Taru sormusten herrasta-trilogia

[Omppuli]

Oli ihan pakko lisätä keskustelu tästä mahtavasta trlogiasta. Oletteko lukeneet? Mitä mieltä olitte siitä? Mitkä olivat lempihahmonne? Jos et ole lukenut oletko edes kuullut? Oletko katsonut elokuvat? Särkevätkö ne mielikuvasi rajusti? Oletko lukenut muita J.R.R Tolkienin kirjoja?

Eli keskustelua. Itselläni kaikki meni näin:

Olin katsonut kaikki elokuvat aika pienestä lähtien, en siis päässyt elokuvateattereihin. En minä oikein ymmärtänyt sitä silloin, mutta kun vanhempana tajusin että siitä on kirjakin. Etsin sen käsiini ja aloin lukemaan. Se tapahtui viime hiihtoloman aikana. Luin kirjan ja olin aivan ihastuksissani. Tolkien kylläkin kuvailu kaikkea vähän liikaa ettei niitä aina jaksanut lukea, mutta pääosin pidin siitä. Minun lempihahmoni ovat Pippin, Merri, Gimli ja Sam. Tolkien oli suunnitellut kaiken tosi tarkasti. Hän loi täysin uuden maan. Nimittäin Keski-maan. Haltioita, hobitteja, kääpiöitä, velhoja, örkkejä ja ties mitä. Se oli mykistyttävän vaikuttavaa. Olen lukenut myös Hobitin ja se oli myös hyvä. Bilbo Reeppulin ensimmäinen seikkailu oli jotenkin niin pehmeä. Taru sormusten herrasta on jotenkin kovempi ja juonikin on parempi. Rakastuin kirjassa oleviin lauluhuin ja niihin tarinoihin. Henkilöt olivat ihanan aitoja ja hivenen hullujakin, mutta kaikesta huolimatta Tolkien on mahtava kirjoittaja.

Mielipiteitä?

[Nimue]

Juu, samaa mieltä!

Etenkin TSh:ssa sitä maailmaa, minkä hän on tyhjästä nyhjäissyt. se koko paikka, Keski- Maa, Kontu, Rautapiha.. Henkilöt olivat mielenkiintoisia, ja moniuloitteisia, ja heistä paljastui kirjan aikana monia ulottuvuuksia, ja erilaisia piirteitä (Merri, Pippin, ja Sam). Lempihahmoni on varmaankin Gandalf, Arwen, ja Galadriel, oikea kiero akka <3

Elokuvat särkevät sydämen. Ne ovat niin ihania, että kyyneleet virtaavat jonkin verran Kuninkaan paluussa, se on vain niin ihana elokuva. Toisena tulee ykkönen, jossa lavasteet ovat satumaisen ihanat, varsinkin Konnussa. Rakastan Reppulien taloa, ja muutenkin Kontua.

Kirjat ja elokuvat muodostavat ihanan kokonaisuuden! *kumartaa Tolkienin hautaa*

[Gustaffsson]

Fantasiafriikkinä olen tietysti tullut lukeneeksi TSH:n. Kieli on mahtavan runollista ja fantasiamaista. Laulut ja runot ovat mahtavia, pidin erityisesti Tom Bombadilista (noinko se meni?) kun se lauloi koko ajan:
"Hei, nöpö iloinen, suloinen, kultainen..."
Maailma on mahtavan monipuolinen, nimet ovat hienoja ja haltiakieli kaunista. Konnun taistelu oli mukava kohtaus, oikein Sarumanille ja Grimalle, ne oli aina niin ilkeitä!
Eniten minua kirjasarjassa kiehtoo Rohan. Rohan on hieman maalaistyylinen, Rohirrimit ovat mahtavia ja Théoden oli loistava kuningas.
Elokuvista minä myös tykkäsin, eritoten taistelukohtauksista. Helmin syvänne ja Minas Tirith olivat parhaimpia. Vaikka elokuvista oli jätetty tosi paljon kohtia pois jotka olivat kirjassa, elokuva oli todella hyvin toteutettu.

Ja tuossa - Nimueko se oli? - sanoi että Tolkien on kuin tyhjästä vetäissyt maailmaan, siinä korjaan häntä vähäsen. Tolkien on käyttänyt todela paljon Keski-Maata rakentaessaan mallina pohjalaista mytologiaa. Esim. Silmarillionissa yksi valar (jumala), Melkor, muuttui pahaksi. Ragnarokissa (mytologiaa) kävi samoin erään jumalan kohdalla, jonka nimeä en nyt muista. Ja kummassakin oli lännessä satama, ja joku kylpi lohikäärmeen veressä tehdäkseen itsestään mahtavamman.
Silti minä pidän Tolkienin luomuksista.

[Zenzibar]

Elokuvat on katottu pariin otteeseen, ja vaikka kirja on hyllyssä en ole lukenut. Aloitin kerran, mutta siihen se jäi... Joku sata sivua tuli luetuksi, mutta jotenkin kirja ai vain kolahtanut minuun. Se oli kirjoitettu jotenki hankalasti, ja kuvailua oli ehkä vähän liikaakin makuuni. Sinänsä mielenkiintoinen, elokuvien fani olen, mutta kirja ei vain löytänyt tietänsä sydämeeni... Liian... pitkäveteinen? Tavoitteena olisi se joskus lukea loppuun, mutta saas nähä...

-Z

[Hartsa]

Elokuvat olen kaikki katsonut ja hyviä olivat. Kirjakin minulla on, mutta en vain ole onnistunut sitä lukemaan. Kerran kyllä aloitin, mutta se tuntui liian pitkältä ja tylsältä ja kuvailua oli hieman liikaa, joten siihen se sitten jäi.