken punaisena, ja hänen miekkansa terä leimahti punaisiin liekkeihin.
Gustaffsson hyppäsi pois ensimmäisen iskun tieltä. Jopa kivi halkesi kun örkin miekka osui siihen. Sitten Gustaffsson nosti miekkansa ja yritti iskeä örkin iljettävän pään irti sen harteilta. Mutta Sormus antoi örkin iskuille voimaa ja nopeutta, ja Gustaffssonin miekka halkesi örkin liekin leimahtaessa ja Rohanin mies lennähti taaksepäin ja jäi makaamaan kivelle.
"Missä on ratsu ja ratsumies? Missä torvi toitottava?
Missä on kypärä, panssaripaita ja tukka hulmahtava?
Missä on harpun kieliltä käsi ja takan hehkuva hiillos?
Missä on laiho ja sadonkorjuu ja kevät ja auran viillos?

Ne haipuvat niin kuin vuorelta sade ja niityltä tuulen humu;
päivät painuvat Länteen missä ne peitti kukkulain sumu.
Kuka voi kerätä savun, kun palaa kuollut puu,
tai nähdä kun vuosien virta mereltä palautuu?
" Gustaffsson mutisi Markin kielellä katsoen örkin säälimättömiin (ja säälittäviin) kasvoihin. Örkki osittain kauhistui runonpätkän lausumisesta ja ihmetteli että mitäs helvettiä tässä nyt pitäisi tehdä.
I got a Pikachu today.
I put on my Charmander heart is mine.
Maybe I should Raichu a love song.
Avatar
Gustaffsson
Valkokärpässieni
 
Viestit: 1095
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 7:19
Paikkakunta: Syömässä sieniä.

ViestiKirjoittaja Sieppeli » Ti Joulu 25, 2007 11:19

Silloin muutkin pienestä porukasta jotka lähtivät Fangorista Helmin syvänteen taisteluun tulivat paikalle. Kaikki asettuivat piiriin uruk-hain ympärille miekat tai jouset osoittaen sitä.
"Mitä aijot tehdä tuolla sormuksella?" Zenzibar kysyi. Örkki nauroi hänen kysymykselleen.
"Käsky tuli, vie se heti Mustalle ruhtinaalle ja niin me tekee." Örkki vastasi. Sitten se hyökkäsi äsken ylös nousseen Gustaffssonin kimppuun. Mies ei ollut muutenkaan toipunut edellisestä hyökkäyksestä, mutta onneksi muut repivät örkin hänestä irti. Kuitenkin uruk-hai heitti heidät yhdellä käden heilautuksella kauemmas.
"Amatöörihaltijat." Sitten se teki kädellä jotain outoa liikettä, "Po po po po po." Se sanoi siihen vielä.
"No pidä ompas sinulla nyt hauskaa." Sieppeli sanoi ja lähette pari salamaa örkin kimppuun. Se lennähti kauemmas hienossa kaaressa. Se nousi siitä kuitenkin yllättävän nopeasti ja lähti taas juoksemaan pakoon.
"Any happy little thought?"
Sieppeli
Kärpässieni
 
Viestit: 1543
Liittynyt: La Elo 25, 2007 6:12
Paikkakunta: Piilossa

ViestiKirjoittaja kirja » Ke Maalis 05, 2008 3:16

Aikaraja meni.
~kirja
Onko nyt liian myöhäistä myöhästyä?
Avatar
kirja
Valkokärpässieni
 
Viestit: 927
Liittynyt: Ma Elo 27, 2007 2:36


Paluu Jatkotarina-arkisto

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron