Ensimmäinen kirjoitelma tänne, olkaa niin hyvät. Jos joku lukee tämän kokonaan ja kommentoi, niin propsit sinne. Kritiikki otetaan vastaan avosylin.
Prologi:
Herään aamulla melko epänormaalisti aikaisin koska Sotkassa on tänään ale! Jumalauta, potkulauta -50% ja untuvapatja 100, ihan must mesta. Aamiaiseksi ostan läheisestä ABC-ravintolakahvilasta lehtipihvin, lihapullia ja juomaksi Coca-Colan, ah mikä elämys ja maksoikin vain 30 euroa. ABC-ravintolakahvilan pöydässä juttelen ystäväni Jepen kanssa. Keskustelu koskee maahanmuuttajia. Vittu mitä sakkia, tulee saatana tänne ja pöllii meidän työpaikat ja massit, ryösteleeki koko aja. Serkun naapurissa asuu joku manne joka rikko niiden ikkunan, pitäis hirttää tommoset, Jeppe valittaa. Nyökyttelen vieressä samalla kun pyyhin naamastani pihvin rasvoja. Kommarihomoja ne on, sanon viimein. Jeppe näyttää tyytyväiseltä ja selittää vielä hetken jotain melko epäselvää jossa esiintyy useita kirosanoja ja sanat manne, kommari, homo. Katson ajan kultakellostani ja huomaan: Sotka aukeaa viiden minuutin päästä. Sanon heiheit Jepelle ja kiiruhdan upouuden Volvoni (jossa on korkeaoktaanista polttoainetta ja neljä pakoputkea) luo, avaan oven, painun sisään ja lähden ajelemaan kohti keskustan Sotkaa. Itselläni ei tosin ole havaintoa mitä olen Sotkasta hakemassa, kunhan vain pääsee kuluttamaan. Sotkassa on hirvittävä ryysis, porukkaa poukkoilee ympäri rakennusta ja hamstraa kärryihinsä patjoja, potkulautoja, esitteitä ja muuta paskaa. Kaiuttimista kuuluu radiohitti repeatilla ja kassakone kilisee. Huomaan stressaantuvani hetki hetkeltä enemmän, mutta en anna sen haitata vaan suoritan ostokseni. Ulkona katson saalistani: potkulauta, Sotkan makuuhuone-esite, lippalakki ja viisi euroa vaihtorahaa. Tavaroille ei ole mitään käyttöä, mutta mitä siitä, kunhan pääsee esittelemään uusia tavaroita kavereille.
aamu hapuilee läpi virtsasii taloja, särisevii neonkylttei ja uv-valoja.
stenkkui arsoli käsityö pyroost, styroksi pyroo molotovi monopoli - Asa
Prologi lienee melko monelle perussuomalaiselle peruspäivä. Heille haluan kertoa, että he ovat osa sellaista systeemiä, jossa ei ole mitään hyvää. Kuluttaminen on aivan tavallinen osa arkeamme, kaikki tavarat on saatava uutena ja heti. Kaikki on nykyään aivan helvetin teollista, raha kiertää ja isot pomot ovat iloisia. Mutta miettikääpäs tätä: noin neljäsosa maailman rahoista (aivan uskomattoman paljon massia) on 200 yrityksen hallussa. Kaikilla yrityksillä, pienilläkin on joku isompi johtaja joka vaikuttaa kaikkeen. Näin voisimme päätellä että neljäsosa maailman rahoista on 200 ihmisen hallussa. Mystistä että suurin osa näistä 200 ihmisestä on länsimaisia. Sehän on selvää, että nämä 200 ahnetta sikaa haluavat lisää sitä rahaa. Joten kun menet kauppaan ja haluat ostaa jotain, tuletko ajatelleeksi onko se moraalisesti oikein että useiden välikäsien ja huonojen olojen kautta rahasi päätyvät näille isoille pomoille jotka jatkavat toimintaansa toimivaksi todetulla tavalla? Siksi olisi ehkä kannattavaa miettiä, että mitä sieltä kaupasta ostaa ja mitä ei. Siksi onkin mielenkiintoista, että kun joltain isolta kauppaketjulta ryöstetään tuotteita, nostetaan hirveä älämölö sosiaalitoimistoissa moraaliasioista kun silmien edessä on paljon pahempiakin asioita. Tästä voisimme päätellä että on hyvä varastaa suurilta kauppaketjuilta. Siinä on totuudellista perää, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Näissä suurissa kauppaketjuissa on töissä tavallisia ihmisiä jotka joutuvat työpaikkansa uhalla vastaamaan näistä varkauksista, jonka takia he palkkaavat vartijat ja muut. Isolle pomolle, joka ei tätä suurta kauppaketjua seuraa, asia ei ole sen vaikeampi. Jos varkaus tapahtuu (ja usein) ison pomon alamaisen alamaisen alamaisen alamaisen alamaisen alamaisen jne. alamainen erottaa jonkun tietyn kaupan johtajan ja palkkaa rahoilla pienituloisemman tulokkaan tilalle. Iso pomo ei menetä mitään, koska päivittäinen myynti on niin suurta ja tuotteiden tuotanto ei ole eettisesti kovin hyvintoteutettua (lue = halpaa). Niinpä palaisin vain vanhaan neuvoon: mieti mitä ostat kaupasta, se auttaa jo paljon maailman kannalta. Harmi vain, etteivät massat tajua tätä. Siksi onkin inhottavaa kulkea kaupoissa ja nähdä kuluttamisen tietämätön ilo.







