Pienessä kolossa vesiputouksen vierellä on pikkuinen tönö. Siellä asuu tarvisväki!
Olemme nyt saapuneet Tarvehuoneen portille. Ovi aukeaa hitaasti ja pääsemme sisään suurehkoon eteishuoneeseen. Olemme kuulleet, että tässä talossa, mihin ei ulkopuolisilla ole asiaa, tapahtuu Kummia! Olen täällä tutkimassa onko huhuissa perää.
Saavun isoon huoneeseen. Mikäs tämä on? Grafiikka? Häh?
Oho, tuollahan on menossa riitaa. Sukkia ja pesäpallomailoja lentelee ympäriinsä huoneen poikki. Ja tuossa joku palvoo kahvinkeitintä. Entäs mitäs ihmettä nuo tuolla pelaavat Pullonpyöritystä! Ehkäpä minä lähden nyt pois!
_______
Eli, ideana on tarvehuoneeseen sijoittuva jatkotarina. Tarvehuone on siis talo, missä asuu tarvehuoneen porukkaa. Draamasta voidaan mennä jopa ääliöhuumoriin asti, mutta! Fantasiaa saa olla, mutta ei mennä liioitteluihin. Tiedän, että takataskuni ovat ihanat, mutta ehkäpä jätetään ne pois tässä jatkiksessa, olkoon ne enemmän niin kuin meseen kuuluvat you know?
Toivomme tähän sitten kunnon draamaa ja saippuaoopperaa, okei? Ja kolmoisparituksia sun muita saa olla, okei? Kunhan ei mennä ihan niin kuin k18 rajoille asti?
Olkaahan kiltisti. Ja viewtopic.php?f=19&t=342 on kiva kaveri jos etsitte talosta tietoa
____
Pieni vaaleahiuksinen olento tuli ulos Tarvehuoneen synkimmästä osasta, jonne kukaan muu ei uskaltanut, tai jos uskalsikin, ei sieltä enää elossa palannut. Paitsi jos nurkan asukki ei sattunut silloin olemaan paikalla, saattoi tunkeutujalla olla mahdollisuuksia selvitä pimeydestä. Pieni olento heilautti salibandymailan olalleen ja käveli keittiöön.
Tämä olento oli Sieppeli. Hänellä oli siniset silmät ja vaikka normaalisti hän oli kuin tavallinen blondi, hän oli erittäin temperamenttinen. Joka aamu, hän kömpi nurkastaan, meni keittiöön, otti muroja ja söi ne rauhassa lukien samalla oliko uusia jatkoja tullut johonkin jatkotarinaan. Tälläkin kertaa hän kaatoi itselleen suklaamuroja, siihen päälle maitoa ja istui randomille paikalle pyöreän pöydän ympärille. Siinä samalla hän stalkkasi mitä muut aamuvirkut touhusivat, olihan kello jo sentään kymmenen.
Sitten, joku muukin saapui keittiöön keittämään kahvia. Sieppeli ei nostanut katsettaan läppäristään ennekuin olento istahti hänen vierelleen






