Jäätelövarkaissa (Olet sinäkin tässä)

[Sieppeli]

Ideana tarvis-miitti, jossa ollaan parhaillaan syömässä jäätelöä. Jäätelö kumminkin antaa paikalla olijoille yli-inhimilliset voimat ja kun asia on käymässä mielenkiintoiseksi, joku tulee ja varastaa jäätelökojun tyhjäksi. Myyjä pyytää miittiläisiä auttamaan, sillä jos he eivät saa kahden vuorokauden aikana jäätelöitä takaisin, heiltä loppuvat voimat ja koko maailma on vaarassa tuhoutua jäätelövarkaan takia. JATKOTARINA MISSÄ MYÖS SINÄ OLET MUKANA!

Pakollinen sana jokaisessa jatkossa JÄÄTELÖ (paksunnettuna kiitos, niin se ainakin näkyypi) saapi muokata
________

Oli ollut kaunis kesäpäivä kun tarvehuonelaiset olivat vihdoin päättäneet kokoontua yhteen Tampereella. Aurinko paistoi kauniisti ja se vei ihmisiä ostamaan jäätelöitä. Myös tarvehuonelaiset asettuivat alati pitenevään jäätelöjonoon.
"Mitä lajia saisi olla?" Myyjä kysyi vaaleahiuksiselta, oudosti pukeutuneelta tytöltä.
"Hmm.. Yksi iso pallo mangoa ja toinen iso pallo suklaata." Tyttö sanoi. Myyjä rupesi valmistamaan jäätelöannosta kun tyttö kääntyi ilmoittamaan jotain muille.
"Minä voin maksaa kaikille!" Hän sanoi juhlallisesti. Syrjällä ollut henkilö tuli riemuitsevalta näyttäen muiden luo.
"Hyvä, minulla ei olisikaan enää riittänyt rahat." Sanoi...

[Seppo Paarma]

pitkähiuksinen poika jolla oli käsissään mustat spurguhanskat sekä päässään musta pipo joissa oli rastavärisiä raitoja. "Taisiis, en aatellut tuhlata suuria varojani jäätelöön, jonka ystävä muutenkaan en ole. Mulle muuten toffeeta tai nougatia. By the way, missäköhän sepe on?"

[Omppuli]

[Olen hiukan pihalla ideasta, mutta jaa-a. Kaipa sitä täytyy tähänkin kirjoittaa. Mehän käytämme varmaan nettinimiämme?]

"Ota minulle ananassorbettia!" huudahti vaaleahiuksinen tyttö jonon lopusta.
"Selvä", vastasi oudosti pukeutunut tyttö ja muutkin alkoivat ilmoittamaan mitä halusivat. Lopulta kaikki kokoontuivat penkeille jokainen söi jäätelöään.
"Käytetäänkö nettinimiä, sillä minä en takuulla muista kenenkään nimeä?" ehdotti sama vaaleahiuksinen tyttö, joka söi tyytyväisesti ananassorbettiaan.
"Sopii." sanoivat kaikki.
"Minä olen siis Omppuli ja vaikka nimeni viittaa omeinoihin niin olen allerginen niille. Paistettuna ei tietysti haittaa, mutta tuoreet haittavat", Omppuli esittäytyi hymyillen hermostuneesti.
"Jaa. Sinä siis olet Omppuli. Kuvittelin sinut kyllä hiukan eri näköiseksi", sanoi...

[Nat]

nougatjäätelöään mussuttava ruskeahiuksinen tyttö Omppulia vastapäätä.
"Kuvittelin sinun olevan jotenkin isompi ja karmeemman näköne", hän jatkoi naama peruslukemilla ja näpräsi samalla korviksiaan.
"Ja taidat olla Nat? Tuosta tyylistäsi ei voi olla erehtymättä, kun muistelee niitä mesekeskusteluja" Omppuli sanoi.
Nat virnisti vastaukseksi ja tunki loput tötteröstä suuhunsa ja näytti jonkin aikaa marsun sukulaiselta.
Hänen vieressään istuva tyyppi tyrskähti.
"Jaahas, haluatko kirveestäni, jonka satuin ottamaan mukaan ihan kostomielessä?" Nat mongersi.

[Kira]

"Joten, kenet minut on kunnia tappaa?" Nat kysyi nuolaisten huuliltaan loput jäätelöt.
"Ei kiitos ketään", tyttö sanoi ja siirsi suuret aurinkolasinsa otsalleen, "mutta mää oon Kira morjens"
"Terve, ei pahalla" Nat sanoi ja virnisti leveästi.
Kira venytteli ja nuoli sormenpäistään loput vanhanajan vaniljapallostaan.
"Kivat aurinkolasit, mun mummolla on samanlaiset" väläytti mansikkatötteröään syövä...

[Moondancer]

...Moondancer, lisäten mielessään "Hyi, tämä mansikkajäätelö on pahaa, olisipa ollut kahvijäätelöä". Moondancerin terävät kulmahampaat välähtelivät auringossa hänen hulmautellessaan pitkänä liehuvaa, mustaa takkiaan. Ulkona oli lämmintä, mutta otuksen kaulassa roikkui silti luihuisten värejä noudatteleva, mahtipaksu ja pitkä kaulahuivi, jonka hapsut lepattivat kepeässä kesätuulessa.
"Mitenpä on immeisillä kesänalaku menny?" tuo sitten kysäisi virnistäen niin, että hampulit näkyivät. Otuksen henki tuoksui kahville. Läheisessä kahvilasahan tuo oli juuri pyörähtänyt. "Onpa tympiä auringonpaiste, ihan silimiä särkee!" takkuhiuksinen tyttö selitti hieman omituisella murteella.

[Mustikkatassu]

Tyttö Moondancerista aavistuksen vasemmalle söi hieman ajatuksissaan jäätelöä, silti kuunnellen mitä muut puhuivat.
Kuitenkin tämä vaaleahkot hiukset omistava tyttö päätti esittäytyä, ettei jäisi aivan tuntemattomaksi:
"Hyvin on kesä pyörähtänyt käyntiin. Ja hanki ihmeessä aurinkolasit, niin ei häikäise niin paljoa. Ja minä sitten olen se Mustikkatassu", tämä selitti kuuluvalla äänellä, jopa kehdaten nostaa katseensa jäätelöstä.

"Ai sinä olet se uusi tulokas?" Kysäisi Omppuli.
"Kyllä vain... Mutta kai sitä nyt kehtaa tännekin joskus saapua", tyttö sanoi ja kohdisti katseensa taas jäätelöön.

Pienen hiljaisuuden jälkeen, jonka aikana kaikki olivat vain keskittyneet jäätelöönsä, kuului kova rahasdus ja kaikki käänsivät katseensa....

[Sieppeli]

Jäätelöt ostaneeseen tyttöön. Hän oli jo syönyt jäätelönsä ja murskasi nyt sitten vohvelin käsissään.
"En oikein tykkää vohvelistä." Tyttö virnisti. "Niinjoo, minähän siis olen Sieppeli."

Taas tuli hiljaisuus jonka aikana Sieppeli kävi heittämässä vohvelin roskikseen. Sitten hän rikkoikin taas hiljaisuuden.
"Tiedättekö mikä olisi kivaa?"
"No." Tuli kaikkien suusta yhteen äänen.
"Osata muuttua näkymättömäksi ja liikkua salaman nopeudella. Se olisi siistiä." Sieppeli haaveili. Suospurgu naurahti.
"Seuraavaksi varmaan joku sanoo, että jäätelö antaa meille yli-inhimilliset voimat ja lähtee lentoon."
"Ei se noin tyhmä juttu ollut." Sieppeli sanoi.
"Noniin tytöt, eipäs riidellä." Kira sanoi.

Jonkin aikaa he juttelivat ja nauroivat kun Sieppeli huomasi jotain outoa. Muut eivät kiinnittäneet siihen huomiota kunnes hän huusi.
"Katsokaa!" Hän kiljahti onnellisena. Kaikki kääntyivät katsomaan häntä.
"Mitä?" Mustikkatassu kysyi. Silloin hän huomasi, ettei Sieppelillä ollut kättä. Hän kiljahti.
"Mitä?!" Moondancer huudahti hämmästyneenä. Sieppeli oli jo kokonaan näkymätön.
"Wii." Sanoi hänen äänensä.

[Moondancer]

"Sieppeli on muuttunut näkymättömäksi!" Moondancer huudahti terävällä äänellä. "Kokeiles vielä, pystytkö liikkumaan salaman nopeudella."
"Hahhah, tietysti pystyn," Sieppeli sanoi ja juoksi muutaman kerran väkijoukon ympäri. He eivät tietenkään nähneet sitä.
"Siinäs näitte. Tai siis ette nähneet... Tai siis..."
"Ehkä näissä jäätelöissä tosiaan on jotain outoa," Kira mietti. Moondancer oli heittänyt jäätelönsä lopun menemään, sillä se oli alkanut jo sulaa ja häntä oli alkanut ällöttää koko mönjä.

"No, olisihan se hienoa... Hmm... Osata ennustaa!" Moondancer keksi. "Tällä viikolla on muuten turha lotota, lottoarvonta peruuntuu laajan rakennuspalosarjan takia."
"Niin varmasti, tuohan on ihan uskottavaa," Suospurgu sanoi kyynisesti.
"Kyllähän tuo aika epämääräiseltä kuulostaa," totesi Mustikkatassu, joka jo parhaillaan mietti, millaisen yli-inhimillisen kyvyn tahtoisi. Moondancer hymähti ja kaiveli harmaasta Björn Borg -laukustaan jotakin, huomaten...

[Omppuli]

Lompakon leijuvan sieltä itsekseen ulos. Moondancer tähyili ihmisjoukkoa, jotka kaikki tuijottivat lompakkoa.
"Kuka sitä tekee?" Suospurgu kysyi ja kaikki pudistivat päätään paitsi Omppuli, joka tuijotti kiinteästi lompakkoa ja tunki jäätelöstä jääneen vohvelin hajamielisesti suuhunsa. Kun hän huomasi kaikkien tuijotuksen, hän irrotti katseensa lompakosta, jolloin se tippui maahan.
"No kun puhuttiin yliluonnollisista voimista niin toivoin juuri äsken, että osaisin siirellä tavaroita ajatuksen voimalla ja lentää", Omppuli sanoi puolustelevasti ja nuolaisi sormistaan jäätelöä, jota oli tippunut hänen kädelleen.
"Osaatko lentää?" Nat kysyi silmät pyöreinä. Omppuli kohautti olkapäitään ja laittoi jalkansa ristiin tuijotellen etäisesti kaukaisuuteen.
"Sinä leijut ilmassa!" Kira kirkaisi, kun huomasi Omppulin irrottautuvan tuolista ja kohoavan ilmaan.
"Vaau!" Omppuli hämmästeli ja pongahti äkkiä kovaa ylös kuin pullonkorkki samassa asennossa.
"Aavemaista", Suospurgu sanoi kun Omppuli tuli takaisin yhä ilmassa esittäen uimista.
"Omituista", tuumi Moondancer kun Omppuli käveli ilmassa ja teki lopulta voltteja ja kuperkeikkoja.
"Minä osaan lentääää!" Omppuli huusi riemuissaan. Sitten äkkiä kuului uusi riemullinen huudahdus.