Safarivyöhykkeellä lauma pieniä Nidoraneja oli kerääntynyt pienen metsäaukean laitaan syömään maahan heiteltyjä herkkupaloja.
Ne söivät mielissään vikisten suloisesti, autuaan tietämättöminä siitä että muutaman metrin päässä puskassa joku tarkkaili heitä.
Gus istui jalat ristissä puskassa ja siirti hitaasti oksia pois kameran linssin tieltä. Kameran objektiivi oli hieman kankeahko Pokémon-tornista tippumisen jäljiltä, mutta muuten se oli säilynyt kuin ihmeen kaupalla ehjänä. Hän väänsi tarkennusta ja napsi sarjan kuvia Nidoraneista. Jokin kahisi hänen oikealla puolellaan samassa puskassa.
"Lopettakaa jo." Gus suhahti. Kahina loppui, ja Mudkip ja Pikachu työnsivät päänsä Gusin nähtäväksi. Gus ei ollut raaskinut sulkea näitä kahta poképalloon ja antaa säilytykseen laiskoille työntekijöille, vaan oli salakuljettanut ne sisään repussaan. Hän otti taskustaan työntekijöiden antamia syöttiherkkuja ja laski niitä hieman omille Pokémoneilleen. Mudkip ja Pikachu alkoivat sulloa pikkupurtavia suuhunsa.
"Ja sitten mentiin, haluan ehtiä nähdä vielä muitakin Pokémoneja." Gus kuiskasi ja ryömi takaperin puskasta kuin sissi, joka pakittaa pois väijytyspaikalta liian ison vihollisjoukon takia. Mudkip ja Pikachu seurasivat, molemmat maiskuttaen vielä herkkupaloja.
Gusin seuraava väijypaikka oli pienen lammen rannella jonkun matkan päässä, jonka rannasta hän löysi itselleen sopivan kuvauspaikan isojen kivien keskeltä. Hän heitti veden pinnalle syöttejä, ja kapusi kivien keskelle. Pikachu ja Mudkip aloittivat jälleen nahistelun, joten Gus antoi niillekin herkkupaloja saadakseen rauhallisen hetken.
Vesialue ei ollut yhtä hieno kokemus kuin Nidoran-lauma. Gus olisi halunnut nähdä ja ikuistaa valokuvalle Dratinin, mutta pinnalla olevia herkkuja kävi syömässä vain muutama laiska Magikarp. Lisäksi veden lorina pienestä lähteestä lammen reunalla muistutti siitä, että pitäisi käydä laskemassa toisenlaisia vesiä.
"Odottakaa tässä, minun pitää käydä pensaan takana." Gus mutisi Pokémoneilleen ja pakitti jälleen paikalta. Hän jätti kameransa osoittamaan lammen suuntaan.
Mudkip oli saanut oman osuutensa herkuista syötyä, ja se oli valmis jälleen leikkimään Pikachun kanssa. Pikachu kuitenkin mutusti vielä herkkujaan, ja Mudkip antoi sille ruokarauhan ja katseli lammelle. Sen teki mieli mennä uiskentelemaan, muttei kehdannut rikkoa kouluttajansa käskyä.
Vedestä nousi jotain joka kiinnitti sen huomion; sininen lohikäärmepokémon, Dratini.
"Muuud...?" Mudkip ihmetteli kivien välistä, kun Dratini kumartui napsimaan herkkupaloja vedenpinnalta. Mudkip nosti etutassunsa nojaamaan Gusin kameraan nostaakseen itseään ja saadakseen paremman näkymän Dratinista - ja tuli samalla painaneeksi kameran laukaisinta.
"Ah, no niin..." Gus sanoi mönkiessään takaisin paikoilleen. Juuri ennenkuin hän ehti nähdä lammelle päin, Dratini molskahti takaisin syvyyksiin.
"Mudkip... Kip, Mudkip!" Mudkip äänteli innoissaan osoittaen lammelle päin.
"Nyt ei mennä uimaan, Kipz. Tahtoisin nähdä sen Dratinin..." Gus mutisi.
DING DONG! kaikui merkkikellot safarivyöhykkeelle asennetuista kovaäänisistä.
"
Osallistuja numero 3, safaripelisi on ohi! Olkaa hyvä ja palatkaa aulaan."
"Niimpä niin... kavutkaa reppuun pojat." Gus sanoi pettyneenä. Pikachu kiipesi sopuisasti kangasreppuun, mutta Mudkip katseli vielä lammelle päin ja mudkipitti nopeaan ääneen. Gus nosti vesipokémonin reppuun.
"Oliko hyvä peli, herra?" kysyi pitempi työntekijöistä kun Gus palautti safaripallot - yhtään ei ollut mennyt.
"Mielenkiintoinen, mutta liian lyhyt." Gus vastasi ottaessaan takaisin Poképallonsa.
"Kiitos käynnistä." lyhyempi sanoi jännittyneenä, kun Gus lähti aulasta.
"Helppo nakki! Katsotaanko mitä siellä on?" hän hihkaisi.
"No hyvä on, mutta nappaa se nopeasti takaisin palloon jos se käy uhkaavaksi." pidempi sanoi.
"Jos siellä edes on jotain..." pätkä sanoi ja painoi vapautusnappia. Poképallo avautui, valonsäde purkautui kuin purkautui pallosta ja materialisoitui lattialle - Magikarpiksi. Kuului kaksi pettynyttä voihkausta, kun Magikarp muljahteli lattialla.
"Olisin mielummin ottanut tyhjän..." pitempi mutisi.
"Äläs sano - pistä paistinpannu tulille." pätkä sanoi nuolaisten huuliaan.
Ulkona Gus vapautti Mudkipin ja Pikachun repusta. Hän ajatteli epämääräisesti etsivänsä kameraliikkeen jossa kehittää kuvansa ennen salille menemistä. Oli keskipäivä, aurinko valaisi Fuchsia Cityä - ja Gusia ramaisi. Oli niin leppoisaa kävellä lämpimänä päivänä kadulla kahden Pokémonin kanssa, työntää kädet takintaskuihin ja tuntea taskun läpi poképallot, jotka oli kiinnitetty hänen vyöhönsä-
"Hmm...?" Gus mietiskeli ja pysähtyi. Mudkip ja Pikachu pysähtyivät myös, katsomaan Gusin mietteliästä ilmettä. Poképallot tuntuivat vähäisemmiltä kuin ennen safarivyöhykkeellä käyntiä. Hän laski yhdeksän - hän oli lähtenyt matkalleen 10 Poképalloa mukanaan. Hän selasi äkkiä pallot läpi - Poképallot, joissa oli Pokémon sisällä tuntuivat hieman lämpimimmiltä kuin tyhjät, ja lisäksi Gus oli piirtänyt pallojen pintaan kuvan Pokémonista jolle pallo puuttui. Yhdessä pallossa oli Mudkipin kuva, mutta se oli ollut tyhjä siitä asti kun hän oli Oakin laboratoriosta lähtenyt, toisessa oli Diglett, mutta loput olivat merkkaamattomia.
"Magikarp... jäiköhän se epähuomiossa safarivyöhykkeen aulaan?" Gus mutisi ja kääntyi ympäri.
Safarivyöhykkeen työntekijät olivat juuri levittämässä voita paistinpannulle kun Gus astui jälleen ovesta sisälle. Toisella oli iso fileerausveitsi kädessä, ja hän sähelsi jotain pikaisesti kuullessaan oven avautuvan.
"Anteeksi," Gus sanoi, "mutta yksi poképalloistani uupuu. Se on varmaan jäänyt epähuomiossa tänne?"
"Mikä? Poképallo? Ei, ei täällä mitään Poképalloja ole näkynyt! Ei varmasti!" pätkä mutisi hikoillen.
"Onhan täällä... eikun tämä onkin auki." Gus sanoi huomattuaan pöydällä vielä olevan avoimen poképallon.
"Ehkä te hukkasitte sen vähän aiemmin..." pitempi mutisi, mutta juuri silloin Gus huomasi avoimessa poképallossa olevan tutunnäköisen ääriviivapiirroksen Magikarpista.
"Hei! Tuo ON Magikarpin pallo... mutta missä on...?" Gus huudahti ja hänen silmänsä laajenivat katsoessaan isoa fileerausveistä pätkän kädessä.
"Ette kai te sentään-" Gus säikähti, mutta sitten hän kuuli työntekijöiden takana olevasta tiskialtaasta tuttua ääntä.
"Magikarp, karp, Magikarp" ja samalla kuului läpsettä, kun karppipokémon muljahteli tiskiallasta vasten.
"Senkin sairaat, valehtelevat paskiaiset!" Gus huudahti ja käveli tuimana tiskin taakse. Muitta mutkitta hän nosti Magikarpin altaasta, eivätkä työntekijät uskaltaneet sanoa mitään.
"Minä käyn kertomassa teistä Konstaapeli Jennylle - ja Magikarp-leikkeen sijaan tarjotaankin alkupalana huijaria omassa liemessään, pääruokana oikeutta, ja jos oikeus on paistunut sopivasti, niin jälkiruoaksi vettä ja leipää!" Gus vaahtosi kävellessään ulos aulasta. Ovi paukahti hänen mennessään.
"Karl," lyhyempi sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen, "onkohan pomo vihainen meille tämän takia?"
"Vaatii vissiin päätämme vadille - mutta jos vaihdamme äkkiä univormut päälle ja hiljennämme tuon hujopin ennenkuin se ehtii virkavallan puheille..." pidempi, Karl, vastasi.