Omppuli istui yhä metsässä, mutta oli sentään laittanut tikarin pois. Milerius oli hänen taskussaan ja hän oli juuri ruokkinut sen. Nyt oli kai aika lähteä linnaan, koska hänen täytyi tehdä siellä pari asiaa paperiin liittyen. Omppuli nousi ja lähti pitkän ja uuvuttavan matkan takaisin linnaan, jättäen repun kuitenkin metsään, mutta hän peitti sen sammalilla, jottei sitä löydettäisi.
Pitkän matkan jälkeen oli jo ehtinyt tulla pimeä. Se oli hyvä, koska Omppuli melkein mätkähti maahan väsymyksestä, mutta jatkoi kuitenkin sinnikkäästi. Linnanpihalla Omppuli hiipi vaihvihkaa, mutta törmäsi sitten johonkin, oikeastaan johonkuhun.
"Tsiisus! Kuka sinä oikein olet kun pelottelet tuolla tavalla ihmisiä?" Omppuli kysyi ja hyppäsi kauemmaksi hahmosta. Pimeässä Omppuli alkoi erottaa hahmon piirteitä. Siinä oli vaaleahiuksinen poika.
"Olen Sepe. Olen kuule juossut monta kilometriä. Saanko ruokaa jostain?" Sepe kysyi.
"Mistä minä tiedän, ettet sinä ole kuninkaan leivissä?" Omppuli kysyi epäilevästi.
"Siitä etten tiedä edes missä olen", Sepe sanoi.
"Olet Valtikan ja Kruunun valtakunnassa", Omppuli sanoi pysyen yhä etäällä Sepestä valmiina vetämään tikarin esiin ja mahdollisesti myös tappamaan pojan.
"No voin minä sitä ruokaa itsekin etsiä", Sepe sanoi ja marssi kohti linnaa.
"Et sinä sinne voi mennä!" Omppuli sihisi ja veti Sepen pois linnan edestä, josta alkoi tulla vartijoita.
"Täällä hirtetään niin helposti ihmisiä. Minäkin olen jo sillä listalla. Okei, sovitaan näin. Autan sinua saamaan ruokaa, jos sinä autat minua yhdessä jutussa", Omppuli ehdotti ja Sepe nyökkäsi.
"Okei. Sitten mennään", Omppuli sanoi virnistäen hiukan ja veti Sepen mukanaan takaovelle, josta he menivät nopeasti sisään ja sieltä kellariin, jossa Sepe söi vatsansa täyteen. Omppuli vahti ovea.
"Miksi sinä olet täällä? En ole nähnyt sinua ennen täällä", Omppuli kysyi kädet puuskassa.
"Thulin khaukaa", Sepe vastasi vältellen.
"Ilmeisesti. No niin nyt mennään mennään miekkavarastoon", Omppuli hoputti ja lähti kellarista. Sepe seurasi häntä. He menivät varastolle, jossa oli ritareiden miekat ja kilvet. Sepe katsoi miekkoja silmät suurina ja otti heti yhden ja alkoi harjoitella sillä. Omppuli valitsi miekoista kevyimmän ja laittoi sen huotraan ja laittoi sitten huotran vyötäisilleen. Hän käski Sepeä tekemään samoin.
"No niin. Nyt me ollaan valmiita!" Omppuli sanoi tyytyväisenä.
"Mihin me tarvitaan miekkoja?" Sepe kysyi ihmeissään.
"Puolustautumista varten. Muista, että lupasit auttaa minua. Muuten katkaisen kaulasi. Se nimittäin ei tuota minulle ongelmaa", Omppuli uhkasi ja veti miekan huotrasta ja laittoi sen Sepen kaulalle.
"Okei, okei!" Sepe myöntyi ja Omppuli laittoi miekan pois tyytyväisesti hymyillen.
"Kuljetaan varovaisesti ja hiljaa", Omppuli sanoi ja he lähtivät pois asevarastosta ja hiipivät linnan käytäviä pitkin yläkertaan. Matka ei kuitenkaan sujunut ongelmitta, sillä...

